Ammattikorkeakouluilla ratkaisun avaimet koulutustason nostoon

On helppo arvioida, mikä uutinen sai viime päivien aikana suurimmat palstatilat ja katselukerrat. Uutinen kuultiin jälleen monessa muodossa: ”Suomi jää koulutuksessa muista maista”, ”Opetuksen taso laskee”, jne. Vastikään julkistetut PISA-tulokset ovat olleet viime viikon puheenaihe, ja mielipiteitä on kuultu suuntaan, jos toiseen. Tulosten kommentointi on helppoa, koska jokaisella on omaa kokemusta oppimisesta. Kyseessä on kompleksinen haaste, kuten Opetushallituksen asiantuntija Ylen A-studiossa kuvasi. Jos on haaste ratkaista osaamistason nosto peruskoulussa, tulee sama ongelma viiveellä ratkaistavaksi myös myöhemmillä koulutusasteilla, aluksi toisella asteella ja sitten korkeakouluissa. Työelämän vaatimukset eivät laske, päinvastoin. Kuinka varmistamme tulevaisuudessa, että tuotamme työelämävalmiudet omaavia tekijöitä, jos lähtötaso laskee?

Viime viikon uutisten valossa kansallinen tavoite siitä, että 50 % väestöstä olisi korkeakoulutettua, tuntuu entistä kaukaisemmalta. Ammattikorkeakoulut ovat tottuneet ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita. Millaisen vuoren kiipeämme seuraavaksi? Korkeakoulut tulevat sopimuskaudella 2025–28 kouluttamaan entistä enemmän opiskelijoita. Lisäksi korkeakouluja kannustetaan keskittymään ensikertalaisiin. Lisärahoitusta tähän ei ole tulossa. Osaamistason laskiessa sekä väestöennusteiden toteutuessa yhtälö on vaikea.

Kaksi merkityksellistä mittaria, joilla mittaamme tulevina vuosina onnistumistamme, ovat:

1. ammatilliselta toiselta asteelta opintoja jatkavat. Nyt vain alle 20 % opiskelijoista jatkaa ammatilliselta toiselta asteelta suoraan opintoja korkea-asteelle (Vipunen). Valtaosa siirtyy työelämään, ja työn imusta irtautuminen koulutukseen on todistetusti haastavaa. Ylioppilaiden osalta vastaava luku on noin 60 % (Vipunen). Jos haluamme nostaa koulutustasoa, ammattikorkeakoulutuksen vetovoimaa ammatillisessa koulutuksessa oleville tulee kehittää, ja heidät myös pystyä pitämään koulutuksessa.
2. koulutuksen läpäisy. Alle 60 % ammattikorkeakouluissa aloittaneista suorittaa tutkinnon määräajassa. (Tilastokeskus, 2022). Erot alojen välillä ovat valtavia, mutta niin ovat myös mahdollisuudet. Jos läpäisyn parantaminen olisi helppoa, se olisi jo tehty, muita vaihtoehtoja ei kuitenkaan enää ole. Parantamalla läpäisyä voidaan ryhmäkoot pitää nykyisellään, ja silti nostaa korkeakoulutettujen osuutta.

PISA-tulosten parantaminen on kompleksinen haaste, sitä on myös korkeakoulutettujen osuuden lisääminen. Jotta korkeakoulutus voisi tavoittaa yhä useampia, on systematisoitava ja kehitettävä ammatillisen toisen asteen yhteistyötä. Ammatilliselta toiselta asteelta on luotava polkuja, jotka eivät kuormita lisää nuoria, vaan mahdollistavat korkeakouluopintojen ottamisen heti toisen asteen opintojen alussa. Työelämän kanssa on luotava toimintamalleja, joiden avulla tunnistetaan työelämässä kertynyttä osaamista osaksi korkeakouluopintoja. Lisäksi on mahdollistettava korkeakouluopintojen ketterä kokeilu ja aloittaminen jo työelämässä oleville. Suunnitelmallinen yhteistyö ja aktiivinen molemminpuolinen kommunikaatio ovat tässä avainasemassa. Pohjatyötä molempiin on jo tehty, ja tämäkin on haaste, jossa ammattikorkeakoulut tulevat onnistumaan.

Lähteet

Tilastokeskus 2022. Toisen asteen läpäisy heikkeni ja korkea-asteen parantui tavoiteajassa vuonna 2020.  Saatavissa: https://tilastokeskus.fi/til/opku/2020/opku_2020_2022-03-17_tie_001_fi.html. Viitattu 5.12.2023

Vipunen. Ammatillinen koulutus, tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen. Saatavissa: https://vipunen.fi/fi-fi/ammatillinen-koulutus. Viitattu 5.12.2023

Vipunen. Lukiokoulutus, tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen. Saatavissa: https://vipunen.fi/fi-fi/lukiokoulutus. Viitattu 5.12.2023