Siirry sisältöön
Suomen kartta jota ympäröi teksti "Suomi elää Länsirannikosta". Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Henkilö ohjaa robotti kättä.

Suomi elää Länsirannikosta

Turun ammattikorkeakoulun (TuAMK), Vaasan ammattikorkeakoulun (VAMK), Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) ja Centria-ammattikorkeakoulun eli ns. länsirannikon ammattikorkeakoulujen yhteisenä tavoitteena on syventää digitaalisen valmistusteknologian ja robotiikan sekä puhtaan energian ratkaisujen ympärille rakentuvaa yhteistyötä. Korkeakoulut ovat vuoden 2023 alusta sitoutuneet tiiviiseen Länsirannikko-ohjelmaan, opetus- ja kulttuuriministeriön mahdollistamana ja tukemana.

Projektin kesto: 2023-2025

Rahoittajat: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Projektipäällikkö: Mikko Himanka

TuAMKin, VAMKin, SAMKin ja Centrian Länsirannikko-ohjelma 2023–2025 rakentuu kahden ajankohtaisen teeman ympärille, joita ovat digitaalinen valmistusteknologia ja robotiikka sekä puhtaan energian ratkaisut. Temaattiset painopisteet ovat nousseet alueiden älykkään erikoistumisen strategioista, alueiden teollisuuden tarpeista sekä alueen ammattikorkeakoulujen strategisista painopisteistä. Yhteistyön pitkän tähtäimen tavoitteena on vahvistaa länsirannikon osaamispohjaa ja tukea näin alueellista kehitystä sekä lisätä ennakoivaa otetta ja monialaista yhteistyötä systeemisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tiivis länsirannikkoyhteistyö mahdollistaa entistä vaikuttavampien TKI-hankkeiden toteuttamisen, laadukkaiden yhteisten koulutusten tarjoamisen sekä vastaa aluetta vaivaavaan osaajapulaan.

Teollisuuden ja työelämän tarpeet ovat länsirannikon alueella strategisesti yhteiset ja yhteistyötä on tehty luontevasti jo pitkään. Nykyteemojen lisäksi yhteistyötä vahvistetaan hyvinvoinnissa, huoltovarmuudessa ja logistiikassa. Uudet liiketoimintamallit linkittyvät luontevasti kokonaisuuteen. Lisäksi länsirannikkoa yhdistää pitkäaikainen ja tiivis yhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa. Vihreä siirtymä, osaajapula sekä turvallisuusympäristön muutos energiakriisivaikutuksineen korostavat entisestään aktiivisen yhteistyön merkitystä Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä; Länsirannikko-ohjelmalla tähdätäänkin tiiviimpään yhteistyöhön myös ruotsalaisten ja norjalaisten kumppaneiden kanssa.

Länsirannikon merkitys kasvaa entisestään

Länsirannikon merkitys Suomen kilpailukyvylle, elinvoimalle ja hyvinvoinnille on elintärkeä. Esimerkiksi teollisuuden toimipaikoista joka neljäs yli 10 henkilön yritys sijaitsee länsirannikolla. Lisäksi alue tuottaa viidenneksen koko maan BKT:sta. Suomen tavaraviennistä länsirannikon osuus on yli kolmannes ja alue on Suomen kärkikastia korkean jalostusasteen tuotteissa. Länsirannikon korkean teknologian vientiyritysten huomattava määrä tekee alueesta merkittävän kansalliselle huoltovarmuudelle sekä hedelmällisen kasvualustan uusille innovaatioille ja tuotantoteknologioille. Alueella on selkeästi vetovoimaa: länsirannikon ammattikorkeakouluista valmistuneista yli 70 % jää alueelle töihin. TKI-menojen osuus on tällä hetkellä jo neljännes koko maan TKI-menoista. Lisäksi alueen haasteet ovat yhteiset ikääntyvän väestön, työvoimapulan ja pitkien etäisyyksien suhteen.

Länsirannikon 30 km alue kattaa noin 10% koko maan maapinta‐alasta. 1,2 miljoonaa ihmistä, eli noin 21% koko maan väestöstä asui länsirannikon 30 km alueella vuonna 2021. Osuus koko maan BKT:sta oli noin 20% vuonna 2019. Noin 25% yli 10 hlön tuotanto- ja teollisuustoimipaikoista. Yli kolmannes (37%) koko maan tavaraviennistä. Länsirannikon 30 km alueen osuus lähes neljännes koko maan TKI-menoista.
Länsirannikon merkitys Suomen kilpailukyvylle, elinvoimalle ja hyvinvoinnille on elintärkeä (Lähde: tilastokeskus.)

Osaavaa työvoimaa ja monipuolista tukea yritysten TKI-toimintaan

Länsirannikon ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli osaavan työvoiman tuottajina. Länsirannikko-ohjelmassa mukana olevat ammattikorkeakoulut haluavat yhdessä varmistaa, että alueiden yritykset ja työelämä löytävät edelleen osaavaa työvoimaa tarpeisiinsa​ ja voivat näin panostaa kansainvälisen kilpailukyvyn kasvattamiseen. Tämä edellyttää yhä räätälöidympiä koulutuskokonaisuuksia, entistä rohkeampia TKI-toiminnan avauksia sekä avointa yhteiskehittämistä.

Tiivistyvä tutkimus- ja koulutusyhteistyö lisää koko alueen houkuttelevuutta ja edesauttaa kansainvälisten osaajien saamista alueelle. Lisäksi ammattikorkeakoulut ovat avainasemassa, kun etsitään parhaita keinoja kehittää nykyisen työvoiman osaamista​, parantaa työhyvinvointia sekä kasvattaa työntekijöiden innovointivalmiuksia. Ammattikorkeakoulut voivat lisäksi toimia yritysten kumppaneina TKI-hankkeissa, kokeiluissa ja innovoinnissa sekä tarjota esimerkiksi validointia tuleviin investointeihin.

Yhteistyön syventäminen merkitsee entistä vaikuttavampaa TKI-toimintaa

Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Keski-Pohjanmaalla on runsaasti valtakunnallisesti merkittävää digitaalisen valmistustekniikan, automaation ja robotiikan osaamista metalliteollisuudessa, rakennusteollisuudessa, prosessiteollisuudessa sekä bio- ja lääketeollisuudessa. Yhteistyön syventäminen mahdollistaa pidemmällä tähtäimellä mm. tutkimusinfrastruktuurien ja koulutussisältöjen jakamisen, yhteisopetuksen sekä entistä vaikuttavammat TKI-hankkeet. Tiiviimpi yhteistyö esimerkiksi tutkimusinfran etäkäyttöön liittyen edistää myös vihreää siirtymää ja kestävää kehitystä.

Länsirannikko-ohjelma tulee luomaan edellytyksiä hyvinvoinnille koko Suomeen lisääntyvän TKI-rahoituksen, uusien innovaatioiden ja osaamisen kehittymisen kautta. Tulevaisuus rakentuu yhteistyölle – Go West-Coast.


Lisätietoja

Mikko Himanka

TKI-päällikkö


Yhteistyökumppanit

Vaasan AMK. Turun AMK. SAMK. Centria.