Kulttuuri kehittyy valon nopeudella Keski‑Pohjanmaalla

Centria ja Kaustisen seutukunta testaavat ANSEL-hankkeessa matalan viiveen teknologiaa, joka mahdollistaa reaaliaikaisen musiikin opetuksen ja pelinkehityksen yli pitkien etäisyyksien.

Kuvassa matalan viiveen teknologian ja yhteyden testaamista Toholammilla. Kuva: Santtu Lehto, Kaustisen seutukunta

Kun katsot ukkosmyrskyä, voit nähdä salaman välähtävän, mutta kuulet ukkosen jyrinän vasta hetken päästä. Mitä kauempana salama välähtää, sitä kauemmin ääneltä kestää saavuttaa sinut. Tämä viive johtuu siitä, että valo kulkee nopeammin kuin ääni. Myös internetyhteyksissä on aina viive tiedon lähettämisen ja vastaanottamisen välillä. Mitä suurempi viive, sitä vaikeampaa on esimerkiksi kahden ihmisen keskustelu verkon yli.

Ja kun keskustelun lisäksi halutaan opettaa vaikkapa viulun soittoa niin, että opettaja on esimerkiksi Kaustisella ja oppilas Kokkolassa, vaatimukset verkon nopeudelle ja toiminnalle vain kasvavat. Viivettä ei saa olla juuri lainkaan.

Euroopan unionin Interreg Aurora ohjelman rahoittama ANSEL-projekti (Acces the North with the Speed of Light) pyrkii minimoimaan tämän viiveen low-latency teknologian avulla. Kansainvälisessä maantieteelliset rajat ylittävässä projektissa on mukana toteuttajia Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Keski-Pohjanmaalta hankkeessa ovat mukana Centria-ammattikorkeakoulu ja Kaustisen seutukunta. Matalan viiveen teknologian avulla pyritään ratkaisemaan muun muassa pitkien etäisyyksien ja rajallisten resurssien tuomia haasteita kulttuurin opetuksessa ja tuotannossa.

– Reaaliaikainen vuorovaikutus mahdollistaa musiikin opetuksen ja luovien sisältöjen kehittämisen eri kaupungeissa tai eri maissa sijaitsevien tiimien välillä, kun kuva, ääni ja data kulkevat viiveettömästi. Se lisää myös kulttuurielämysten ja alan koulutuksen saavutettavuutta alueellamme, toteaa projektipäällikkö Taina Tossavainen Centriasta.

Centriassa matalan viiveen teknologiaa kokeillaan Hidden Stories -pelidemon kehityspolulla, jossa ideasta edetään kohti toimivaa prototyyppiä. Kehityspolun tavoitteena on tuoda yhteen eri alojen tekijöitä, kuten kehittäjiä, muusikoita, graafikoita, opiskelijoita ja pelaajia. Tämä tarjoaa käytännönläheisen tavan tutkia, miten matalan viiveen ratkaisut voivat tukea vuorovaikutusta luovan pelinkehityksen eri vaiheissa. Samalla selvitetään, kuinka tämä teknologia voi edistää tarinankerrontaa, lisätä vuorovaikutteisuutta ja mahdollistaa yhteiskehittämistä kehitysprosessin eri vaiheissa. Lisäksi tavoitteena on avata matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia myös pelaajayhteisölle, niin kehitystyössä, kohtaamisissa kuin itse pelaamisessa.

Kaustisella testataan matalan viiveen teknologiaa musiikin etäopetuksessa

Kaustisen seutukunnassa matalan viiveen teknologian testaus käynnistyy ensin Kaustisen musiikkilukion toiminnassa. ANSEL hankkeessa on hankittu tarvittava laitteisto ja asennettu kahteen kohteeseen Kaustisen musiikkilukiolle ja Toholammin kunnantalolle. Hankkeen aikana on tarkoitus arvioida myös sitä, voisiko tätä tekniikkaa hyödyntää musiikin etäopetuksen lisäksi myös muilla sektoreilla.

– Maakuntamme kaikki kunnat kattavan valokuituverkon ansiosta pystymme mahdollisesti tulevaisuudessa rakentamaan kaikki kunnat kattavan verkoston, jota voisi hyödyntää esimerkiksi vaikkapa sote-palveluiden laadukkaassa toteuttamisessa etäisyyksistä huolimatta, toteaa aluekehittäjä Timo Pärkkä Kaustisen seutukunnasta.

– Tässä ANSEL hankkeessa, yhdessä musiikin ammattilaisten, opettajien ja opiskelijoiden kanssa, testataan nyt ensin, miten tällainen meidän alueellemme uusi teknologia toimii ja miten sitä voi tehokkaimmin hyödyntää. Voisiko esimerkiksi perheen lapsen soittoharrastus olla mahdollista ilman että vanhempien tarvitsee aina kuljettaa lasta opettajan luo, pohtii Pärkkä.

ANSEL-projekti toteutetaan ajalla 10.10.2023 – 28.2.2027.