LoLiPoP-IoT (Long Life Power Platforms for Internet of Things)
LoLiPoP-IoT on kansainvälisesti merkittävä Horisontti Euroopan ja Business Finlandin rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää langattomien IoT-reunalaitteiden energiankeräys- ja mikrotehonhallintaratkaisuja. Niiden avulla voidaan saavuttaa yhteiskunnallisia hyötyjä muun muassa hiilidioksidipäästöjen vähenemisen, uusiutuvien energialähteiden integraation ja energiaomavaraisuuden lisääntymisen myötä. Hanke linkittyy myös toimintavarmuuden ja reunakeskeisen toimintamallin edistämisen kautta käynnissäpitoon, huoltovarmuuteen ja kyberturvallisuuteen.
Linkki LoLiPoP-IoT-hankkeen konsortion yhteisille sivuille: LoLiPoP-IoT |
LoLiPoP-IoT on merkittävä Horisontti Euroopan ja Business Finlandin rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää langattomien IoT-reunalaitteiden energiankeräys- ja mikrotehonhallintaratkaisuja. Niiden avulla voidaan saavuttaa yhteiskunnallisia hyötyjä muun muassa hiilidioksidipäästöjen vähenemisen, uusiutuvien energialähteiden integraation ja energiaomavaraisuuden lisääntymisen myötä. Toimenpiteet on rajattu energiatehokkaisiin edge-laitteisiin ja niiden hallintaan sekä energian harvestointiin. Hanke linkittyy myös toimintavarmuuden ja reunakeskeisen toimintamallin edistämisen kautta käynnissäpitoon, huoltovarmuuteen ja kyberturvallisuuteen.
LoLiPoP-IoT-hankkeen kehittämiskohteet liittyvät useiden eri sovellusalueiden toiminnallisuuksiin:
A) Varantojen seurantaa (raaka-aineista valmiisiin tuotteisiin ja laitteisiin) voidaan käyttää omaisuuden virtauksen, hallinnan ja läpimenon optimointiin. Tehdasympäristössä se soveltuu pullonkaulojen tunnistamiseen, mikä voi johtaa yli 10 prosentin säästöihin tuotannossa, kiertoajassa ja varastokustannuksissa. Älykkäässä ympäristössä voidaan myös valvoa omaisuutta, jolloin vältetään katoamisia ja varkauksia, minimoidaan seisokkiaikoja sekä saavutetaan säästöjä kuljetussyklien kestossa sekä energia- ja hiilijalanjäljessä.
B) Kunnonvalvonta (ennakoiva kunnossapito) on koneen parametria (tärinä, lämpötila jne.) seuraava prosessi, jolla voidaan tunnistaa jokin merkittävä muutos, mikä on usein merkki kehittyvästä viasta. Kunnossapidon yleiskustannuksia voidaan parhaimmillaan vähentää 40 prosentista 15 prosenttiin teollisuus 4.0:ssa, jolloin myös sykli- ja seisonta-aika paranevat. Tällä hetkellä kunnossapitokustannukset ovat 15–40 prosenttia kokonaistuotantokustannuksista, jolloin suunnittelemattomat seisokkiajat aiheuttavat teollisuusyrityksille vuosittain noin 50 miljardin dollarin kustannukset. Ennakoivalla kunnossapidolla voidaan säästää jopa 40 prosenttia verrattuna reaktiiviseen kunnossapitoon.
C) Energiatehokkuden ja viihtyisyyden optimonnilla saadaan hyötyjä laitteiden ja rakennusten energiantarpeen ennustamiseen, ymmärtämiseen ja säätämiseen. Tämä voidaan tehdä optimoimalla työympäristö ihmisten tarpeisiin ja välttämällä tarpeetonta energiankulutusta, mikä tarkoittaa energian ja polttoaineen kulutuksen vähentämistä jopa 20 prosentilla. Silloin saadaan aikaan myös merkittävä säästö akkujen vaihtokustannuksiin vuodessa. Hiilijalanjälki pienenee, koska energiankäyttö vähenee. Samalla työtyytyväisyys ja työhyvinvointi voivat lisääntyä merkittävästi, mikä johtaa tuottavampaan työvoimaan vähentäen poissaoloja ja hoitoon liittyviä kustannuksia.
Suomen konsortio
Suomen konsortioon LoLiPoP-IoT-hankkeessa kuuluu Centrian lisäksi kaksi teknologian alan yritystä: oululainen Offcode Oy ja tamperelainen Meshworks Wireless Oy. Sen tavoitteena on edistää kulutuksen valvontaa ja ympäristöhyötyjä rakennuksen lämmitysjärjestelmän kokonaishallinnalla digitaalista kaksoisiteknologiaa ja tekoälyä siihen hyödyntäen. Suomen konsortion vastuulla on luoda energiaomavarainen langaton IoT-järjestelmä nk. kiinteistöjen lämmityksen säätöjärjestelmä, joka toimii lähes energiaomavaraisesti kiinteistön hukkalämmöstä generoidulla sähköenergialla.
Tarkastelun kohteena on paitsi energian harvestointi ja -tehokkuus, myös reunalaskennan ja AI-tekniikoiden hyödyntäminen rakennuksen sensoriverkon tuottaman datan käsittelyssä. Kehitystyön pilotointi suoritetaan Vantaan kaupungin hallinnoimassa ja Vantaan energian lämmittämässä julkisessa rakennuskiinteistössä.