Siirry sisältöön
Blogi

Hypeä Windows 95:stä tähän päivään

Varma kevään merkki on Euroviisut ja suomalaisten vallaton into kilpailua kohtaan. Menestystä tällä musiikin ja shown saralla on tullut vähemmän, mutta tieto- ja viestintätekniikan saralta on kotimaassamme syntynyt useita menestystarinoita. Euroviisuissa tieto- ja viestintätekniikan näkökulmasta mielenkiintoista onkin Microsoftin Windows 95 -käyttöjärjestelmästä johdettu Suomen edustajan Windows95Man-artistinimi. Mitä kaikkea tietotekniikka onkaan muuttanut arjessamme viime vuosikymmeninä?

Henry Paanasen kuva vasemmalla, blogin otsikko oikealla

IT-alan näkökulmasta katsoen 90-luvulla tapahtui paljon, kun graafiset hiiriohjattavat käyttöliittymät, internet-selaimet ja matkapuhelimet johdattivat 2000-luvun taitteeseen saakka yltiöpositiivista kasvun aikaa. Tieto- ja viestintätekniikka alkoi yleistyä arjessamme vahvemmin kuin koskaan.

IT-kuplan puhjettua 2000-luvun alussa elettiin hetki hiljaiselon aikaa, mutta tarve tietotekniikan käytölle ei koskaan poistunut, vaan odotukset alaa kohtaan olivat hieman realistisempia. Matkapuhelinten kulta-aikana 2000-luvulla käyttökohteet puhelimelle olivat varsin rajatut. Tietoverkkoihin silloinkin haluttiin päästä, joskin silloinen tietoverkkopalvelujen käyttöön suunniteltu WAP-teknologia ei vielä yleistynyt hankalan käytettävyyden vuoksi, ja palveluna se muistuttikin enemmän ”Wait-And-Pay”:tä. 2000-luvun loppupuolella matkapuhelinverkkojen tiedonsiirtonopeuksien kasvaessa Edgen ja 3G:n myötä samoihin aikoihin julkaistiin myös ensimmäinen kosketuskäyttöliittymää tukeva puhelin, Apple iPhone, jonka arveltiin jäävän lähinnä kuriositeetiksi Nokian Communicatorin tarjotessa uskottavan näppäimistön. Toisin kuitenkin kävi. Myös sosiaalisen median nykypäivän isot yhtiöt perustettiin 2000-luvulla.

2010-luvun alkua määritteli hyvin pitkälle mobiililaitteiden ja tablet-laitteiden käyttöliittymäkehitys, joka toi palvelut käytettäväksi kaikille taitotasosta riippumatta. 2010-luvun puolivälissä nähtiin myös ensimmäisiä kaupallisia virtuaalilaseja (esim. Oculus Rift). Internet-yhteydet nopeutuivat ja 2000-luvulla määritellyt tietoyhteiskunnan kriteerit laajakaistoineen alkoivat olla todellisuutta joka kodissa. Myös erinäiset laitteet ja sensorit yhdistettiin laaja-alaisemmin tietoverkkoon ja laitteita voitiin käyttää etänä. Esineiden internet toi esille myös tietoturvakysymykset.

2020-luvulle päästyämme elimme globaalissa yhteiskunnassa, jossa koronapandemian myötä lukkiuduttiin koteihin internet-yhteyksiemme äärelle. Ilman tätä kaikkea teknologista kehitystä olisimme olleet hieman erilaisessa tilanteessa, jos emme olisi päässeet tietoverkkoihin. Työt tulivat kyllä tehtyä, mutta useat tietotyötä tekevät yritykset pandemian jälkeen haluavat ihmiset takaisin toimistoille – useat innovaatiot syntyvät yhdessä tehden monialaisissa asiantuntijakohtaamisissa.

Tänä päivänä tekoäly, kyberturvallisuus ja esineiden internet ovat päivän isoja puheenaiheita ja muokkaavat tapojamme tehdä työtä. Jo lähitulevaisuudessa tekoäly integroituu yhä vahvemmin olemassa oleviin palveluihin, ja tulevaisuudessa emme erota järjestelmässä taustalla toimivaa tekoälyä, vaan se on luonteva osa palvelukokonaisuutta. Datanhallinta, tietosuoja ja kyberturvallisuuskysymykset nousevat yhä tärkeämmiksi huomioitaviksi seikoiksi, jotta järjestelmät ja henkilökohtaiset sekä yritystemme tiedot säilyvät turvassa.

Keski-Pohjanmaalla tarvitaan IT-alan kehittämiseen ekosysteemistä ajattelua, jossa kuvaamme eri toimijat ja niiden yhteiskehittämisen potentiaalin.

Näen myös tänä päivänä yhtäläisyyksiä eri vuosikymmeniin siinä, että uudet ideat ja yritykset ovat syntyneet hyvin pienestä. Usein teknologioita ja ratkaisuja on tutkittu ja kokeiltu korkeakouluissa ja muissa TKI-ympäristöissä jo paljon ennen kaupallisia tuotteita. Uusi teknologia ei itsessään riitä, vaan tarvitaan oikeita käyttötarpeita ja käyttökohteita. Ilman ekosysteemiä mikään tuoteinnovaatio ei pääse kehittymään. Ympärille tarvitaan ekosysteemi, jossa on kasvun elementit: teknistä, taloudellista ja henkistä tukea tuotteen kehitykseen. Lisäksi tarvitaan vahvaa liiketoimintaosaamista. Keski-Pohjanmaalla tarvitaan IT-alan kehittämiseen ekosysteemistä ajattelua, jossa kuvaamme eri toimijat ja niiden yhteiskehittämisen potentiaalin.

Haasteena toiminta-alueellamme näen sen, että maakunnista esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla on kolmanneksi alhaisin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa (27 %) (Keski-Pohjanmaan liitto 2024). Centria-ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskus Chydeniuksen rooli koulutusasteen kohottajana on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi.

Centria-ammattikorkeakoulun toiminta-alue on tunnettu vahvasta teollisuudesta, ja alueen veturit sekä vihreä siirtymä määrittävät suuressa kuvassa kehityspanostuksiamme ja investointeja. Näiden myötä myös syntyy uusia osaamistarpeita, joihin Centria vastaa kehittämällä koulutusohjelmiaan alueen tarpeita vastaavaksi ja hakemalla uusia koulutuksen järjestämislupia.

Meillä Centriassa aloittaa vuosittain yli sata uutta IT-alan opiskelijaa ja kaikkiaan IT-insinöörin (AMK) tutkintoa suorittaa parhaillaan noin 550 opiskelijaa. IT-insinöörit työllistyvät laaja-alaisesti yrityksiin ja tietenkin ohjelmisto- ja konsultointiyrityksiin. Tyypilliset työtehtävät liittyvät mm. ohjelmistokehittämiseen, pilvipalveluihin ja tietoliikenteeseen. IT-alan näkökulmasta työtä riittää kaikkialla, mutta toiminta-alueellemme juurtuminen kaipaa toimenpiteitä. Menetämme koulutetun osaamispotentiaalin muualle Suomeen ja Eurooppaan!

Uraseurantakyselyssä (Vipunen 2023) saimme kokonaisuudessaan varsin hyvää palautetta ja opiskelijat kokivat saavansa riittävät valmiudet työelämään. Isoimpana kehittämiskohteena opiskelijat näkivät yrittäjyystaidot. Yrityksen perustamiseen ja yrityshautomotoimintaan olisi hyvä saada lisää tukea. Harjoittelumahdollisuuksia ja opinnäytetöiden aiheita yrityksiltä kaivataan lisää! Myös työelämälähtöiset ohjelmistoprojektit kuuluvat osana opintoja ja näihin kaivataan lisää kehittämisaiheita ja yritysyhteistyötä.

Tieto- ja viestintätekniikan insinöörin koulutusohjelmamme toimii kahdella kielellä ja erityisesti englanninkielisten opiskelijoidemme pääseminen toiminta-alueemme yrityksiin työharjoitteluun on alueelle juurtumisen kannalta erittäin tärkeää. Tässä tunnistamme haasteen, johon tarvitsemme yrityksiltä myönteistä suhtautumista jatkossa.

Windows-käyttöjärjestelmän viimeisin versio, Windows 11, julkaistiin vuonna 2021. Paljon on siis tapahtunut Windows 95:stä tähän päivään ja vauhti vain kiihtyy. Määrittelemme yhdessä suuntamme, mihin alueemme kehittyy. Rakennetaan siis yhdessä parempaa tulevaisuutta!

Lähteet

Keski-Pohjanmaan liitto. 2024. Keski-Pohjanmaan tilanne- ja kehityskuva 2024. Saatavilla verkosta: https://www.keski-pohjanmaa.fi/dl/1756/c31a60/Keski-Pohjanmaan%20tilanne-%20ja%20kehityskuva%20tammikuu%202024%20%28ID%2017023%29.pdf

Vipunen. 2023. Ammattikorkeakoulujen uraseurantakysely 2023. Saatavilla verkosta: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/Ammattikorkeakoulutus%20-%20uraseuranta%20-%20rahoitusmalli%20-%20amk.xlsb

Henry Paananen

Koulutusalapäällikkö (tieto-ja viestintätekniikka)