Osaamisen osoittamisesta syvempään sivistykseen?
Viime aikoina on herännyt laaja-alaisesti keskustelua siitä, mitä oikeastaan tarkoitamme osaamisella, ja mikä on koulutuksen merkitys osaamisen tuottajana. Voiko opiskelija odottaa korkeakoulututkinnoltaan enemmän kuin erilaisia kompetensseja? Entä missä määrin korkeakoulujen tulee tuottaa sivistystä, ja mitä yleissivistys tarkalleen ottaen tarkoittaa? Mikä on Centrian rooli alueellisen ja valtakunnallisen sivistyksen tuottajana?
Sivistys voidaan määritellä mm. koulutukseksi ja tiedoksi, joka mahdollistaa kukoistamisen yhteiskunnassa. Se tarkoittaa samalla moraalista ja emotionaalista kypsyyttä, joka mahdollistaa toimimisen yhdessä muiden kanssa. Tässä ajassa sivistykseen voidaan liittää myös itseohjautuvuus, mikä puolestaan edellyttää itsetuntemusta: omien juurien tuntemista sekä kykyä ennakoida tulevaisuutta.
Sivistykseen liittyy tieto ja ymmärrys asioista. Yleissivistys syntyy, kun koulussa opitut tiedot ja taidot yhdistyvät kotikasvatuksen tuottamaan käsitykseen maailmasta. Olennainen osa yleissivistystä ovat yhteistyötaidot ja hyvät käytöstavat. Toisten kanssa toimimiseen tarvitaan vuorovaikutustaitoja ja kykyä asettua toisen ihmisen osaan, eli empatiaa.
Sivistykseen sisältyy myös kyky ottaa vastuuta itsestä ja muista. Itsensä johtamisen taidot sekä yhteistyötaidot ovatkin esimerkkejä metataidoista, joita myös työelämässä tarvitaan. Sivistyneellä ihmisellä on ymmärrys itsestä osana yhteisöä, ja hän kykenee arvostamaan muita. Laajemmasta näkökulmasta tarkasteltuna sivistyneellä ihmisellä voidaan katsoa olevan myös kyky ja motivaatio toimia kansalaisena yhteisten asioiden hyväksi.
Kenen vastuulla voidaan siis katsoa olevan sivistyneitten suomalaisten kasvattaminen, kun kahtiajakautuneisuus kasvaa ja peruskoulujen oppimistulokset mittausten mukaan heikentyvät? Kaikille yhteiskunnassa ns. ylintä opetusta antaville oppilaitoksille voidaan pitää tyypillisenä piirteenä, että ne ovat sitoutuneet sivistykseen; sekä ammatilliseen, tieteelliseen että yleissivistykseen. Siksi sivistystehtävä kuuluu myös korkeakouluille. Korkeakoulumaailmassa eläminen edellyttää kykyä sopeutua monimuotoisuuteen, monialaisuuteen ja yhä enemmän myös monikulttuurisuuteen.
Centria on yhteisö, jolla on tärkeä rooli alueellisena ja valtakunnallisena suunnannäyttäjänä. Voimme yhdessä luoda hyvää tulevaisuutta kohtelemalla toisiamme hyvin ja arvostamalla sitä moninaisuutta, joka keskellämme vallitsee. Kuuntelemisen ja kuulemisen taito ovat avaimia toisen ymmärrykseen. Kestävässä yhteisössä jokainen siihen kuuluva voi tuntea, että häntä arvostetaan, vaikka kaikesta ei oltaisikaan samaa mieltä.
Lähteet
Andersen. L. R. 2020. Bildung: Keep growing. Copenhagen: Nordic Bildung.
Jokinen, J. Tietäjien joukossa. Helsingin Sanomat 22.2.2024. Saatavissa Testaa, onko sinulla hyvä yleissivistys – Hyvinvointi | HS.fi. Viitattu 24.2.2024.
Mitä on sivistys? Lyhyt johdatus aiheeseen kirjoittajalta Lene Rachel Andersen. European Assosiation of Education of Adults. Saatavissa: Bildung-Finland.pdf (eaea.org). Viitattu 23.2.2024.
Tirronen, J. & Kohtamäki. 2020. Korkeakoulutuksen idea, arvot ja autonomia. Teoksessa Korkeakouluhallinto. Johtaminen, talous ja politiikka. Toim. Vuokko Kohtamäki, Elias Pekkola ja Jussi Kivistö. 2., uudistettu laitos. Helsinki: Gaudeamus.
Tuija Tolonen-Kytölä
Yliopettaja, ko-alapäällikkö (liiketalous)