Työhyvinvointia luonnosta

Liikkuminen, sosiaalisuus, luonto ja hyvä ilmanlaatu ovat tärkeitä työhyvinvoinnille. Centria-ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen yhdessä toteuttamassa Luontolähtöinen työhyvinvointi -hankkeessa paljon toimistotyötä tekevät työyhteisöt pääsevät kokeilemaan luonto-lähtöisiä toimenpiteitä. Kokkolalainen ohjelmistoyrityksen, ATK-Lillhongan koko henkilöstö heittäytyi rohkeasti mukaan hankkeen kokeiluun ensimmäisten joukossa.   

Työyhteisö valitsi kokeiluikseen luontoliikunnan ja työympäristönsä virikkeellistämisen. Työaikana lähiluonnossa tehty pieni kävely mahdollistui työpaikan lähistöllä kaupunkipuistossa. Hanke tarjosi sieniviljelyn toimistolla ja vihreän luonnon tuomisen toimistoympäristöön viherkasvein. Samaan aikaan työyhteisö sai myös seurata toimistotilansa sisäilmanlaatua hankkeen mittareilla.    

Mikä sai ATK Lillhongan lähtemän mukaan kokeiluihin?  

– Meidän työyhteisö on aina ollut heittäytymisvalmis kaikkeen uuteen. Meillä on tiivis porukka, joka tekee kovasti töitä, mutta myös osaa nauttia työpäivästä ja yhdessä olosta. Tämän kaltainen projekti rikkoo rutiineja, lisää uutta työpäivään ja saa jengin toimimaan yhdessä myös työasioiden ulkopuolella. Tämän projektin kultainen ajatus, työhyvinvoinnin lisäämisestä, on myös äärettömän tärkeä näinä aikoina, kun pitkään kestänyt korona-aalto on hiljalleen selätetty. Sen sijaan, että päästäisiin kohti “normaalia”, ihmiskunnan niskaan sataa edelleen lisää kakkaa Ukrainan sodan merkeissä, kertoo ATK Lillhongan toimitusjohtaja Petter Lillhonga kokeilun merkityksellisyydestä. 

Hän jatkaa kertomalla hankkeesta tulleen monenlaisia hyötyjä: 

– Kun pääsee tällaisen hyvinvointiprojektin myötä edes hetkeksi keskittymään itseensä tai pääsee tekemään jotain täysin erilaista kuin tavallisesti, irtoaa myös ajatukset hetkeksi muualle. Projekti tarjosi kokonaisvaltaista hyötyä; ennen projektin alkamista päästiin vaikuttamaan sen sisältöön ja saimme suunnitella ja totutella itseämme tulevaan. Projektin aikana pääsimme suorittamaan pieniä, mukavia tehtäviä, ja seuraamaan itseämme ja dataa, jota projektin myötä kerättiin. Projektin jälkeen saimme keskustella sen vaikutuksista, sen pienistä nyansseista ja hassuista asioita, jota jokainen oli omalla tavallaan kokenut, oli se sitten sienien kastelusta niiden syömiseen tai minkälaisia tyyppejä tai juttuja koki luontohyppelyn aikana, jatkaa Lillhonga.   

Osallistujilta kysyttiin kokeilujen jälkeen muun muassa antoiko interventio potkua työpäivään tai paransiko se työympäristöä vai oliko se pelkkää ajanhukkaa. Vastauksien mukaan luontokokeilut olivat hyödyksi osallistuille:  

”Se toi työyhteisöä lähemmäs toisiaan ja antoi uusia puheenaiheita. Pieni ulkoilu kesken päivän laittoi veren kiertämään, istumatyössä (pääasiassa) tämä oli erittäin hyvä. 

Iltapäivällä ei tuntunut raajoissa sitä kylmyyttä, mitä aiemmin viileä toimistohuone toi jäseniin hyvin nopeasti. Kävelyn jälkeen olin myös huomattavasti virkeämpi ja jaksoin keskittyä paremmin työhön”.  

”Sienien kastelu lisäsi tauotusta töihin ja lisäsi interaktiota muiden työntekijöiden kanssa. Keskusteltiin muustakin kuin töistä ja tämä todellinen tauolla olo lisäsi energiaa suoriutua töistä”. 

”Interventio antoi mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi ja pyrkiä keskittymään annettuun tehtävään, mutta ajatukset karkailivat töihin. Vaikutukset työpäivän kannalta olivat mielestäni lyhytaikaiset, mikä juontaa mielestäni siihen, että työpäivää pitäisi pystyä suunnittelemaan paremmin jaksoittaiseksi”. 

Luontolähtöiset kokeilut voivat sijoittua työpaikalle tai ne voivat toteutua myös työpaikan lähiympäristössä esimerkiksi lähimetsässä tai vaikka säännöllisinä puistokävelyinä. Innostus ja uteliaisuus on hyvä lähtökohta osallistumiselle!   

Toimenpiteestä riippuen aikaa kokeiluun osallistumiseen tarvitaan noin 15–20 minuuttia 2–5 kertaa viikossa. Toimenpiteiden kokonaiskesto on 2 viikkoa.  

Haluaisitko tuoda toimistotyötä tekevän yrityksesi mukaan kokeiluun? Ota yhteyttä hankkeen henkilöstöön, niin pääsette keskustelemaan työyhteisöllenne sopivista, hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä.  

Hankkeen päärahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto ja hanke toteutetaan ajalla 2022-2023.