Tutkimus ja kehitys

Onko sinulla idea hyvinvointi- tai terveysalan tuotteesta, palvelusta tai digiratkaisusta – mutta et ole varma, miten viedä sitä eteenpäin?

Onko sinulla idea hyvinvointi- tai terveysalan tuotteesta, palvelusta tai digiratkaisusta – mutta et ole varma, miten viedä sitä eteenpäin?

Onko sinulla idea hyvinvointi- tai terveysalan tuotteesta, palvelusta tai digiratkaisusta – mutta et ole varma, miten viedä sitä eteenpäin?

Uusi kestävyyslainsäädäntö muuttaa tapaa, jolla logistiikkayritykset mittaavat, hallitsevat ja viestivät ympäristövaikutuksistaan. Yksi merkittävimmistä muutoksista liittyy yritysten kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD), joka tiukentaa kestävyysraportointivaatimuksia koko kuljetusalalla ja nostaa epäsuorat päästöt, eli niin sanotut Scope 3 -päästöt, entistä vahvemmin esiin. 

Ajoneuvoliikenteen päästöjen ja eri käyttövoimien sääntely noudattelee EU:n ja Suomen ilmastopolitiikkaa. Käytännön tasolla poliittiset toimet kohdistuvat päästörajoituksiin (Euro-päästöluokat, kaupunkiliikenteen rajoitukset), vähäpäästöisten käyttövoimien suosimiseen (lakisääteinen vähäpäästöisten ajoneuvojen osuus julkisissa kuljetushankinnoissa, hankintatuet), polttoaineiden hintaan (jakeluvelvoite ja polttoainevero, liikennepolttoaineiden päästökauppa, ammattidiesel) sekä vaihtoehtoisten energianlähteiden saatavuuteen (jakeluverkostoa koskevat vaatimukset, jakeluinfrastruktuurin tuet). 

Tällä hetkellä meneillään oleva teknologinen murros haastaa korjaamoiden arkea ehkä enemmän, kuin mikään muu muutos aiempina vuosikymmeninä. Erityisesti uudet alalle tulevat työntekijät ovat tilanteessa, jossa heidän on hallittava perinteisen polttomoottorin tekniikan lisäksi sähköajoneuvojen tekniikka, kaasuajoneuvojen tekniikka, ja sieltä vielä paineistetun ja nesteytetyn tekniikan eroavaisuudet.

Useissa keskusteluissa kuljetusyritysten kanssa on noussut esiin kommentit sähköisen raskaan liikenteen puutteellisesta latausinfrastruktuurista. On havaittu myös, että raskaan liikenteen sähköistäminen tuottaa painetta myös tilaajan suuntaan, sillä lastaustyön yhteydessä olisi pystyttävä tukeutumaan depot-lataukseen.

Biokaasu on jo vanha keksintö, vaikka se usein mielletään osaksi modernia vihreää / puhdasta siirtymää. Sitä on hyödynnetty jo vuosituhansia. Suomessakin ensimmäinen biokaasun tankkausasema avattiin Helsingin Kyläsaareen jo vuonna 1941 käytön päättyessä 1946. Moderni kehityskulku käynnistyi uudelleen 1970-luvun öljykriisien jälkeen, ja nyt 2020-luvulla biokaasu on noussut uudelleen vahvasti esiin liikennepolttoaineena. 

Vihreä kuljetus -hankkeen tavoitteena on tuottaa käytännönläheistä ja vertailukelpoista tietoa eri käyttövoimien soveltuvuudesta alueen yritysten arjessa. Loppuvuoden ja tammikuun aikana yritysten kanssa käydyissä keskusteluissa huomio on kohdistunut erityisesti paketti- ja kevytkalustoon, jossa käyttövoimavaihtoehtojen vertailu koetaan ajankohtaiseksi. 

How to combine businesses and IT to create innovative green solutions