Taustaa

KIVAKO-hanke eli Kielivarannon vahvistaminen korkeakouluissa -hanke on OKM:n rahoittama korkeakoulujen yhteistyöhanke. Mukana on yhdeksän yliopistoa ja 18 ammattikorkeakoulua. Hankkeen kesto on kolme vuotta ja toteutusaika 5/2018 – 9/2020. 

Hankkeessa kehitetään korkeakoulujen vieraiden kielten opintopolkutarjontaa ns. harvemmin opiskelluissa kielissä. Budjetti on 4,7 miljoonaa euroa, josta OKM:n osuus on 3,3 miljoonaa. Hanke on mittava, sillä opettajia on mukana 80. Hankkeella on myös 27 jäsenen neuvottelukunta sekä 10-jäseninen johtoryhmä.

Päätoteuttajana on Haaga-Helia.

Tavoitteet

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on parantaa korkeakouluissa englantia ja ruotsia harvemmin opiskeltujen kielten tarjontaa valtakunnallisesti. Hankkeessa luodaan digipedagogiikan avulla oppimispolkuja alkeistasolta (CERF:n A1) aina edistyneimmille osaamistasoille (C1).

Hankkeen aikana opettajat tekevät kehittämistyötä ja tarjoavat opintoja valtakunnallisena ja alueellisena yhteistyönä. Samalla luodaan valtakunnallinen yhteistyöverkosto tukemaan opettajien digipedagogista kouluttautumista ja asiantuntijuutta.

Hankkeen tavoitteena on myös luoda opiskelijoille itsearviointityökalu oppimisensa tueksi.

Toteutus

Hanketta toteutetaan alaryhmissä:

Hanketta toteutetaan14 kieli- ja hankeryhmissä. Mukana ovat saksa, venäjä, espanja, ranska, italia, kiina, portugali, japani, viro sekä viittomakieli. Ns. tandemopiskelua kehittävässä ryhmässä mukana ovat mm. vietnam ja arabia. Myös oppimisteknologiaa ja digitaalisia toimintamalleja edistetään omassa hankeryhmässään.

Miksi Kivakoa tarvitaan?

Viime vuosina kielten opiskelu kouluissa on vähentynyt ja yksipuolistunut. Englannin kielen asema yrityksissä ja yhteiskunnassa on vakiintunut ja vahva virallisten kielten rinnalla, mutta syvälliseen suhteiden luomiseen ja yhteistyöhön tarvitaan monipuolista kielitaitoa. Vahvan kielivarannon luominen on tärkeää kansallisen osaamispääomamme kannalta.

Kivako-hanke pyrkii vahvistamaan kielivarantoa maassamme. Se vastaa myös hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeen tavoitteisiin, jonka toteutussuunnitelman mukaisesti hankkeessa pyritään nopeuttamaan opiskelijan siirtymistä työelämään.  Hanke edistää myös korkeakoulutuksen vision 2030 toimeenpanoa.

Centria hankkeessa:

Centria-amk:n osalta tavoitteena on laajentaa ja syventää saksan, venäjän ja japanin kielen opetusta ammattikorkeakoulun sisällä erityisesti digipedagogisin menetelmin.  Hankkeessa Centria on mukana tuottamassa opintosisältöjä valtakunnalliseen tarjontaan. Alueellisesti vahvistetaan harvinaisten kielten opetusta yritysten ja elinkeinoelämätarpeita ajatellen.

Opetusta kehitetään yhteistyössä muiden korkeakoulujen kanssa. Tämä tuo mahdollisuuden verkostoitua valtakunnallisesti sekä saada kollegiaalista tukea oman opetuksen kehittämiseen. 

Centria-amk:sta mukana ovat opettajat Sandor Kovacs ja Marko Laitila (saksa), Jussi Jussila (japani) sekä Elena Chernorot (venäjä). Projektipäällikkönä ja neuvottelukunnan jäsenenä toimii Centrian osalta yliopettaja Tuija Tolonen-Kytölä.

Yhteistyössä

9 yliopistoa

18 ammattikorkeakoulua