Kokkola Material Week käyntiin nousevan biotalouden teemalla
Suomessa on paljon metsää, puuta ja siihen liittyvää osaamista, eikä niitä meiltä viedä pois. Valtiosihteeri Päivi Nerg avasi BioKokkola -seminaarin Centria ammattikorkeakoulun suuropetustilassa kannustavin ajatuksin Suomen mahdollisuuksista biotalouden saralla.
Puu kasvaa meillä viileän ilmaston vuoksi hitaasti muodostaen lujaa ja kestävää raaka-ainetta. Sen hyödyntämisessä ei ole kyse vain talouskasvusta, vaan myös huoltovarmuudesta. Hyödyntäminen edellyttää uuden tiedon omaksumista ja osaamista, mm. myynti- ja markkinointiosaamista. Tutkimusprofessori Katja Lähtinen Luonnonvarakeskuksesta kertoi Puun aika -hankkeesta, jonka tavoitteena on vauhdittaa puuhun perustuvia investointeja edistämällä toimijayhteistyötä.
Puusta löytyy myös vastaus rakennusalan kestävyysmurroksen tarpeisiin. Centrian TKI-koordinaattori Markus Kiviniemi peräänkuulutti rakennusalalta datan merkityksen sisäistämistä. Oppia voisi ottaa laiva- ja autoteollisuudesta, joissa tuotetta ei ryhdytä suunnittelemaan vasta, kun tilaus on sisällä. Rakentaminen ei ole toimialana kasvanut muiden alojen mukana, mutta selkeät suuntaviivat teollistumisen portailla nousulle on olemassa.
Biomassojen hyödyntämisessä tulee löytää etenkin mahdollisuuksia korkean lisäarvon tuotteisiin. Puurakentamisessakin käytetyt liimat ovat nykyisellään fossiilipohjaisia ja kestävämpiä vaihtoehtoja haetaan. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Anuj Kumar kertoi Luonnonvarakeskuksen hankkeen menestystarinan, jossa on onnistuttu kehittämään biopohjaisia liimoja, joiden ominaisuudet pärjäävät fossiilipohjaisille. TKI-asiantuntija Mikko Junttila puolestaan esitteli PASUTE-hankkeessa kehittämäänsä kondensoituneisiin tanniineihin pohjautuvaa palonsuoja-ainetta, jolla käsitelty vaneri ei pala.
Puu onkin uuden teollisuuden nousussa raaka-ainealusta, muistutti Brightplus Oy:n Marjo Kivijärvi. Meillä on raaka-ainetta ja osaamista, joilla nousuun voidaan päästä. Tulee kuitenkin huomioida, että kehitettävän tuotteen tulee olla teknisesti toteutettava, asiakkaan tarvitsema ja taloudellisesti kannattava.
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Rofice Dickson kertoi lopuksi minkälainen valjastamaton potentiaali löytyy metsien hakkuutähteistä, joista voisi saada talteen vettä hylkivää biovahaa sekä antioksidanttisia ja antimikrobisia aineita sisältävää uutetta. Näille aineille löytyy monia käyttötarkoituksia, ja kasviperäisten uutteiden globaalin markkina-arvon ennustetaan kasvavan 132 miljardiin euroon vuoteen 2034 mennessä.
Seminaarin yhteinen viesti oli vahva: puu ei ole vain perinteinen raaka-aine, vaan alusta uudenlaisille materiaaleille, kemikaaleille ja liiketoiminnalle. Suomella on käytettävissään sekä laajat metsävarat että vahva tutkimusosaaminen, mutta korkean jalostusarvon tuotteiden kehittäminen edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä tutkimuksen, yritysten ja teollisuuden välillä. BioKokkola-seminaari osoitti, että puuhun ja muihin metsäbiomassoihin perustuvissa ratkaisuissa on merkittävää potentiaalia niin vihreän siirtymän, huoltovarmuuden kuin uuden teollisen kasvunkin näkökulmasta.
Kokkola Material Week on vuosittainen materiaaliteollisuuden tapahtuma, joka luo tilan tutkimukselle, yhteistyölle ja keskustelulle alan tulevaisuuden keskeisistä kysymyksistä. Centria ammattikorkeakoulu on mukana järjestämässä tapahtumaa alueen muiden toimijoiden kanssa.