Jaakko Kinnunen
Erityisenä mieleeni on jäänyt opiskeluaikoina saamani kannustus ja tuki opiskelukavereilta ja opettajilta. Luokkani kannusti minut kerran yhden projektin päälliköksi kurssitoverini aloitteesta. Jollei tätä olisi tapahtunut, niin tuskin koskaan olisin tohtinut lähteä kokeilemaan siipiäni esihenkilötehtävissä.
Mikä on nykyinen nimikkeesi, työnkuvasi ja työpaikkasi?
Toimin nykyään Vetelin kunnan vapaa-aikapäällikön vakituisessa virassa sekä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen nuorisovaltuuston asioiden määräaikaisena valmistelijana. Vapaa-aikapäällikkönä vastaan kunnan nuoriso,- liikunta- ja kulttuuripalveluista. Valmistelijan roolissa toimin eräänlaisena ohjaajana/tukiaikuisena nuorisovaltuutetuille sekä vastaan esityslistojen tekemisestä kokouksiin.
Mitä olet opiskellut ja milloin olet valmistunut?
Olen suorittanut vartijan ammattitutkinnon Kokkolan KPEDU:lla 2014, valmistunut yhteisöpedagogiksi Centria AMK:sta marraskuussa 2018. Viimeisimpänä suoritin yhteisöpedagogin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja valmistuin Helsingin HUMAK:sta elokuussa 2023.
Millainen urapolku sinulla on ollut? Miten olet päätynyt kuhunkin työtehtävään?
Hieman ennen valmistumistani Centriasta pääsin nuorisotyönohjaajan viransijaiseksi Nastolan seurakunnalle, jossa sain olla elokuuhun 2019 asti. Sijaisuuden loppupuolella olin hakenut kolmea eri tehtävää eri puolilta Suomea ja yllätyksekseni sain tietää, että olin tullut valituksi Perhon kunnan nuoriso- ja vapaa-ajansihteerin virkaan.
Kolmen vuoden jälkeen päätin lähteä yrittämään taas jotain uutta, kun naapurikunta Vetelissä perustettiin vapaa-aikapäällikön virka. Olin ollut uudessa virassa vain muutaman päivän, kun sain myös määräaikaisen ns. sivutoimen, kun olin esitellyt YAMK-tutkintooni liittyvän ja opinnäytetyöhöni kuuluvan ehdotuksen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen nuorisovaltuuston perustamisesta aluehallituksen kokouksessa 5.9.2022. Hallitus hyväksyi ehdotuksen sillä lisäyksellä, että suostuisin toimimaan hyvinvointialueen nuorisovaltuuston asioiden valmistelijana. Jatkan tehtävässä edelleen.
Mikä työssäsi on parasta?
Työni parhaita puolia on ehdottomasti se, että pääsen toimimaan yhdessä aktiivisten ja innostuneiden nuorten kanssa jonkin uuden asian toteuttamiseksi. Samalla lailla myös innostun saadessani pohtia nuorisotyöhön liittyvien asioiden kehittämistä työntekijöideni sekä kollegoideni kanssa.
Minkä neuvon antaisit itsellesi, jos olisit nyt aloittamassa opinnot?
Verkostoidu, tee työharjoittelut vieraissa ympäristöissä ja käy mukavuusalueiden ulkopuolella oman jaksamisesi rajoissa. Näiden asioiden kautta saadut kokemukset ovat tuoneet tarpeellista itsevarmuutta työelämään ja myös sen ulkopuolelle.
Mikä on ollut opintojesi tärkein anti työelämän näkökulmasta?
Opintojeni tärkeimpänä antina pidän sitä, että olen oppinut, ettei epäonnistumisen pelon takia kannata jättää asioita tekemättä. Jokainen mokaa joskus ja jokaisen mokan voi kuitenkin lopulta ottaa arvokkaana oppimiskokemuksena. Tärkeää oli myös oppia välillä nauramaan itselle ja toteamaan, ettei kaikkea tarvitse ottaa aina niin vakavasti.
Onko jokin asia urassasi tai työelämässä yllättänyt?
Olen usein yllättynyt urallani siitä, kuinka paljon olen pystynyt soveltamaan yhteisöpedagogin tutkintoon liittyvien opintojen sisältöjä työelämän eri tilanteisiin. En koskaan oikeastaan kuvitellut edes päätyväni tällaiseen ammattiin, mutta olen saanut toteuttaa lähestulkoon kaikki ne haaveet, mitä minulla on työelämää koskien ollut.
Paras tai parhaiten mieleen jäänyt muisto opiskeluajoista?
Paras muisto opiskeluajalta on silloin syntynyt syvä ystävyys neljän kurssikaverin kanssa. Porukassamme kehittyi vahva sisäpiirihuumori, jota tuli viljeltyä sopivissa (ja toisinaan myös ei niin sopivissa) tilanteissa. Tämä sai aikaan useat hyvät naurut luokkamme kesken. Edelleen tuo sama ystävyys jatkuu.
Suurin oivallus opintojen aikana?
Suurimpana oivalluksena opintojeni aikana pidin sitä, kuinka opin viimein hyvän metodin oppia asioita. Selailin opittavaan asiaan liittyviä tekstejä ja opettelin arvioimaan, mitkä asiat tekstistä olisivat kriittisimpiä kohtia ja kirjasin niitä itselleni muistiinpanoiksi. Jos asiat olivat vielä jotenkin kokeiltavissa, niin testasin niitä sopivan tilaisuuden tullen ja kirjasin niistä myös tulokset ylös. Tämän oivalluksen ansiosta pärjäsin aika hyvin useissa kokeissa. Kuulin valmistumiseni jälkeen, että eräät jakamani muistiinpanot olivat auttaneet uusia yhteisöpedagogiopiskelijoita läpäisemään erään haastavan kurssin hyvillä arvosanoilla. Vieläköhän ne samat muistiinpanot kiertävät kirkkohistorian tenttiin valmistautuvilla yhteisöpedagogeilla…
Millaisena muistat opiskeluaikasi, nouseeko siitä jotain erityistä mieleen, kun palaat opiskeluvuosiin?
Erityisenä mieleeni on jäänyt opiskeluaikoina saamani kannustus ja tuki opiskelukavereilta ja opettajilta. Luokkani kannusti minut kerran yhden projektin päälliköksi kurssitoverini aloitteesta. Jollei tätä olisi tapahtunut, niin tuskin koskaan olisin tohtinut lähteä kokeilemaan siipiäni esihenkilötehtävissä. Tuo samainen kurssitoveri on nyt yhdessä firmassa toimitusjohtajana ja minä unelmatyössäni päällikkönä. Uskon, että Centriassa vallitsee edelleen sama kannustava ilmapiiri kuin mitä opiskeluaikoinani.