Akun ympäristövaikutuksissa kokonaisuus ratkaisee
Tuore elinkaariarviointi osoittaa, että kotitalouksien akkujärjestelmien suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät valmistuksessa. Eri akkuteknologioiden ympäristöhyödyt voidaan arvioida luotettavasti vain koko elinkaaren perusteella.
Energian varastoinnin merkitys kasvaa uusiutuvan energian yleistyessä. Jotta akkujen kestävyyttä voidaan arvioida luotettavasti, on tarkasteltava niiden koko elinkaarta valmistuksesta käyttöön ja kierrätykseen. Centrian toteuttamassa elinkaariarvioinnissa tarkasteltiin 15 kWh:n kotitalouskäyttöön tarkoitettua akkujärjestelmää suomalaisissa käyttöolosuhteissa. Tulosten mukaan valmistus ja kuljetukset muodostavat selvästi suurimman osan järjestelmän ilmastovaikutuksista, kun taas käyttöaikaisten vaikutusten osuus jää huomattavasti pienemmäksi.
Arvioinnissa tarkasteltiin eri akkuteknologioita, jotta saatiin parempi ymmärrys siitä, miten materiaalivalinnat, valmistusprosessit, käytönaikainen suorituskyky sekä elinkaaren loppuvaiheen käsittely vaikuttavat akun kokonaisympäristökestävyyteen.
– Yksittäisen materiaalin tai akkuteknologian perusteella ei voida vielä päätellä, mikä vaihtoehto on ympäristön kannalta paras. Vasta valmistuksen, käytön ja kierrätyksen yhteisvaikutukset antavat luotettavan kuvan ympäristövaikutuksista, kertoo selvityksen toteuttanut projektipäällikkö Anna Kwokori.
Tulokset osoittavat myös kiertotalousratkaisujen merkityksen akkujen kestävyyden parantamisessa. On tärkeää ymmärtää jo varhaisessa vaiheessa, millaisia ympäristövaikutuksia eri akkuteknologioihin liittyy ja miten niitä voidaan vähentää.
Kiinteistöakku2030-hanke on Euroopan Unionin osarahoittama hanke, jonka keskiössä on kiinteistöjen rooli osana tulevaisuuden älykästä ja joustavaa energiajärjestelmää. Hankkeen tavoitteena on edistää kiinteistöakkujen laajamittaista käyttöönottoa kotitalouksissa vuoteen 2030 mennessä.