Siirry sisältöön

Opiskelua koskevat käytänteet ja periaatteet

Tutkintosääntö

Centria-ammattikorkeakoulun tut­kintosääntö perustuu ammattikorkeakoululakiin 932/2014 ja valtioneuvoston asetukseen ammattikorkeakouluista 1129/2014 sekä Centria-ammattikorkeakoulu Oy:n toimilupaan. Centria-ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tutkintosäännön 1.4.2021.

Centria-ammattikorkeakoulun tut­kintosääntö perustuu ammattikorkeakoululakiin 932/2014 ja valtioneuvoston asetukseen ammattikorkeakouluista 1129/2014 sekä Centria-ammattikorkeakoulu Oy:n toimilupaan. Centria-ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tutkintosäännön 1.8.2022.

1 §

Centria-ammattikorkeakoulu

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua.

Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista.

2 §
Ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Ammattikorkeakoulun tulee antaa seuraavia ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä:

  • Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK)
  • Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, musiikkipedagogi (AMK)
  • Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK)
  • Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (AMK).

Liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävän tradenomi (AMK) tutkintonimikkeen osalta koulutusvastuu täsmennetään seuraaviin aloihin:

  • liiketalous.

Tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävän insinööri (AMK) tutkintonimikkeen koulutusvastuu täsmennetään seuraaviin aloihin:

  • tieto- ja viestintätekniikka
  • prosessi- ja materiaalitekniikka
  • sähkö- ja automaatiotekniikka
  • tuotantotalous
  • konetekniikka

Centria-ammattikorkeakoulu voi antaa seuraavia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä:

  • Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (ylempi AMK)
  • Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, musiikkipedagogi (ylempi AMK)
  • Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (ylempi AMK)
  • Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, terveydenhoitaja (ylempi AMK)
  • Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (ylempi AMK).

Kun ammattikorkeakoulun 1.1.2014 voimaan tulleessa toimiluvassa määrättävään koulutusvastuuseen tai sen täsmennykseen ei sisälly sellaisia tutkintoon johtavia opintoja, joita ammattikorkeakoulu on aiemmin

järjestänyt, ammattikorkeakoululla on kuitenkin velvollisuus huolehtia siitä, että ennen tämän toimiluvan voimaantuloa opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla on oikeus suorittaa edellä tarkoitetut opintonsa Centria-ammattikorkeakoulussa ja saada tutkinto ja tutkintonimike ennen tämän toimiluvan voimaantuloa voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.

3 §
Koulutukset ja niiden yleiset tavoitteet

Centria-ammattikorkeakoulu suunnittelee ja järjestää ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot koulutuksina. Koulutus on tavoitteellinen opintokokonaisuus, joka suuntautuu johonkin humanistisen ja kasvatusalan, kulttuurialan, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon, tekniikan ja liikenteen tai sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan edellyttävään ammatilliseen tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Opiskelijalla on kyky opiskella elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaan.

Opiskelijan tulee koulutuksessa saavuttaa valmiudet

  1. itsenäiseen tiedon hankintaan ja arviointiin sekä ongelmien ratkaisemiseen;
  2. ammatilliseen toimintaan, tehdä perusteltuja ratkaisuja alaansa koskevissa yleisissä kysymyksissä, suorittaa tavallisimpia tehtäviä koulutuksen perustana olevalla ammatillisella tehtäväalueella ja kehittää tätä tehtäväaluetta;
  3. yhteistyöhön ja viestintään sekä kansainväliseen toimintaan.

4 §
Opetussuunnitelmat

Rehtori vahvistaa vuosittain koulutusten tavoitteet ja opetussuunnitelmat.

5 §
Opetus- ja tutkintokieli

Centria-ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi. Vieraskielisessä koulutuksessa opetuskieli on englanti. Suomenkielisiin koulutuksiin voi sisältyä englannin kielellä toteutettavia opintojaksoja tai -kokonaisuuksia silloin, kun se on opiskeltavan alan kannalta tarkoituksenmukaista ja tukee opiskelijan kansainvälistymistä. Vastaavasti englanninkielisiin koulutuksiin voi sisältyä suomenkielisiä opintojaksoja tai -kokonaisuuksia, jotka tukevat opiskelijan integroitumista suomalaiseen työelämään.

6 §
Koulutusten laajuus ja säännönmukainen suoritusaika

Tekniikan ja liikenteen koulutukset ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan terveydenhoitajakoulutus sekä kulttuurialan musiikin koulutus laaditaan ja järjestetään siten, että opinnot voidaan suorittaa päätoimi­sesti opiskellen 240 opintopisteen laajuisena neljässä vuodessa. Musiikin koulutus sisältää 60 opintopisteen opettajan pedagogiset opinnot.

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan ja humanistisen ja kasvatusalan koulutukset sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sairaanhoitaja- ja sosionomikoulutus suunni­tellaan ja järjestetään siten, että opinnot voidaan suorittaa päätoimi­sesti opiskellen 210 opintopisteen laajui­sena kolmessa ja puolessa vuodessa.

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot suunnitellaan ja järjestetään siten, että opinnot voidaan suorittaa tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ja kulttuurialalla 60 opintopisteen laajuisina kahdessa vuodessa ja muilla koulutusaloilla 90 opintopisteen laajuisina kolmessa vuodessa. Tällöin opinnot ovat sivutoimisia. MBA-koulutusta järjestetään myös 1,5 vuoden kestoisena, jolloin opinnot ovat päätoimisia.

Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen vaaditaan ammattikorkeakoulututkinnossa keskimäärin 1 600 tunnin työpanos, joka vastaa 60 opintopistettä.

Ammattikorkeakoulututkinnoissa opetus järjestetään niin, että lukuvuodessa voidaan suorittaa 60 opintopistettä. Lukuvuoden kesto on 40 viikkoa.

Opiskelijan on suoritettava opinnot enintään yhtä vuotta edellä mainittua säännönmukaista suoritusaikaa pidemmässä ajassa. Harkinnanvaraista lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi erityisestä syystä voi anoa ammattikorkeakoulun rehtorilta tai hänen valtuuttamaltaan henkilöltä. Lisäaika myönnetään pääsääntöisesti kerran yhden vuoden ajalle. Hakemuksen käsittelystä peritään 50 euron maksu (A1440/2014 §3).

Avoimen ammattikorkeakoulun polkuopintojen (45 op) suositeltu opinto-oikeusaika on yksi (1) vuosi. Tämän jälkeen opinto-oikeusaikaa voidaan jatkaa painavasta syystä opiskelijan omasta pyynnöstä. Pyyntö lähetetään sähköpostitse opiskelijapalveluille (opiskelijapalvelut@centria.fi). Edellytyksenä opinto-oikeuden jatkamiselle on, että opiskelijalla on vähintään 25 op kirjattuna opintorekisteriin. Opinto-oikeutta voidaan jatkaa puoli vuotta kerrallaan. Polkuopintojen opinto-oikeusaika on kaksi vuotta.

7 §
Koulutusten muodostuminen

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset koostuvat perusopinnoista, ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, harjoittelusta ja opinnäytetyöstä sekä kypsyysnäytteestä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat koulutukset koostuvat syventävistä ammattiopinnoista, vapaasti valittavista opinnoista, opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä.

Perusopinnot, ammattiopinnot, syventävät ammattiopinnot ja vapaasti valittavat opinnot koostuvat opintojaksoista. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.

8 §
Kieliopinnot

Kieliopinnoissa opiskelijan tulee saavuttaa valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (1129/2014) säädetty taso. Ammattikorkeakoulun rehtori tai hänen valtuuttamansa henkilö voi erityi­sistä syistä vapauttaa opiskelijan asetuksessa mainituista kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Vapautusta pakollisista kieliopinnoista tulee anoa viimeistään toisen lukuvuoden aikana ja opiskelijan tulee pääsääntöisesti ottaa tilalle muita kieliopintoja. Opinnäytetyöhön liittyvä kypsyysnäyte kirjoitetaan koulusivistyskielellä. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteen kielestä silloin, kun opiskelijan koulusivistyskieli ei ole suomi tai ruotsi.  Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuk­sessa.

9 §
Harjoittelu

Opintoihin sisältyvän harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoittelu suunnitellaan kuhunkin koulutukseen sisältyviksi opinnoiksi, joille määritellään yksityiskohtaiset tavoitteet, sisältö- ja suo­ritustapavaatimukset.

Koulutuksesta vastaava henkilö vastaa harjoittelun järjestämisestä edustamassaan koulutuksessa. Harjoittelun osuus tutkintojen ko­konaislaajuudesta on 30 opintopistettä, paitsi sairaanhoitajakoulutuksessa 75 opintopistettä, terveydenhoitajakoulutuksessa 86 opintopistettä (muuntokoulutuksessa 30 opintopistettä) ja sosionomikoulutuksessa 45 opintopistettä.

10 §
Opinnäytetyö

Opinnäytetyö on soveltavan tutkimus- tai kehittämistyön luonteinen opintojakso. Opiskelijan on opinnäytetyötä tehdessään osoitettava perehtyneisyyttä opiskeltavan koulutuksen ongelmakokonaisuuteen sekä suoritettava hyväksyttävästi kypsyysnäyte.

Opinnäytetyö laaditaan joko yksin tai opiskelijoiden ryhmätyönä, jolloin opiskelijan itsenäinen osuus työstä on pystyttävä osoittamaan ja arvioimaan. Opin­näytetyön laajuus ammattikorkeakoulututkinnoissa on 15 opintopistettä ja ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa 30 opintopistettä.

Opinnäytetyö on julkinen asiakirja. Mikäli opinnäytetyö sisältää liiketoimintaan tai tuotantoprosessiin liittyvää salassa pidettävää aineistoa, voidaan opinnäytetyöhön liittää salainen liiteosa, joka luovutetaan yhteistyöyritykselle tai -kumppanille, mutta joka jätetään julkisesta versiosta pois ja jota ei arvioida.

Suomenkielisissä koulutuksissa opinnäytetyö kirjoitetaan suomen kielellä ja englanninkielisissä koulutuksissa englannin kielellä. Suomenkielisessä koulutuksessa opiskelijan on mahdollista kirjoittaa opinnäytetyö myös muulla kielellä opinnäytetyön sisällön tai toimeksiantajan tarpeen perusteella edellyttäen, että työlle on ohjaaja ja tarkistajat. Päätöksen muutoshakemuksesta tekee koulutuksesta vastaava henkilö.

Opinnäytetyö tehdään opinnäytetyöohjeen mukaisesti. Opiskelija on velvollinen liittämään opinnäytetyönsä ammattikorkeakoulujen julkaisuarkistoon Theseukseen.

Opinnäytetyö tehdään pääsääntöisesti tutkinto-opiskelijana. Sen voi tehdä avoimessa ammattikorkeakoulussa silloin, kun se kuuluu aiempaa tutkintoa täydentäviin opintoihin.

11 §
Opiskelijaksi ottaminen

Opiskelijavalinnassa noudatetaan ammattikorkeakoululain säädöksiä. Ammattikorkeakouluun haetaan joko yhteishaussa tai erillishaussa hyväksyttyjä valintaperusteita noudattaen. Avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoiden on mahdollista hakea ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen tutkinto-opiskelijoiksi erillishaun kautta.

Haussa ja valinnassa noudatetaan lakia 953/2011 ja asetusta 1035/2011 (ns. SORA-lainsäädäntö, joka koskee opiskelijaksi ottamisen edellytyksiä, opiskeluoikeuden peruuttamista, opiskelijavalintaan ja opiskeluoikeuden peruuttamiseen liittyvää tiedonsaantia sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa).

Opiskelijavalinta on ehdollinen siihen saakka, kunnes ammattikorkeakoulu on tarkistanut hakijan koulu- ja työtodistukset. Hakija on vastuussa ilmoittamistaan tiedoista. Opiskelijavalintaan tyytymätön hakija voi pyytää päätökseen kirjallisesti oikaisua ammattikorkeakoulun hallitukselta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Siirto-opiskelijana voidaan opiskeluoikeus myöntää henkilölle, jolla on voimassa oleva opiskeluoikeus ammattikorkeakoulussa. Siirto-opiskelijalla tarkoitetaan opiskelijaa, jonka opiskeluoikeus siirtyy korkeakoulusta toiseen tai korkeakoulun sisällä niin, että tutkintonimike vaihtuu. Siirtoa haetaan sähköisellä lomakkeella Opintopolku-palvelun kautta. Opiskelijan tulee siirtää opiskeluoikeutensa uuteen ammattikorkeakouluun ja erota lähtöammattikorkeakoulusta.

Ammattikorkeakoulun sisällä opiskelija voi siirtyä koulutuksesta toiseen samalla koulutusalalla suorittamaan samaa tutkintoa/tutkintonimikettä. Siirtoa haetaan E-hakemuksella. Sosiaali- ja terveysalalla myös siirtyminen sairaanhoitajakoulutuksesta terveydenhoitajakoulutukseen tai päinvastoin on mahdollista sisäisellä siirrolla.

12 §
Opiskeluoikeus

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan viimeistään yhtä vuotta niiden säännönmukaista suoritusaikaa pidemmässä ajassa, menettää opiskeluoikeutensa, jollei hänelle hakemuksen perusteella erityisestä syystä myönnetä harkinnanvaraista lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Lisäaikaa on haettava 1.1o-30.11., mikäli opiskeluoikeus päättyy 31.12., ja 1.4–31.5., mikäli se päättyy 31.7. Myönnettynä opiskeluoikeusaikana opiskelijalla ei ole poissaolo-oikeutta. Mikäli opiskelija ei valmistu myönnettynä lisäaikana hän menettää opiskeluoikeutensa. Lisäaikaa on haettava E-hakemuksen kautta.

Erikoistumiskoulutusta suorittavan opiskelijan opiskeluoikeus rajautuu opetuksen toteutusajan mukaan. Erikoistumiskoulutusta suorittavalle opiskelijalle voidaan myöntää enintään kuuden kuukauden lisäaika opintojen loppuunsaattamiseen. Opiskeluajan pidennys tulee hakea kirjallisesti. Päätöksen opiskeluajan pidentämisestä tekee opintoasiainpäällikkö.

Opiskelija, joka on eronnut ammattikorkeakoulusta tai jonka opiskeluoikeus on päättynyt, voi hakea opiskeluoikeutta määräajaksi (uudelleen myönnetty opiskeluoikeus) samaan tai vastaavaan koulutukseen, jossa opiskelijalla on aiemmin ollut opiskeluoikeus. Hakija jatkaa aiemmin Suomessa aloittamaansa ammattikorkeakoulututkintoa samassa tai vastaavassa koulutusohjelmassa tarkoituksena suorittaa tutkintoa loppuun. Opiskeluoikeutta haetaan Opintopolku-palvelussa keskeneräisen tutkinnon haussa, ja opiskeluoikeus myönnetään korkeintaan kahdeksi vuodeksi. Myönnettynä opiskeluoikeusaikana opiskelijalla ei ole poissaolo-oikeutta. Mikäli opiskelija ei valmistu myönnettynä määräaikana, tulee hänen hakea yhteishaussa uudelleen opiskelijaksi.

Ammattikorkeakoululaissa määriteltyyn opiskeluoikeuden peruuttamisen liittyvä toimintamalli on määritelty ammattikorkeakoulun SORA-ohjeessa. Opiskeluoikeuden peruuttaminen SORA-ohjeistuksen perusteella koskee Centria-ammattikorkeakoulussa vain sosiaali- ja terveysalaa ja humanistista ja kasvatusalaa.

EU/ETA-alueen ulkopuolisten tutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeus edellyttää lukuvuosimaksun suorittamista Centria-ammattikorkeakoulun voimassa olevien päätösten mukaisesti. Ammattikorkeakoululla on apurahajärjestelmä maksulliseen tutkintokoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden tukemiseksi.

13 §
Opiskelijaksi ilmoittautuminen

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan opiskelijan on ilmoittauduttava Peppi-järjestelmän kautta lukuvuosittain läsnäolevaksi tai poissaolevaksi opiskelijaksi 1.4.-31.7 välisenä aikana. Lukuvuosimaksuvelvolliset opiskelijat eivät tee itse ilmoittautumista Peppi-järjestelmään. Maksuvelvollisten opiskelijoiden lukuvuodelle ilmoittautuminen kirjataan Peppi-järjestelmään hakijapalveluiden toimesta sen jälkeen, kun opiskelija on maksanut ensimmäisen erän seuraavan lukuvuoden lukuvuosimaksusta. Kevätlukukauden ilmoittautumista voi muuttaa E-hakemuksella 1.-31.12 välisenä aikana.  

Rekisteröitymistä varten ulkomaalaisen opiskelijan tulee Suomeen saavuttuaan ilmoittautua henkilökohtaisesti opiskelijapalveluihin. Opiskelijan tulee ilmoittaa suomalainen henkilötunnus ja kotikunta. Lisäksi opiskelijan tulee toimittaa alkuperäiset todistukset tarkastusta varten.

Päättyvissä koulutuksissa poissaolevilta opiskelijoita voidaan edellyttää läsnäoloilmoittautumista jo aikaisemmin.

Läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija saa opiskeluoikeuden ja voi suorittaa am­mat­ti­kor­kea­kou­lu­opintoja, jotka merkitään opintosuorituksena opintorekisteriin. Il­moittautumisvelvollisuutensa lai­minlyönyt opiskelija menettää opiskeluoikeutensa, eikä hän voi opiskella ammattikorkeakoulussa, eikä hänen suorituksiaan merkitä opintorekisteriin. Opiskelija voi anoa opiskeluoikeuden palauttamista E-hakemuksella. Hakemuksen käsittelystä peritään 50 euron maksu (A1440/2014 §3).

Ilmoittautumisen laiminlyöneelle opiskelijalle voidaan palauttaa opiskeluoikeus, mikäli opiskelijalla on opiskeluoikeuden palautuksen jälkeen jäljellä olevana opiskeluoikeusaikana tai jatkettuna opiskeluoikeusaikana mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun. Jos opiskelijalla on poissaolo-oikeutta jäljellä, ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönnin jälkeen kulunut aika lasketaan opiskelijan poissaoloaikaan. Kun sallitut poissaolokaudet on käytetty, ilmoittautumisvelvollisuuden laiminlyönnin jälkeen kulunut aika kuluttaa opiskelijan käytettävissä olevia läsnäolokausia. Opiskeluoikeus palautetaan seuraavan kuukauden alusta ja siihen asti kulunut kausi lasketaan käytetyksi.

Opintonsa aloittava opiskelija ilmoittautuu läsnä olevaksi tai poissaolevaksi opiskelijaksi samaan aikaan opiskelupaikan vastaanottamisilmoittautumisen kanssa. Mikäli opintonsa aloittava opiskelija laiminlyö ilmoittautumisen, hänen opiskeluoikeutensa voidaan anomuksesta palauttaa. Opiskeluoikeuden palautus haetaan E-hakemuksella.

Lukuvuosimaksuvelvollisen opiskelijan tulee maksaa lukuvuosimaksu, jotta hän voi ilmoittautualäsnä olevaksi opiskelijaksi. Mikäli lukuvuosimaksuvelvollinen opiskelija ei maksa lukuvuosimaksua ammattikorkeakoulun ilmoittamaan määräaikaan mennessä, eikä ilmoittaudu poissaolevaksi, hän on laiminlyönyt ilmoittautumisen ja menettää opiskeluoikeutensa.

Ennen 1.8.2015 alkaneissa koulutuksissa opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi korkeintaan kahdeksi lukuvuodeksi, kuitenkin vain yhdeksi lukuvuodeksi kerrallaan. Poissaolo ei kuluta säännönmukaista opiskeluaikaa. Poissaolevaksi ilmoittautunut opiskelija voi palata jatkamaan opintojaan kesken lukuvuoden lukukausien vaihtuessa ilmoittautumalla läsnä olevaksi opiskelijaksi.

1.8.2015 jälkeen aloittanut opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi otettuaan opiskelupaikan vastaan ainoastaan, jos hän suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua, on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla tai on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan.  Poissaolon lakiperusteisuus tulee todentaa asianmukaisin dokumentein. Jos opiskelija ilmoittautuu ensimmäisenä lukuvuonna poissaolevaksi, mutta ei toimita riittävää selvitystä poissaolon syystä korkeakoulun määräämään ajankohtaan mennessä, hän menettää opiskeluoikeutensa. Jos opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa, hänen on haettava korkeakoululta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Opintojen suorittamisaikaan ei lasketa myöskään muuta enintään kahden lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi.

14 §
Opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman ja saamansa ohjauksen perusteella opis­kelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa virtuaaliopintoja Averkossa ja Campus Online -portaalin kautta. Koulutuksesta vastaava henkilö tai muu tehtävään määrätty henkilö vahvistaa opetussuunnitelman perusteella laa­ditut henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat.

Koulutukseen kuuluva opintojakso voidaan koulutuksesta vastaava henkilön tai muun tehtävään määrätyn henkilön luvalla hyväksilukea muualla suoritetuilla sisällöltään ja ta­voitteiltaan vastaavilla opinnoilla tai muulla tavoin osoitetulla osaamisella (AHOT – aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen). Edellytyksenä opintojen hyväksilukemiseen osana ammattikorkeakoulututkintoa on suoritettavaan tutkintoon liittyvän koulutukseen sekä vastaavien opintokokonaisuuksien tavoitteiden täyttyminen. Opiskelijalla on aina oikeus sisällyttää tutkintoonsa vähintään opetussuunnitelman mukainen määrä vapaasti valittavia korkeakouluopintoja. AHOT-prosessi käynnistetään opiskelun alkuvaiheessa HOPSien vahvistamisen yhteydessä.

Kaikkien opintojaksojen alussa opiskelijoita tiedotetaan opintojakson tavoitteista ja sisällöstä, suorittamistavasta sekä muista opintojakson hyväk­syttyyn suorittamiseen sekä arviointiin vaikuttavista tekijöistä.

15 §
Arvosanat ja opintorekisteri

Opintosuoritukset arvioidaan arvosanoilla tyydyttävä (1 tai 2), hyvä (3 tai 4), kiitet­tävä (5), hylätty (0) tai suoritusmerkinnällä (S). Myös opintojaksolle ilmoittautuminen, mutta sen suorittamatta jättäminen arvioidaan arvosanalla hylätty (0). Numeroarvosanalla jo arvioitua opintojaksoa ei voi muuttaa suoritusmerkinnällä (S) arvioiduksi.

AHOT-menettelyssä ammattikorkeakoulussa ja ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään saadulla arvosanalla, jos se on mahdollista.  Myös epävirallisen ja arkioppimisen kautta hankittu osaaminen arvioidaan pääsääntöisesti antamalla opintojaksosta arvosana, yleensä asteikolla 1–5, tai joissakin tapauksissa arvosanalla Suoritettu (S), kun numeroarviointi ei ole tarkoituksen mukaista.

Hylätyn opintojakson voi uusia korkeintaan kaksi kertaa, jos opiskelijalla on suorituksia kyseiseltä opintojaksototeutukselta. Opintojakson uusintakerrat tulee tehdä yhden vuoden kuluessa opintojaksototeutuksen päättymisestä opettajan määritteleminä ajankohtina. Hyväksytyn opintojak­son arvosanaa voi korottaa yhden kerran korkein­taan yhden vuoden kuluessa opintojaksototeutuksen päättymisestä, paitsi taiteellisen prosessin sisältämissä opintojaksoissa. Opiskelijan tulee ilmoittaa viimeistään kuukautta ennen yhden vuoden määräajan päättymistä opintojakson opettajalle halustaan uusia tai korottaa opintojakso. Opintojakson uusintatavasta (tentti, tehtävät tai muu tapa) päättää opintojaksototeutuksen opettaja. Opinnäytetyön arvosanaa ei ole mahdollista korottaa.

Hyväksyttyjä opintosuorituksia ei poisteta opintosuoritusrekisteristä, mutta opiskelijan pyynnöstä ja koulutuksen vastuuhenkilön luvalla ylimääräisenä suoritettuja opintosuorituksia voi valmistumisvaiheessa opiskelijahallintojärjestelmässä piilottaa opintosuoritusotteelta, jos suorituksia muuten on riittävästi.

Ammattikorkeakoulu pitää opiskelijakohtaista rekisteriä opintosuorituksista. Opin­tosuorituksen vastaanottavat opettajat ovat velvollisia merkitsemään suoritukset Peppi-järjestelmään viimeistään kuukauden kuluessa opintojak­son päättymisestä. Opiskelijalla on oikeus saada ammattikorkeakoululta opintosuo­ritusote.

Opiskelija-arvioinnin perustana olevat tenttivastaukset, etätehtävät ja muut vastaavat dokumentit säilytetään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta, jonka jälkeen opiskelija voi halutessaan noutaa ne itselleen yhden viikon aikana. Kypsyysnäyte säilytetään vuoden ajan.

Opintosuorituksensa arviointiin tai muualla suoritettujen opintojen tai muulla tavoin osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta tai hyväksilukemisesta päätöksen tehneeltä opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Opiskelija, joka on tyytymätön oikaisupäätökseen, voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua ammattikorkea-koulun tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

Kansainvälisessä opiskelija- tai harjoitteluvaihdossa suoritetut opinnot tai harjoittelu on hyväksytettävä koulutuksesta vastaavalla henkilöllä tai tehtävään nimetyllä henkilöllä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa vaih­don päättymisestä.

16 §
Opiskelijan kurinpito

Mikäli opiskelija syyllistyy tentti- tai muussa arviointitilanteessa vilppiin, hänet voidaan välittömästi poistaa tilaisuudesta ja hänen suorituksensa hylätään. Opintosuoritus hylätään myös silloin, kun vilppi havaitaan vasta tentin tai muun opintosuorituksen luovuttamisen jälkeen. Vilpiksi katsotaan tentissä tai muissa opintosuorituksissa sääntöjen vastaisten vilpillisten keinojen käyttäminen sekä plagiointi.

Opiskelijaa, joka on ammattikorkeakoulussa syyllistynyt vilppiin tai muutoin rikkonut ammattikorkeakoulun säädöksiä ja ohjeita, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen huomautuksella, varoituksella tai erottamalla hänet määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Ennen asian ratkaisemista opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Kuulemistilaisuudesta laaditaan allekirjoitettu muistio.

Ammattikorkeakoululla on erilliset toimintaohjeet tenttivilppi- ja plagiointitapauksiin. Kurinpitomenettelyä ja huumausainetestauksia käsitellään myös ammattikorkeakoulun SORA-ohjeessa koskien kaikkia koulutusaloja.

17 §
Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen

Ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi opiskelijan on suoritettava opetus­suunnitelman mukaiset opintojaksot. Lisäksi hänen on osoitettava hyväksytysti suo­ritetulla kirjallisella opinnäytetyöllä ja antamallaan kypsyysnäytteellä perehtyneensä 10 §:ssä tarkoitettuun opintokokonaisuuteen.

18 §
Tutkintotodistus

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkin­totodistuksen. Todistuksesta tai sen liitteestä on käytävä ilmi tutkinnon ja koulutuksen lisäksi tutkinnon keskeinen sisältö, opintosuoritus­ten arviointi ja muut tarpeelliseksi katsottavat seikat.

Ammattikorkeakoulu käyttää todistuksessaan merkintää asetuksenmukaisen kielitaidon saavuttamisesta. Lisämerkinnästä käyvät ilmi: 1) koulusivistyskieli, 2) kypsyysnäytteen kieli, 3) ammattikorkeakoulun kieliopintojen vastaavuus kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 § kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittavaan toisen kielen taitoon, eli merkintä siitä, onko toisen kotimaisen kielen kirjallisen ja suullisen osaamisen taso hyvä (arvosana 4 tai 5) vai tyydyttävä (arvosana 1, 2 tai 3) ja 4) pakollisen vieraan kielen saavutettu kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Ammattikorkeakoulu antaa kaikille ammattikorkeakoulututkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille tutkintotodistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen (Dip­loma Supplement), jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä nii­den tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Terveydenhoitajakoulutuksessa terveydenhoitajatutkinnon suorittaneet, joiden tutkintoon sisältyy sairaanhoitajan pätevyys, saavat yhden tutkintotodistuksen ja Diploma Supplementin. Tutkintotodistuksen liitteeseen sisältyy tieto tutkinnon sisältämästä sairaanhoitajan pätevyydestä.

Englanninkielisen koulutuksen opiskelija saa sekä suomen- että englanninkielisen tutkintotodistuksen.

Opiskelija tekee tutkintotodistushakemuksen VALO-valmistumispalvelussa, ja vastaa samalla AVOP-kyselyyn (ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen palautekysely). Hakemuksen lähettämisvaiheessa tutkintoon vaadittavien opintojen arvioinnit tulevat olla tallennettuina Peppi-järjestelmään. Valmistumispäivät ovat kunkin viikon perjantaipäiviä (arkipyhät voivat muodostaa poikkeuksia) 1.8.-30.6 välisenä aikana. Lopullinen valmistumispäivä on 2-3 viikkoa todistuksen hyväksyttäväksi lähettämisen ajankohdasta.

Tutkintotodistus liitteineen on sähköinen, ja sen allekirjoittaa ammattikorkeakoulun rehtori. Valmistuneen tulee ladata todistus Peppi-järjestelmästä 14 päivän sisällä valmistumispäivästä alkaen.

19 §
Voimaantulo

Tämä tutkintosääntö tulee voimaan 1.8.2022.

Tutkintolautakunta

Ammattikorkeakoulussa on opintosuoritusten oikaisupyyntöihin liittyvää käsittelyä varten ammattikorkeakoulun hallituksen nimeämä tutkintolautakunta. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtajana ammattikorkeakoulun yliopettaja ja kaksi muuta jäsentä, joista toinen on ammattikorkeakoulun opettaja.

Tutkintolautakunnan kokoonpano kaudella 1.8.2021 – 31.7.2024 on seuraava:  

SORA-lainsäädäntö

Vuoden 2012 alussa voimaantullut lainsäädäntö koskee mm. opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskelijaoikeuden peruuttamista ja palauttamista, rikosrekisteriotteen esittämistä sekä huumausainetestausta ja kurinpitoa. Centria-ammattikorkeakoulussa lainsäädäntöä sovelletaan sosiaali- ja terveysalan sekä humanistisen ja kasvatusalan koulutuksissa. Huumausainetestaukseen ja kurinpitoon liittyvät kohdat koskevat kaikkia aloja.

Lainsäädännössä keskeisiä asioita ovat

Opiskelijaksi ottamisen edellytyksiin ja opiskeluoikeuden peruuttamiseen ja palauttamiseen liittyvät muutokset koskevat Centria-ammattikorkeakoulussa seuraavia koulutuksia:

SORA-toimintaohjeeseen pääset tutustumaan täältä.

Hyvä tieteellinen käytäntö ja eettiset periaatteet

Centria-ammattikorkeakoulu on sitoutunut noudattamaa Hyvän tieteellisen käytännön periaatteita kaikessa toiminnassaan niin opetuksessa kuin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassakin. Hyvän tieteellisen käytännön periaatteisiin voi yleisesti tutustua Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sivuilla ja Centrian omiin ohjeisiin, jotka ovat opinnäytetyöohjeessamme.

Ammattikorkeakouluyhteisön jäsenenä minä:

  • Pidän huolta itsestäni, opiskelu- ja työkunnostani.
  • Käytän minulle osoitetun työajan opiskelu- ja työaikasuunnitelman mukaisesti.
  • Teen työni vastuullisesti ja pyrin tekemään sen parhaalla mahdollisella tavalla.
  • Olen aidosti läsnä, kuuntelen opiskelu- ja työtovereitani ja ymmärrän heidän erilaisia mielipiteitään.
  • Noudatan yleisiä eettisiä periaatteita enkä syyllisty niiden vastaiseen opiskelu- tai tutkimusvilppiin [1]. En myöskään käytä omaksi hyödykseni yhteisön muiden jäsenten työn tuloksia.
  • En osallistu esteellisenä hallintoasioiden käsittelyyn, vaikka esteellisyyteni ei olisi muiden tiedossa.
  • Annan asiallista ja yhteisiä päämääriä edistävää palautetta ja edistän siten reilua työ- ja opiskeluympäristöä.
  • Havaitessani vilppiä tai epäasiallista käytöstä pyrin keskustelemaan siitä asianosaisten henkilöiden kanssa.
  • Ilmoitan epäeettisestä toiminnasta lähiesimiehelleni tai opettajalleni, jos keskustelu ei johda tulokseen.
  • Asetan ratkaisuissani kaikkien osapuolten yhteisen edun pitkällä tähtäykselläni oman lyhytaikaisen etuni edelle.

[1] Vilpillä tarkoitetaan

  • Sepittämistä eli keksittyjen havaintojen tai tulosten esittämistä omina.
  • Vääristelyä eli alkuperäisten havaintojen muokkaamista omien tarkoitusperien mukaan tai oleellisten havaintojen esittämättä jättämistä.
  • Luvatonta lainaamista eli plagiointia, jolla tarkoitetaan toisen julkituomien tietojen esittämistä omina
  • Anastamista eli toisten TKI-ideoiden esittämistä ja käyttämistä omissa nimissä
  • Lunttaamista tenttitilanteessa

Toimenpiteet plagiointi‐ tai muissa vilppiepäilyissä

Centria‐ammattikorkeakoulun eettisten periaatteiden mukaan vilpillä tarkoitetaan

Plagiointi tarkoittaa toisen henkilön tuotannon käyttöä ilman lupaa tai asianmukaista lähdeviittausta, esimerkiksi hänen ideoidensa, ajatustensa, kirjoitustensa jne. kopiointia ja esittämistä ominaan. Se on aina loukkaus hyvää tieteellistä käytäntöä ja tekijää sekä asianomaista opettajaa kohtaan. Plagiointi on aina rangaistava teko ja siihen puututaan myös lievissä tapauksissa.

Plagiointi on kiellettyä opintojen kaikissa vaiheissa ja kaikissa opinnoissa.

Opiskelijan perustaitoihin kuuluu, että hän osaa tehdä eron oman ja lainatun tuotoksen tai tekstin välillä. Toisen tekijänoikeuksia ei saa loukata. Toisten töihin tulee viitata ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaan. Epäselvissä tapauksissa kannattaa kysyä neuvoa opettajalta. (Plagiointi, vilppi. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf. Luettu 10.5.2022. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen 2012. Helsinki: Tutkimustieteellinen neuvottelukunta.)

Opettaja voi tarkistuttaa henkilökohtOpettaja voi tarkistuttaa henkilökohtaisten vastausten oikeellisuuden käytössä olevassa plagiointipalvelussa.

Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän:

  1. häiritsee opetusta;
  2. käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti;
  3. menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo ammattikorkeakoulun järjestystä;
  4. kieltäytyy 36 §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä; taikka
  5. on 36 §:ssä tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.

Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa 1 momentissa tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa ammattikorkeakoulusta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.

Vilppi näytetty toteen yksittäisessä arvosteluun vaikuttavassa tehtävässä

  • Opettaja hylkää suorituksen ja perustelee opiskelijalle miksi
  • Tieto merkitään M-filesin rekisteriin
  • Opiskelija tekee hylätyn suorituksen uudelleen tai vilppiä huomioidaan arvioinnissa opettajan osoittamalla tavalla

Toistuvaa vilppiä tehtävissä tai vilppi tentissä/arvioitavassa lopputehtävässä

  • Koulutusalapäällikkö pyytää opiskelijaa ja opettajaa kirjoittamaan lausunnon tapahtuneesta
  • Koulutusalapäällikkö päättää opiskelijan ja opettajan lausuntojen perusteella huomautuksen antamisesta opiskelijalle
  • Koulutusalapäällikkö ilmoittaa päätöksestä opiskelijalle sähköpostitse
  • Koulutusalapäällikkö merkitsee M-filesin rekisteriin
  • Opiskelija tekee hylätyn suorituksen uudelleen, mahdollisesti uudesta aiheesta

Opiskelija jatkaa vilpillistä toimintaa tai vilppi opinnäytetyössä

  • Koulutusalapäällikkö pyytää opiskelijaa ja opettajaa kirjoittamaan lausunnon tapahtuneesta
  • Koulutusalapäällikkö kutsuu kuulemistilaisuuteen kyseisen opiskelijan, opettajan ja tarvittaessa opetusjohtajan. Opiskelija voi kysyä myös toisen henkilön mukaan tuekseen. 
  • Kuulemistilaisuudesta tehdään muistio ja muistio toimitetaan opetusjohtajalle
  • Opetusjohtaja tekee rehtorille esityksen varoituksen antamisesta ammattikorkeakoululain 38§:n mukaista kurinpitomenettelyä varten
  • Rehtori päättää varoituksesta ja tekee erillisen D-päätöksen, jonka tallennetaan asianhallintajärjestelmään. 
  • Päätös lähetetään asianomaisille tiedoksi
  • Opiskelija tekee hylätyn suorituksen uudelleen, uudesta aiheesta

Opiskelija jatkaa vilpillistä toimintaa varoituksesta huolimatta

  • Opetusjohtaja kutsuu kuulemistilaisuuteen kyseisen opiskelijan ja koulutusalapäällikön. Opiskelija voi kysyä myös toisen henkilön mukaan tuekseen.
  • Kuulemistilaisuudesta tehdään muistio ja muistio toimitetaan rehtorille
  • Rehtori tekee esityksen ammattikorkeakoulun hallitukselle opiskelijan erottamisesta määräajaksi, kuitenkin enintään vuodeksi, ammattikorkeakoululain 38§:n mukaisesti
  • Hallitus päättää opiskelijan erottamisesta määräajaksi
  • Tieto erottamisesta merkitään myös Peppi-järjestelmään.

Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 24.5.2022.