Luontokotouttamisella lisättiin maahanmuuttaneiden hyvinvointia

Luonto ja luonnossa liikkuminen ovat osa suomalaista kulttuuria. Lähiluonnolla on todistetusti hyvinvointia, palautumista ja liikuntaa lisäävä vaikutus. Ohjattu toiminta luontoympäristössä vahvistaa kotoutumista ja osallisuuden tunnetta uudessa elämänvaiheessa ja kotimaassa, yksilön tarpeet huomioiden. Kansainvälisiä osaajia houkuttelevat ne asuinpaikat, jotka tarjoavat koko perheelle laadukkaan asuinympäristön ja kotoutumismahdollisuuden.

Lokakuussa päättynyt Luontovoimaa maahanmuuttajataustaisten elämään -hanke toteutettiin Kokkolan seudulla yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hankkeen kohderyhmä koostui työelämän ulkopuolella olevista maahanmuuttaneista, joiden osallisuuden edistämiseen ja yhteisöllisyyden tukemiseen tarjottiin konkreettista luontolähtöistä toimintaa, kuten erilaisia luontoretkiä, eläin- ja maatila- sekä viljelytoimintaa. Osallistujat saivat vaikuttaa toimintoihin yhteiskehittämisen menetelmin. Hankkeen aikana toteutettiin lähes 40 retkeä ja hankkeeseen osallistui yli 160 henkilöä.

Luonnonvarakeskus mittasi maahanmuuttaneiden psykologista elpymistä käyttämällään ROS-mittarilla, jossa arvioidaan rentoutumista, tarkkaavaisuuden palautumista ja ajatusten kirkastumista. Luontovierailut koettiin palauttaviksi, mutta tärkeiksi hyödyiksi nousi myös uusi tieto ja kokemukset sekä etenkin sosiaaliset vuorovaikutustilanteet. Osallistujat kokivat saaneensa uusia ystäviä ja saaneensa harjoitella suomen kielen käyttöä. Kun tehdään yhdessä, niin on helpompi löytää keskustelunaihe. Tehdyn tutkimuksen mukaan luontoretket toimivat psyykkisenä irtiottona arjen rutiineista ja kuormituksesta. Retket tukivat ihmisten henkilökohtaisen luontosuhteen rakentamista, minkä myötä laajemmat terveysvaikutukset voivat toteutua.

Kaikki osallistujat kokivat, että luontovierailut toivat heitä lähemmäs suomalaista yhteiskuntaa ja että luonto auttoi kotoutumisessa uuteen kotimaahan. Ymmärrettiin myös luonnon merkitys osana suomalaisten arkea ja kulttuuria. Luontoalueet mahdollistavat näin aitoja kohtaamisia puistoissa ja poluilla eli omaehtoista kotoutumista. Hankkeen tuloksena selvisi, että asutusten läheiset luontoalueet, jotka tarjoavat mahdollisuuden helppoon liikkumiseen − kuten polut sekä nurmikentät pelailuun ja lasten leikkeihin − ovat tärkeitä kotoutumisen ja kontaktien muodostumiselle.