Siirry sisältöön
Blogi

Riskit tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeissa

Mitä haasteita ja mahdollisuuksia aluekehittämiseen liittyy ammattikorkeakoulun näkökulmasta? Osana uuden luomista ja kilpailuedun kehittämistä tarvitaan myös riskinottoa. Julkisen tuen tulisi mahdollistaa riskialttiimpien hankkeiden toteuttaminen, jotta pitkällä aikavälillä saavutettaisiin suurempia hyötyjä ja alueiden kestävää kehitystä.

TKI-johtaja Marjo Forsellin kuva vasemmalla, blogin otsikko oikealla

“Aluekehittämisen tavoitteena on edistää alueiden kestävää kehitystä, kasvua ja kilpailukykyä, asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua.” (Työ- ja elinkenoministeriö 2023.) Ammattikorkeakoulujen rooli on toimia aluekehittämisen tukena ja moottorina. Ammattikorkeakoulujen velvollisuus aluekehityksessä on kirjattu lakiin. Suomen valtio näkee, että Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi rakentuvat osaamisen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan varaan, ja kansalliseksi tavoitteeksi on asetettu TKI-toiminnan kasvattaminen 4 %:iin bruttokansantuotteesta (TKI-tiekartta 2020). Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan fokus on vahvasti alueellinen, mutta niiden tulee muistaa myös valtakunnallinen rooli TKI-volyymin kasvattamisessa.

Hieman yksinkertaistaen, TKI-toiminnan tavoite on parantaa Suomen ja alueiden kilpailukykyä ja -etua. Usein keskusteluissa (vrt. TEM 2023 ja TKI-tiekartta 2020) korostuu kilpailukyky, mikä on valitettavaa. Kilpailukyky ymmärretään usein vain toiminnan tehostamisena, kun taas kilpailuetu korostaa uuden luomista ja erilaista toimintatapaa.

Kärjistäen totean, että kilpailukyvyn kehittämisen tulisi olla luonnollinen osa kaikkea toimintaa. Meidän tulisi jatkuvasti etsiä parannuskohteita, joilla nykyistä toimintaamme voidaan tehdä helpommaksi ja kevyemmäksi. Tämä koskee niin yksilöitä arjessa kuin organisaatioita toiminnoissaan ja tuotteidensa valmistuksessa.

TKI-toimintaa tulee tehdä kilpailukyvyn parantamiseksi, ja tässä ammattikorkeakoulujen rooli on selkeä: tuoda alueen toimijoille hyväksi koettuja malleja. Mutta tämä ei saa olla ammattikorkeakoulujen ainoa rooli. Niiden on myös rakennettava kilpailuetua alueelle luomalla uutta ja ennenkuulumatonta.

Kilpailuedun tavoitteluun liittyy kuitenkin suuremmat riskit. Uuden luominen sisältää epävarmuutta sen toimivuudesta ja soveltuvuudesta. Julkisen tuen rooli tulee nähdä tukimuotona myös silloin, kun epävarmuudet kasvavat, vaikka tätä ei aina tunnisteta. Riskinottoon liittyvät korkeammat hyödyt, mutta myös epäonnistumisen mahdollisuus.

Ajatuksena riskialttiiden hankkeiden rahoitus julkisella rahalla kuulostaa hieman vieraalta. Kuinka julkista rahaa voidaan tuhlata johonkin, joka ei onnistu? Ajatusmaailmaa tulisi kuitenkin muuttaa siten, että julkisen rahan käyttöön liittyy joiltain osin myös riskin ottaminen. Täytyisi antautua ajatukselle, että (pieni) osa rahoitusta jaetaan myös riskiä enemmän sisältäviin hankkeisiin, joiden lopputulokset ovat epävarmempia. Vastaavasti hankkeiden onnistuessa hyötyjen tulee olla suuremmat.

Olisi virkistävää nähdä aluekehityksessä hankkeita, jotka sisältävät enemmän riskiä. Tällainen toiminta voisi alkaa pienillä piloteilla, joista opitaan riskialttiiden kehittämishankkeiden käynnistämisestä ja ohjauksesta. Onnistuessaan tällainen kokeilu voisi tuoda pidemmällä aikavälillä suurempia hyötyjä ja muutoksia alueelle.

Marko Forsell

Johtaja (tki)


Lähteet

Työ- ja elinkenoministeriö. 2023. Aluekehittäminen on yhteistyötä. Saatavissa https://tem.fi/aluekehittamisen-tavoitteet-ja-suunnittelu. Viitattu 25.11.2023.

TKI-tiekartta. 2020. Saatavissa https://okm.fi/documents/1410845/4449678/Tutkimus-,+kehitt%C3%A4mis-+ja+innovaatiotoiminnan+tiekartta/259864dc-a31c-cbcf-30ad-e2222724ccfa/Tutkimus-,+kehitt%C3%A4mis-+ja+innovaatiotoiminnan+tiekartta.pdf/Tutkimus-,+kehitt%C3%A4mis-+ja+innovaatiotoiminnan+tiekartta.pdf?t=1590137297000. Viitattu 25.11.2023.