Ammattikorkeakoulujen potentiaali tohtorikoulutuksessa

Ammattikorkeakouluilla on erinomaiset mahdollisuudet edistää tohtorikoulutusta. Ammattikorkeakoulut työllistävät Suomessa satoja tohtoreita, joista monilla on dosentin arvonimi ja kokemusta väitöstöiden ohjaamisesta. TKI-toiminta on viime vuosina kasvanut merkittävästi, ja tämän kasvun odotetaan jatkuvan. Merkittävä osa TKI-toiminnasta toteutetaan yhteistyössä alueen PK-yritysten ja työelämän kanssa, ja näissä hankkeissa pyritään kehittämään työelämän osaamista ja teknologian soveltamista uusimman kehityksen mukaisesti. Ammattikorkeakoulujen toiminta on tiiviissä yhteydessä työelämään, mikä mahdollistaa läheisen ja tehokkaan yhteistyön.

Ammattikorkeakoulujen rooli alueellisena veturina työelämän kehittämisessä on merkittävä, erityisesti työvoiman saannin ja TKI-toiminnan kautta. Nopeat muutokset työelämässä edellyttävät tiedon ja teknologian nopeampaa hyödyntämistä. Siirtyminen tietoyhteiskuntaan ja digitalisaation mukanaan tuomat työnteon muutokset vaikuttavat laajasti. Monet PK-yritykset voisivat kehittää toimintaansa ja palveluitaan huomattavasti nopeammin saadessaan uusimmat tiedot käyttöönsä. Tässä ammattikorkeakoulujen rooli on erityisen tärkeä.

Ammattikorkeakoulut ovat ilmaisseet yhteisen tahtotilan kehittää toimintaansa. Vaikka ammattikorkeakouluilla on potentiaalia, haasteina voivat olla rahoituksen riittävyys ja akateemisen tutkimuksen perinteiden puuttuminen. Yksi merkittävä askel tässä on ammattikorkeakoulujen tohtorikoulutuskyvykkyyden kehittäminen. Täten edistetään tohtoriopiskelijoiden työskentelemistä ammattikorkeakoulujen TKI-projekteissa. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut voisivat näiltä osin merkittävästi lisätä yhteistyötä. On kuitenkin tärkeää huomata, että Suomessa on jo ammattikorkeakouluja, joilla on tohtorikoulutuskyvykkyys.

Mitä tohtorikoulutuskyvykkyys tarkoittaa? Tämä käsittää ainakin kaksi keskeistä komponenttia. Ensinnäkin ammattikorkeakouluilla täytyy olla valmius ohjata tohtorinväitöstyötä. Ohjaajan ei tarvitse olla professori, mutta yliopistosektorilta tuttu dosentti kuvaa hyvin tarvittavaa osaamista. Dosentti on jatkanut itsenäisesti tutkimustyötä väitöskirjansa jälkeen ja kykenee suunnittelemaan ja toteuttamaan tutkimusta. Tällaiset henkilöt voivat toimia ohjaajina. Toinen keskeinen vaatimus on sellaisten tutkimusprojektien toteuttaminen, jotka mahdollistavat väitöstyön tekemisen. Tämä edellyttää, että tutkimusprojektien sisältö on suunniteltu siten, että tavoitteena on lisätä tieteellistä tietoa ja sen soveltamista käytäntöön.

Ammattikorkeakoulujen profiili on valmiiksi työelämäläheinen, ja hankkeissa on usein mukana PK-yrityksiä, joiden toimintaa halutaan TKI-hankkeilla kehittää. Tämä tarjoaa erinomaisen lähtökohdan tehdä soveltavaa tutkimusta, jonka tulokset voidaan nopeasti hyödyntää yritystoiminnassa.

Puhuttaessa ammattikorkeakoulujen TKI-tason nostamisesta on tärkeää ottaa huomioon ne seikat, jotka ovat ominaisia ammattikorkeakouluille. Toiminnassa täytyy vahvasti näkyä TKI-toiminnan sovellettavuus työelämään sekä opetuksellinen laatu. Paikalliset verkostot ja niissä vaikuttaminen ovat olennainen osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Samalla on käytävä keskustelua siitä, millaisia osaamisia tohtoriopiskelijoilta tarvitaan ammattikorkeakoulujen projekteissa väitöstään tekeville. Ei ole mielekästä pyrkiä samanlaiseen lopputulokseen kuin yliopistoista valmistuvilla. Ammattikorkeakoulujen profiili on valmiiksi työelämäläheinen, ja hankkeissa on usein mukana PK-yrityksiä, joiden toimintaa halutaan TKI-hankkeilla kehittää. Tämä tarjoaa erinomaisen lähtökohdan tehdä soveltavaa tutkimusta, jonka tulokset voidaan nopeasti hyödyntää yritystoiminnassa.

Tähän keskusteluun kuuluu luonnollisesti TKI-työn luonne ja sen vaikutus väitöskirjojen sisältöön. Keskustelu on jatkumoa jatkuvasti käynnissä olevaan pohdintaan siitä, millaisia töitä hyväksytään lopputöinä eriasteisissa tutkinnoissa. Vaikka tohtorikoulutuksella ja sen tavoitteilla on pitkät perinteet, niiden tulee elää ajassa. Väitöskirjat ovat ajan myötä muuttaneet muotoaan, ja artikkeliväitöskirja ei ole enää poikkeus, vaan usein jopa suositeltu vaihtoehto.

Ammattikorkeakoulussa tehtävästä väitöstyöstä on useita hyötyjä. Ensinnäkin tutkimuksen tulokset saadaan nopeasti käyttöön laajasti PK-yrityskentässä sekä laajemmin työelämässä. Varsinkin PK-yrityksiä vaivaa usein resurssien ja osaamisen puute tutkimustulosten hyödyntämisessä, ja tätä voidaan helpottaa ammattikorkeakoulussa tehtävällä väitöstyöllä. Toiseksi, tämä kehittää myös osallistuvien PK-yritysten omaa osaamista, kun ne näkevät läheltä ja käytännössä, kuinka tutkimustuloksia voidaan hyödyntää heidän toiminnassaan. Kolmanneksi, tämä on edellä mainituista syistä taloudellisesti kannattavaa PK-yrityksille, sillä ne saavat resursseja käyttöönsä uuden tiedon soveltamiseksi.

Hyötyjä tulee myös korkeakouluille. Soveltava tutkimus tuottaa lisätietoa aiemmin tehtyjen tulosten soveltamismahdollisuuksista, ja teorioita voidaan vahvistaa ja laajentaa kertyvän empiirisen tiedon valossa. Tämä auttaa osaltaan monia tieteenaloja vaivaavassa replikaatiokriisissä, koska se tarjoaa luonnollisen tavan testata lupaavimpia teorioita käytännössä ja vahvistaa (tai kumota) niiden käyttökelpoisuus erilaisissa konteksteissa. Yliopistojen kyky jalkauttaa laajasti tutkimustuloksia Suomessa vaatisi suuria rakenteellisia muutoksia niiden toiminnassa, mutta ammattikorkeakoulut ovat jo valmiiksi rakentaneet nämä verkostot ja voivat hyvin toimia tässä roolissa. Lopuksi voidaan todeta, että Suomen kunnianhimoinen tavoite nostaa TKI-panostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta sekä lisätä tuottavuutta edellyttää tutkimustulosten nopeaa hyödyntämistä työelämässä. Ammattikorkeakoulut ovat luonnollinen toimija tässä rajapinnassa. Kohottamalla ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan tasoa voidaan valjastaa niiden täysi potentiaali tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tohtorikoulutuskyvykkyyden kasvattaminen ammattikorkeakoulussa vaatii aikaa ja ponnistuksia, mutta ammattikorkeakoulut ovat valmiita ottamaan tämän haasteen vastaan. Näin voimme yhdessä edistää innovaatioita, parantaa PK-yritysten kilpailukykyä ja vahvistaa Suomen asemaa globaalissa tietoyhteiskunnassa.