Siirry sisältöön
Tutkimus ja kehitys

Kiertotalouden kiertomatkalla Länsi-Suomessa

BioKaMa-hanke järjesti opintoretken Länsi-Suomen biokaasulaitoksille.

Centria toteuttaa yhdessä Oulun Ammattikorkeakoulun ja Koulutuskuntayhtymä OSAOn kanssa BioKaMa-hanketta, jossa on tavoitteena edistää biokaasun tuotantoa, jalostusmahdollisuuksia ja käyttöä Pohjois-Pohjanmaalla. Biokaasun mahdollisuuksien hyödyntäminen edistää ilmastonmuutoksen hidastamista ja luo keinoja siihen sopeutumiseen. Lisäksi biokaasu on kotimainen ja uusiutuva energianlähde. Alla on Centrian hanketyöntekijä Simo Mäenpään matkakertomus BioKaMa-hankkeen järjestämästä opintoretkestä Länsi-Suomen biokaasulaitoksille.

Matkakertomus

Aamu oli sumuinen, kun me 30 innokasta matkalaista starttasimme reissun kohti Länsi-Suomen biokaasulaitoksia. Matka oli BioKaMa-hankkeen järjestämä ja aikataulu oli kolmen vuorokauden matkalle tiivis.

Ensimmäinen käyntipaikkamme oli Kannuksessa maatilan yhteyteen toteutettu biokaasulaitos. Maatilalla biokaasun avulla voidaan vähentää lannoitteiden ja kuivikkeiden sekä energian ostoa. Karjataloudessa kuivikkeena on aikaisemmin hyödynnetty erityisesti turvetta, joten turpeen energiakäytöstä luopuminen tulee tarkoittamaan myös karjataloudelle uudenlaisia sopeutumisen tarpeita. Biokaasutuotanto voi kuivikkeenkin osalta tarjota hyviä ja kestäviä ratkaisuja maatiloille.

Maatilalta suuntasimme kulkumme kohti Kyrö Distilleryn viski- ja ginitislaamoa. Isokyrössä Napuen kylässä kuulimme hienon tarinan brändin rakentamisesta sekä näimme, kuinka todelliset teot myös vastasivat kerrottua bränditarinaa. Tislaamolla energia tuotettiin biokaasun avulla, koska brändiin kuuluu paikallisuus ja ympäristöystävällisyys. Lisäksi biokaasu on edullinen tapa tuottaa tislaamon tarvitsema energia.

Aamulla matkasimme, Vaasassa nukutun yön jälkeen, virkein silmin Stormosseniin, jossa on panostettu kierrätykseen ja kiertotalouteen, suurta pioneerihenkeä vaalien, jo pitkään. Idea biokaasulaitoksesta syntyi 1980-luvulla ja vuonna 1990 reaktori saatiin lopulta käyntiin. Biokaasun tuotanto on Stormossenissa jo rutiinia, mutta siellä ei myöskään ole kadotettu ajatusta kehittää uusia ratkaisuja kiertotalouteen sekä tähän kuuluvaa edelläkävijän asennetta. Tulevaisuuden kehityskohteista kerrottiin mm. vetytalouden näkökulmasta. Polttaminen nähtiin tähän näkökulmaan peilaten ratkaisuna, jonka avulla hiiltä voidaan kierrättää ja jopa vähentää fossiilisista lähteistä peräisin olevan hiilen käyttöä. Tulevaisuudessa saamme varmasti lukea lisää kaikesta siitä, mitä Vaasassa saadaan aikaan.

Matkalaiset Stormossenissa. Kuva: Simo Mäenpää

Ilmajoella pysähdyimme Lakeuden Etapille. Tässä kohteessa erikoista oli, aikaisempiin verrattuna, että laitoksen varsinaisena tuotteena oli maanparannusrae. Biokaasun sisältämä energia hyödynnettiin mädätysjäännöksen käsittelyyn, eikä sitä käytetty muun toiminnan energianlähteenä. Rakeen kysyntä oli laitoksen mukaan tuotantoa suurempi.

Ilmajoelta bussimme kulki Hyvinkäälle, jossa pysähdyimme Khentilän tilalla. Hyvinkäällä biokaasun tuotannon takana oli unelma kestävästä tavasta tuottaa parempaa ruokaa. Tämän ajatuksen takaa oli rakentunut lopulta Palopuron symbioosi, jossa ravinteet ja energia kiertävät paikallisesti.

maanparannetta Lakeuden etapilla
Kasa maanparannusainetta Lakeuden Etapilla. Kuva: Simo Mäenpää

Viimeisenä matkapäivänä meitä odotti vielä vierailu Qvidjan tilalla, jossa tehdään tutkimus- ja kokeilutoimintaa hiiltä sitovien ja ravinteita kierrättävien maatalousmenetelmien kehittämiseksi. Tilanhoitaja kertoi meille mm. kuinka nauta kuuluu osaksi ratkaisua, joka auttaa maatiloja sitomaan hiiltä sekä parantamaan maaperän laatua. Maatilan yhteydessä toimii myös Q power Oy, joka kehittää taas hiilidioksidin biologista metanointia. Biologisessa metanoinnissa bakteerien avulla hiilidioksidi ja vety voidaan muuttaa metaaniksi. Hiilidioksidin sidonta erilaisista päästölähteistä uskotaan taas tulevaisuudessa yleistyvän, jolloin lopulta voidaan laajassakin mittakaavassa päästä eroon maakaasun käytöstä. Maakaasussa hiilidioksidipäästöt ovat peräisin pois ilmakehän kierrosta sitoutuneista hiilivarastoista ja maakaasun käytöllä puretaan tätä varastoa ilmastoa lämmittäviksi kasvihuonekaasuiksi.

Metanointilaitos
Q Power Oy:n metanointilaitos. Kuva: Simo Mäenpää

Yhteenvetona matkan jälkeen voisi todeta, että opimme jokaisessa kohteessa jotain uutta ja päällimmäisenä mieleeni jäi, kuinka jokainen kohde on yksi askel, joka vie meitä kaikkia kohti uudenlaista kiertotaloutta.

Qvidjan tilan linna
Qvidjan tilan 1400-luvulla rakennettu linna. Kuva: Simo Mäenpää

Lisätietoja

Simo Mäenpää

TKI-asiantuntija