Asiantuntijana kehittyminen, osa 1: tarkoituksellinen oppiminen

Oppiminen voidaan määritellä suhteellisen pysyväksi muutokseksi tiedoissa, taidoissa tai käyttäytymisessä, joka syntyy harjoittelun tai kokemuksen kautta, vrt. Lachman (Lachman 1997), joka myös esittää määritelmää vastaan kritiikkiä. Se ei ole pelkkää muistamista, vaan usein siihen liittyy myös käytännön soveltamista ja uusien toimintatapojen omaksumista. Tarkoituksellisuus puolestaan viittaa tietoiseen ja tavoitteelliseen toimintaan, jossa päämäärä on selkeästi asetettu.  

Tarkoituksellinen oppiminen (deliberate/intentional learning) on tavoitteellista ja suunnitelmallista oppimista. Se eroaa satunnaisesta oppimisesta, joka tapahtuu ilman tietoista pyrkimystä oppia. Tarkoituksellinen oppiminen sopii erityisen hyvin silloin, kun halutaan kehittää uusia taitoja tai syventää olemassa olevaa osaamista. 

Samankaltaisia käsitteitä ovat esimerkiksi suunnitelmallinen oppiminen ja oma-aloitteinen oppiminen, jotka jakavat samoja periaatteita. Tarkoituksellisessa oppimisessa keskeistä on tietoinen tavoite, suunnitelma sen saavuttamiseksi ja oppimisen säännöllinen arviointi. 

Tarkoituksellinen oppiminen on erinomainen tapa oppia tehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Se perustuu selkeisiin tavoitteisiin ja jatkuvaan reflektointiin, mikä nopeuttaa kehittymistä ja tekee oppimisesta merkityksellistä. Oman edistymisen seuraaminen tukee motivaatiota ja auttaa jaksamaan vaativimmissakin oppimistilanteissa. 

Vaikka oppiminen vaatii usein ponnisteluja, sen palkitsevuus syntyy siitä, kun oivallukset muuttuvat osaamiseksi ja oppimisen syyt ja hyödyt kirkastuvat. 

Tarkoituksellisen oppimisen prosessi voidaan nähdä kehämäisenä, vaiheittain syvenevänä prosessina. Oppiminen rakentuu toistuvista askelista: tavoitteiden asettamisesta, harjoittelusta, arvioinnista ja suunnitelman tarkentamisesta. Tämä prosessi tunnetaan myös PLAN-DO-CHECK-ACT-mallina. 

1. PLAN – Tunnista tarve ja aseta tavoitteet 

Oppiminen lähtee tarpeen tunnistamisesta. Tarve voi syntyä sisäisestä motivaatiosta (”Haluan oppia soittamaan instrumenttia”) tai ulkoisesta paineesta (”Seuraavassa kokeessa tätä asiaa kysytään”). On tärkeää määritellä oppimistavoitteet selkeästi. 

Hyvä tavoite on selkeä ja mitattava. Esimerkiksi: 

• ”Ymmärrän tarkoituksellisen ja satunnaisen oppimisen eron.” 
• ”Osaan julkaista tieteellisen artikkelin tästä aiheesta.” 

Aseta myös aikataulu ja käytä tarvittaessa apuna SMART-tavoitekehikkoa (Specific, Measurable, Achievable, Realistic, Time-bound). 

2. DO – Harjoittele ja opiskele pienissä osissa 

Oppimistavoitteiden saavuttaminen vaatii harjoittelua ja tiedon soveltamista. Yksi tarkoituksellisen oppimisen avainperiaatteista on pilkkoa oppiminen hallittaviin osiin. Sen sijaan että yrittäisit oppia kokonaisuuden kerralla, keskity yhteen osa-alueeseen kerrallaan. 

Esimerkki: Esiintymistaitoja harjoitellessa voit ensin keskittyä avaukseen, seuraavaksi yleisön huomiointiin ja myöhemmin kysymys-vastaus-osioon. Näin syvennät osaamistasi asteittain. Harjoittele säännöllisesti ja käytä erilaisia tilanteita hyväksi. Esiintymistaitoja voi harjoitella myös viikkopalavereissa, ei vain esitelmätilaisuuksissa. 

3. CHECK – Arvioi ja reflektoi oppimistasi

Arvioi oppimistasi ja hae palautetta. Tämä voi olla joko itsereflektiota tai ulkopuolisen antamaa palautetta. Keskeistä on tarkastella, miten hyvin tavoitteet on saavutettu ja miksi jokin osa onnistui tai jäi vajaaksi. 

Hyviä kysymyksiä arviointiin: 

• Onko tavoite saavutettu? 
• Mikä onnistui hyvin, ja mikä vaatii vielä työtä? 
• Miten voisin muuttaa harjoittelua tai lähestymistapaa seuraavalla kerralla? 

4. ACT (ADAPT) – Tee muutoksia ja tarkenna suunnitelmaa 

Arvioinnin perusteella on aika tehdä tarvittavia muutoksia tavoitteisiin tai oppimisstrategioihin. Toista prosessi ja syvennä oppimistasi seuraavassa kierroksessa. Kun oppiminen etenee, tavoitteet muuttuvat yhä tarkemmiksi ja vaativimmiksi. 

Vältä nämä yleiset sudenkuopat:

• Älä ylisuunnittele oppimistasi. Liiallinen suunnittelu voi johtaa toimettomuuteen. Aloita nopeasti ja palaa suunnitelmaan tarvittaessa. 
• Vältä pelkkää käsitteellistä reflektointia. Käytännön harjoittelu paljastaa usein enemmän kuin pelkkä teorian pohdinta. Toistojen kautta opit myös hallitsemaan kokonaisuuksia. 
• Älä kiirehdi perusteiden yli. Perusteiden hyvä hallinta antaa pohjan syvemmälle oppimiselle. Jos kiiruhdat liikaa, saatat kohdata ongelmia myöhemmin, kun tarvitset vankempaa osaamista. 

Tarkoituksellinen oppiminen on tehokas keino syventää osaamista ja kehittää uusia taitoja. Se perustuu selkeisiin tavoitteisiin, harjoitteluun ja jatkuvaan arviointiin. Prosessin avulla oppiminen muuttuu systemaattiseksi ja kehittyy vaihe vaiheelta kohti yhä syvempää osaamista. Tärkeintä on aloittaa pienesti, harjoitella säännöllisesti ja tarkentaa tavoitteita matkan varrella. 

Tämä on ensimmäinen osa kaksiosaisesta blogikirjoituksesta. Tässä ensimmäisessä osassa luodaan pohja asiantuntijuuden kehittämiselle tarkoituksellisen oppimisen kautta. Toisessa osassa tarkoituksellista oppimista hyödynnetään asiantuntijana kasvamisessa.

Lähteet

Lachman, S. J. 1997. Learning is a process: Toward an improved definition of learning. The Journal of Psychology, 131(5), 477–480.