Jarkko Kujanpää
Työssäni on parasta kohtaaminen ja ihmisten kanssa toimiminen. Mitkään työpäivät eivät ole veljiä keskenään, vaan työpäivien sisällä on paljon vaihtelua
Mikä on nykyinen nimikkeesi ja työnkuvasi?
Toimin majakkana nuoruuden myrskyissä, mutta työsopimuksessani lukee sosiaaliohjaaja. Työskentelen lastensuojeluyksikössä Seinäjoella. Henkilökunnallamme on vahva osaaminen neuropsykiatrisesta ja psykiatrisesta hoito- ja kasvatustyöstä. Olen aikaisemmalta koulutukseltani nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, ja olenkin koko opiskeluajan työskennellyt lastensuojelun sekä perhetyön parissa.
Mitä opiskelit Centriassa?
Opiskelin sosionomiksi pääosin omalta kotisohvalta käsin monimuoto-opiskelijana ja valmistuin 2024. Pääkallopaikkana toimi Centrian Kokkolan kampus, joka tuli tutuksi muutaman päivän verran kuukaudesta. Jälkikäteen voin olla tyytyväinen suoritukseeni valmistua vain vähän yli kahdessa vuodessa; Opiskelupaikka irtosi aikanaan varasijalta 14 viimeisenä sisään päässeenä.
Millainen urapolku sinulla on ollut?
Päädyin sosiaalialalle vahingossa aikanaan, kun lähdin opiskelemaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi hetken mielijohteesta ja valmistuin sieltä vuonna 2004. En olisi siinä kohtaa voinut ikinä kuvitella tekeväni sosiaalialan töitä, saati hakevani sosionomiopintoihin. Kuitenkin päädyin pelastamaan luokkatoverini seuraavana juhannuksena, kun hänen työpaikallaan oli akuutti tarve työvuoroon. Sen enempää miettimättä, minne olen lupautunut, tartuin haasteeseen. Töihin päästyäni se osoittautui yhdeksi Suomen siihen aikaan kovimmista laitoksista. Tästä alkoi polkuni sosiaalialalla. Matkalle on tähän päivään mennessä mahtunut pääasiassa lastensuojelua ja perhetyötä. Olen valmentanut myös urheilussa vuodesta 1996 alkaen junioreita. Jälkikäteen ajateltuna tämä on ollut minun toinen tapani tehdä sosiaalityötä ja vaikuttaa. Vuosien aikana olen saanut vaikuttaa yli 200 nuoren elämään liikunnan kautta.
Mikä työssäsi on parasta?
Työssäni on parasta kohtaaminen ja ihmisten kanssa toimiminen. Mitkään työpäivät eivät ole veljiä keskenään, vaan työpäivien sisällä on paljon vaihtelua. Aamulla töihin lähtiessä ei voi välttämättä tietää, vaikka iltapäivällä olisi käymässä Helsingissä tai Tukholmassa. Joka päivä saa haastaa itseään ja omaa osaamistaan. Myös työkaverit ovat työssä parasta. Jos haastavassa työssä ei ole luotettavaa tiimiä, on ydintyön tekeminen todella kuormittavaa. Nuorilla tilanteet vaihtuvat, mutta yksikkömme on kuin mylly, joka jauhaa väsymättä vaikuttavuutta vuorosta toiseen.
Minkä neuvon antaisit itsellesi, jos olisit nyt aloittamassa opinnot?
Yksi neuvo voisi olla sisällysluettelon merkityksen korostaminen kirjoitustehtävissä, eli isompien tehtävien kirjoittaminen kannattaisi aloittaa siitä. En neuvoisi, vaan käskisin itseäni verkostoitumaan ja tekemään kaikki harjoittelut sekä tehtävät mahdollisimman laajalle kentälle. Oma työote on paras käyntikortti.
Mikä on ollut opintojesi tärkein anti työelämän näkökulmasta?
Opintojen tärkein anti työelämän näkökulmasta on pätevyys. Mikään opinto ei voi korvata työelämässä tapahtuvaa oppimista. Olen kuitenkin huomannut kuinka sellaisissakin asioissa, mitkä osaa erittäin hyvin, ja jotka ovat aivan sosionomin ydinosaamista, opiskellessa tieto syventyy ja asioiden välisiä yhteyksiä havainnoi entistä paremmin. Suurena antina koen myös alan verkostojen vahvistumisen. Ai niin, lupasin joskus, että jos joku ikinä kysyy, mitä koulussa olen oppinut, niin vastaan oppineeni kirjoittamaan sanan tällainen oikein. Ei siis tälläinen.
Onko jokin asia urassasi tai työelämässä yllättänyt?
Omalla työuralla suurimman yllätyksen olen kokenut tekemällä havainnon omasta työurastani. Vaikka olen opiskellut milloin mitäkin ja valmentanut kulloin ketäkin, olen mennyt niin sanotusti aina sinne, minne nenä näyttää ja tehnyt sitä, mikä tuntuu siinä hetkessä oikealta. Toisten puheista välittämättä. Lopulta olen tehnyt havainnoin, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jokaisella opinnolla ja jokaisella koulutuksella on oma paikkansa minun työkentässäni tälläkin hetkellä. Sisäinen kompassini on vienyt aina oikeaan suuntaan, vaikka itse sitä ei aina ole ymmärtänytkään.
Paras tai parhaiten mieleen jäänyt muisto opiskeluajoista?
Yksi erikoisuus opiskeluajoista on ehdottomasti opintojen aloituskevät, kun valtakunta eli vielä viimeistä koronasulkukevättä. Oli mielenkiintoinen kokemus päästä ryhmäytymään luokan kanssa pelkästään teamsin ja zoomin välityksellä.
Suurin oivallus opintojen aikana?
Suurin oivallus opintojen aikana oli huomata, kuinka lopulta kaikki on mahdollista. Kun vain teen töitä opintojen eteen, niin voin itse valita millainen opintopolkuni on.