Vallaton vammaistyö: Hyvinvointi työfysioterapeutin näkökulmasta
Haastattelimme Työplussan työfysioterapeutti Sirpa Sydänojaa työhyvinvointiin liittyen. Sirpa toimii myös Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten vammaispalveluiden työntekijöiden työfysioterapeuttina. Tässä Sirpan ajatuksia, vinkkejä ja linkkejä hyvinvoinnin tukemiseen liittyen.
Kerro ensin mitä sinun mielestäsi on hyvinvointi?
– Kokonaisvaltainen hyvinvointi koostuu mielestäni monista eri tekijöistä, johon kuuluu sekä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tarvitsemme riittävästi lepoa, sopivasti liikuntaa ja ravintoa sekä tyytyväisyyttä elämäämme ja sosiaalisiin suhteisiimme. Ihminen on kokonaisuus ja tarvitsemme kaikkien näiden tasapainoa elämässämme voidaksemme hyvin.
Fyysinen hyvinvointi pitää sisällään fyysisten tarpeiden tyydytyksen, sopivan liikunnan sekä ravinnon ja riittävän palauttavan unen.
- henkilön oma käsitys fyysisestä kunnosta vaikuttaa omaan hyvinvointikäsitykseen
- kokemus omasta fyysisestä terveydestä, pystyvyydestä sekä arjessa jaksamisesta
- oma subjektiivinen kokemus voi erota paljonkin objektiivisesta eli puolueettomasta arviosta: diabeetikko voi kokea olevansa täysin terve, vaikka lääketieteellisestä näkökulmasta katsottuna hänellä on krooninen sairaus. Toisaalta ihminen voi kokea olevansa myös sairaampi tai huonokuntoisempi kuin todellisuudessa onkaan, näkemys “hyvästä kunnosta” kun riippuu myös näkökulmasta.
Psyykkiseen hyvinvointiin liittyy vahvasti yksilön mielenterveys.
- mielenterveyttä suojaavia tekijöitä ovat esimerkiksi hyvä fyysinen terveys, lämpimät sosiaaliset suhteet, hyvät vuorovaikutustaidot ja ongelmanratkaisutaidot, turvallinen elinympäristö sekä mahdollisuus toteuttaa itseään
Sosiaalisen hyvinvoinnin perustan luovat esimerkiksi ystävyyssuhteet, parisuhde, perhe, työyhteisö ja muut yhteisöt.
- elämään liittyvä tyytyväisyys, uraan ja koulutukseen liittyvät odotukset, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet sekä taloudellinen ulottuvuus.
Lähde: https://www.tuumakustannus.fi/artikkelit/kokonaisvaltainen-hyvinvointi
Minkälaisia ajatuksia sinulle tulee mieleen, kun puhutaan vammaispalveluiden työhyvinvoinnista?
– Vaativassa vammaispalvelutyössä mielestäni tarvitaan ammattitaidon lisäksi hyvää tiimityötä, vuorovaikutustaitoja sekä henkilöstön, asiakkaiden, omaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Asiakkaiden tarpeiden ja käyttäytymisen tunnistaminen on tärkeää ja edesauttaa myös tilanteissa, joissa esiintyy väkivallan uhkaa ja tarvitaan nopeaa ennakointia.
Tämän lisäksi tulee huomioida hyvä perehdytys uusille työntekijöille, tarvittavien apuvälineiden käytön saatavuus ja opastus sekä ergonomian huomiointi työn fyysistä rasitusta keventämään.
Oma työsi keskittyy fyysisen hyvinvoinnin ylläpitoon. Vammaistyössä työ voi olla fyysisesti raskasta, epäergonomista, jännittynyttä, väkivallan uhkaa jne? Onko yleisiä ohjeita, miten kroppa saadaan pysymään mukana työn haasteissa?
– Hyvällä ergonomialla ja työtavoilla on iso merkitys työn fyysiseen kuormittavuuteen.
Hoito- ja hoivatyössä kehoa käytetään monipuolisesti ja siksi tuleekin kiinnittää huomio oman kehon käyttöön. Kurkottelua ja kumartelua tulisi välttää, sen sijaan tulisi työskennellä niin, että paino pysyy jalkojen päällä ja selkä luonnollisessa keskiasennossa. Tuen ottaminen kädellä tai vartalolla esimerkiksi sängyn reunasta vähentää selkälihaksiin kohdistuvaa staattista kuormitusta.
Lattiatasossa työskentelyä tulee välttää, mutta tarvittaessa kyykistyä kumartumisen sijasta. Lattiatasosta nostot käyttäen apuvälinettä, työparin kanssa työskennellen.
Työskentele pääsääntöisesti käyntiasennossa avustaessasi, näin tasapaino on parempi ja liikkuminen sujuvampaa kuin haara-asennossa työskennellessä.
Työfysioterapeutti voi opastaa tarpeen mukaan hoitohenkilöstöä ergonomiseen avustamiseen ja oman kehon käyttöön eri avustamistilanteissa sekä apuvälineiden hyödyntämiseen.
Kinestetiikkaa voidaan hyvin hyödyntää vammaispalveluissa, se on voimavaralähtöinen lähestymistapa. ”Kinestetiikka perustuu ihmisen luonnollisten liikemallien ja aistitoimintojen ymmärtämiseen, ihmisen kunnioittavaan kohtaamiseen sekä näiden merkitykseen oppimiselle ja itsehallinnalle. Kaikki ihmisen toiminnot ovat liikkumisaktiviteetteja. Ilman liikettä ihminen ei pysty havaitsemaan ärsykkeitä, reagoimaan ja työstämään ärsykkeitä eikä siten hahmottamaan itseään ja ympäristöään. Oman kehon havainnointi liikkeen ja liikkumisen kautta on perusta ulkoisten ärsykkeiden havainnoimiselle ja ihmisen toiminnoille”.
Linkkejä: https://www.youtube.com/watch?v=To8yBpKQRZg https://www.kinestetiikka.fi/ https://www.kinestetiikka.fi/videot/
– Säännöllinen kestävyysliikunta hengästyen ja hikoillen esim. reipas kävely, pyöräily ja uinti kehittävät ja ylläpitävät riittävää kestävyyskuntoa, jota tarvitaan hoitotyössä. Lisäksi tarvitaan hyvää lihaskuntoa, kehonhallintaa ja liikkuvuutta kehittävää harjoittelua. Säännöllinen liikunta ja harjoittelu auttaa säilyttämään fyysistä työkykyä ja tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Hyvä fyysinen kunto auttaa myös reagoimaan nopeammin yllättävissäkin tilanteissa, joissa esiintyy väkivallan uhkaa.
Oman fyysisen suorituskyvyn tulisi vastata työn fyysisiin vaatimuksiin. Lihaskuntoa ja liikehallintaa sekä liikkuvuutta voidaan testata erilaisilla testeillä.
Aerobista kuntoa eli yksilöllistä maksimaalista hapenkulutustasoa voidaan mitata esimerkiksi polkupyörätestillä tai kävelytestillä. Testin perusteella saadaan tulos hapenkulutuksesta kiloja kohden ja sitä voidaan kuvata MET-arvolla. MET-arvoa voidaan käyttää työhön, fyysiseen aktiivisuuteen ja kuntoon liittyvissä arvioinneissa. Sen perusteella voidaan arvioida, onko hengitys- ja verenkiertoelimistön suorituskyky työn vaatimuksien tasolla. Kahdeksan tunnin työpäivän aikana työ ei saisi kuormittaa enempää kuin 30-40 % työntekijän maksimaalisesta hapenottokyvystä.
Raskaimpien työjaksojen fyysinen kuormitus tulisi olla enintään 60-80 % maksimaalisesta tasosta.
Hyvä, riittävä kunto näkyy työssä jaksamisena ja hyväkuntoinen palautuu paremmin työn rasituksesta. Alla UKK- instituutin viikoittaisen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille.
Liikkuminen: Lihasten tahdonalaista, energiankulutusta lisäävää ja yleensä liikkeeseen johtavaa toimintaa niin työssä kuin vapaa-ajallakin (Käypä hoito -suositus 2015, WHO 2018).
Liikunta: Fyysistä aktiivisuutta, jota toteutetaan tiettyjen syiden tai vaikutusten takia ja yleensä harrastuksena (Käypä hoito -suositus 2015).
Liikunta muun muassa edistää mielenterveyttä ja vähentää stressioireita, ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Liikunta ja liikkuminen vaikuttavat monin eri tavoin terveyteen ja työkykyyn.
https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/liike-ja-mieli
Lisää liikkuvuutta ja lihaskuntoa harjoittelemalla: kts. https://selkakanava.fi/harjoitusohjeet/kuvallisia- harjoitusohjeita
Selkäkanavalta löydät selkeät kuvalliset ohjeet mm. seuraaviin harjoiuksiin:
– Helppo taukojumppa
– Dynaaminen venyttely
– Liikkuvuutta kehoon kepin avulla
– Kuntoa porrastreeneillä
– Liikettä yläselälle kuminauhan avulla
– Voimaa lihaksiin
Tulosta ohjeet, vaikka työpaikan seinälle, jolloin niitä voi tehdä joko yksin, työkaverien kanssa tai innostaa asiakkaatkin mukaan!
Kolmivuorotyössä voi olla vaikea löytää rytmiä oman kunnon ylläpitoon. Onko sinulla vinkkejä tähän?
Pienillä valinnoilla voidaan lisätä liikettä arkeen niin töissä kuin vapaa-ajalla. Pienetkin muutokset ovat merkityksellisiä, kun niistä muodostuu pysyviä rutiineja.
Jos mahdollista niin kävele tai pyöräile työmatkat, käytä portaita hissin asemasta, tee työn lomaan elvyttäviä vastaliikkeitä, venyttele ja harjoita liikehallintaa, tasapainoa.
Jos me kaikki työntekijät kiltisti tehtäisiin ohjeidesi mukaan, mikä olisi ohjeesi työntekijän työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi?
Huolehdi kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnin eri osa-alueista, löydä itsellesi sopiva tapa harrastaa liikuntaa, josta saat mielihyvää. Ylläpidä osaamistasi ja ammattitaitoasi.
Terveys ja toimintakyky ovat pohjana muille työkyvyn osa-alueille.
Milloin on oikea aika ottaa yhteyttä työfysioterapeuttiin?
Ajan työfysioterapeutille voi varata tai ottaa yhteyttä, jos kaipaa vinkkejä työergonomian ohjaamiseen, omaehtoiseen harjoitteluun fyysisen työkyvyn ylläpitämiseksi myös ennaltaehkäisevästi. Yhteyden voi ottaa lievissäkin tuki- ja liikuntaelinoireissa, vaikka sillä ei olisi vaikutusta työkykyyn.
Työfysioterapeutit toteuttavat myös kuntoutusryhmiä ja muita tuki- ja liikuntaelinryhmiä. Lisätietoja: https://tyoplus.fi/
Minkälaiset terveiset haluat sanoa kaikille vammaispalveluissa työskenteleville?
Teette arvokasta ja merkityksellistä työtä tukemalla vammaisten henkilöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja omatoimisuutta sekä selviytymistä jokapäiväisestä elämästä!
Työhyvinvointia rakennetaan yhdessä. Jokainen työntekijä tekee valintoja oman liikkumisensa suhteen mahdollisuuksiensa mukaan. Lähityöyhteisö antaa vertaistukea. Työpaikan tarjoamat mahdollisuudet sekä myönteinen asenneilmapiiri edistävät liikuntaa ja liikkumista. Työterveyshuolto voi olla tukena ja yhteistyökumppanina luomassa ratkaisuja liikunnan ja liikkumisen edistämiseen
Kiitos Sirpalle asiantuntevista vastauksista! Tämä auttaa varmasti jokaista meistä pohtimaan omaa hyvinvointia ja tekemään parempia valintoja, jotka tukevat työkykyä ja työssä jaksamista!