Tukea kansainväliseen rekrytointiin Centriasta

Alueellemme on tulossa ennätyksellinen määrä investointeja ja myös työvoimaa tarvitaan runsaasti. Työllisyysaste on Keski-Pohjanmaalla ollut jo pitkään Suomen korkeimpia eli mistä lisätyövoima hankitaan? Kansainvälisistä rekrytoinneista puhutaan paljon, mutta uuden asian kokeileminen vaatii rohkeutta. Centrialla on paljon annettavaa yritysten tueksi kansainvälisiin rekrytointeihin.

Suomi vanhenee ja syntyvyys on ennätyksellisen alhainen. Toki sama ilmiö koskettaa myös monia muita Euroopan maita ja jopa Kiinan syntyvyysluvut ovat ennätysalhaiset. Syitä syntyvyyden laskuun on monia, ratkaisuja ei niinkään. Suomen väestönlisäys tulee tällä hetkellä ainoastaan maahanmuutosta, noin 50 000 henkilöä, josta nettomaahanmuuton osuus oli noin 34 500 henkilöä vuonna 2022. Eniten Suomeen muutettiin Venäjältä, Ruotsista, Intiasta, Virosta ja Filippiineiltä (Lähde: Tilastokeskus, Muuttoliike 2022). Myös korkeakouluja on kannustettu osaajien houkutteluun ja rekrytoimaan kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Centrian strategiassa tätä on edistetty jo pitkään tehden Centriasta yhden Suomen kansainvälisimmistä korkeakouluista. Opiskelijoistamme noin 21 prosenttia on tällä hetkellä kansainvälisiä ja noin 70 prosenttia heistä lukuvuosimaksuvelvollisia ja EU/ETA-alueen ulkopuolelta.

Meillä on siis hyvä potentiaali käsissämme ajatellen kemian teollisuuden suuria investointeja Kokkolaan ja Keski-Pohjanmaalle. Tätä potentiaalia olemme kehittäneet ESR-rahoitteisessa Export Expert -hankkeessa sekä kv-opiskelijoiden että alueen yritysten keskuudessa. Hankkeen kokemuksista kannattaa ottaa oppia siihen mitä huomioida kansainvälisiä rekrytointeja suunniteltaessa. Hanke selvitti alueen kumppaniyritysten suurimpia haasteita kansainvälisten osaajien rekrytoinneissa, joista puolet kertoi yrityksissään olevan työvoimapula. Vastaajista 31 prosenttia oli aiemmin käyttänyt kv-rekrytointeja kahden vuoden aikana ja heistä 38 prosenttia oli valmis kv-rekrytointeihin seuraavan 1-5 vuoden sisällä. Vastaajista 60 prosenttia toi esille haasteen siitä, että heille ei ole perehdytysmateriaalia englanniksi. Seuraava haaste, jonka 56 prosenttia vastaajista toi esille, oli kv-osaajien puutteellisen suomen kielen taidon. Kolmantena haasteena (44 prosenttia) mainittiin lähiesihenkilöiden puutteellinen englannin kielen taito ja neljäntenä turvallisuushuolet (38 prosenttia). Näyttää siis siltä, että kommunikaatio on molemmin puolin se, mihin kansainväliset rekrytoinnit kaatuvat.

Centria auttoi opiskelijoiden haussa ja valinnassa, ja kokemus oli osallistuneille yrityksille niin hyvä, että sen todettiin alentaneen huomattavasti rekrytoinnin kynnystä.

Hankkeessa kansainväliset opiskelijat pyrittiin työllistämään yrityksiin kehittämäämme tandem-mallia käyttäen. Mallissa yritykseen palkattiin sekä kotimainen että kansainvälinen opiskelija yhtä aikaa, jolloin juurikin kommunikaation haasteita alennettiin ja kahvitunnitkin luonnistuivat rennommin. Centria auttoi opiskelijoiden haussa ja valinnassa, ja kokemus oli osallistuneille yrityksille niin hyvä, että sen todettiin alentaneen huomattavasti rekrytoinnin kynnystä. Samaan aikaan hankkeessa annettiin yrityksille Centrian puolelta mentorointia kv-rekrytointiin liittyen. Yrityksistä 81 prosenttia sanoi keskusteluiden auttaneen rekrytointiprosessien kehittämisessä. Suuri kiitos onnistumisesta kuuluu rautaisen ja innostuneen projektihenkilöstön lisäksi myös hankkeen ohjausryhmälle: ELY/TE, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät, KIP Service ja Viexpo, jotka omalla toiminnallaan saivat hankkeelle näkyvyyttä ja meille uskoa ideaan.

Kansainvälisten rekrytointien onnistumisen ytimessä voisi hankkeen tulosten perusteella ajatella olevan siis oikeat verkostot, esimerkin voima sekä kommunikaation ja kielitaidon kehittyminen. Oikeiden verkostojen kautta päästään keskusteluihin, joissa epätavallisiakin ideoita voidaan testata ja ottaa joskus riskejäkin. Opiskelijoiden laadun tulee aina olla korkealla, jotta esimerkin voima toimii ja sitä ei voi korostaa liikaa. Oman alan työllistymismahdollisuudet ovat kansainvälisille opiskelijoille niin arvokkaita, että niihin todella panostetaan ja niitä arvostetaan. Samoin kotimaisille opiskelijoille, jotka niitä tulevaisuuden rekrytoijia ovat, kertyy valtavasti osaamista kulttuurienvälisestä viestinnästä, monimuotoisuudesta ja osaamisen johtamisesta. Ja hauskaakin kulttuurien törmäyksissä voi olla erityisesti kielikömmähdyksiin liittyen. Yrityksen kommunikaatio ja kielitaidon kehittyminen on siis asian ytimessä ja usein käytännön tekeminen osoittaa, että rohkealla rallienglannillakin kyllä pärjää, jos tahtoa vain on. Kynnys Oxford Englishiin kannattaa jättää omaan arvoonsa ja viime vuosituhannelle. Englanti on lingua franca ja sitä puhutaan monin eri tavoin ja sanasto uusiutuu jatkuvasti. Kuinka moni meistä tunnistaa englannin uusista sanoista athleisuren, broiguksen tai ebullientin? Kieli on väline, ei itseisarvo ja kommunikaation onnistuminen ei riipu siitä mitä sanomme, vaan siitä miten se ymmärretään. Rohkeutta kansainvälisiin rekrytointeihin!