Asiantuntijana kehittyminen, osa 2: tarkoituksellinen oppiminen ja asiantuntijuus

Nykyisessä tietoyhteiskunnassa asiantuntijuuden kehittäminen on keskeinen osaaminen useassa ammatissa. Pelkkä kokemuksen karttuminen ei riitä asiantuntijaksi kasvamiseen, vaan se vaatii tarkoituksellista oppimista, jossa oppimisprosessi on tavoitteellisesti ohjattu, suunnitelmallinen ja jatkuva.

Tässä blogitekstissä tarkastellaan asiantuntijuuden kehittymistä kahden tunnetun kehikon avulla: Dreyfusin ja Dreyfusin (1980) mallin taitotasoista ja Bloomin (Bloom 1956) taksonomian, jonka avulla tarkoituksellinen oppiminen voidaan jäsentää vaiheittaiseksi etenemiseksi. 

Tarkoituksellinen oppiminen on oppimista, joka perustuu selkeisiin tavoitteisiin ja tietoiseen harjoitteluun. Se eroaa satunnaisesta oppimisesta, jossa uutta tietoa omaksutaan ilman suunnitelmallista etenemistä. Tarkoituksellinen oppiminen sopii erityisen hyvin asiantuntijuuden kehittämiseen, sillä se auttaa syventämään osaamista ja rakentamaan uusia taitoja systemaattisesti. Kun tarkoitukselliseen oppimiseen yhdistetään rakenteelliset kehikot, kuten Dreyfusin ja Dreyfusin ja Bloomin mallit, asiantuntijuuden kehittyminen muuttuu ennakoitavaksi ja mitattavaksi prosessiksi. 

Dreyfusin malli taitojen kehittymisestä 

Dreyfusin ja Dreyfusin (1980) mallin mukaan taitojen kehittyminen tapahtuu viidessä vaiheessa: noviisi, edistynyt aloittelija, pätevä, taitava ja asiantuntija. Näiden vaiheiden avulla voidaan hahmottaa, miten tarkoituksellinen oppiminen tukee etenemistä kohti asiantuntijuutta. 

1. Noviisi (Novice) 

Noviisi tarvitsee tarkat säännöt ja ohjeet, sillä hänellä ei ole vielä kontekstuaalista ymmärrystä tehtävästä. 

Tarkoituksellisen oppimisen rooli: Alkuvaiheessa oppimisen tavoitteet ovat selkeitä ja rajattuja. Bloomin taksonomian alimmat tasot – tiedon muistaminen ja ymmärtäminen – ovat keskeisiä. Esimerkkinä voisi olla uuden työkalun perustoimintojen oppiminen. 

Tavoite: ”Osaan nimetä ja selittää työkalun keskeiset toiminnot.” 

2. Edistynyt aloittelija (Advanced Beginner) 

Tässä vaiheessa oppija alkaa soveltaa tietoa käytäntöön, mutta hänen ymmärryksensä on vielä fragmentaarinen. 

Tarkoituksellinen oppiminen: Harjoittelu siirtyy yksinkertaisten tehtävien soveltamiseen ja ensimmäisten reflektiivisten arvioiden tekemiseen. Bloomin taksonomiassa oppija siirtyy soveltamisen ja analysoinnin tasoille. 

Tavoite: ”Osaan käyttää työkalua tavanomaisissa tilanteissa ja ratkaista perusongelmia.” 

3. Pätevä (Competent) 

Pätevällä oppijalla on riittävästi kokemusta, jotta hän pystyy suunnittelemaan ja tekemään päätöksiä itsenäisesti. 

Tarkoituksellinen oppiminen: Tässä vaiheessa oppija harjoittelee tavoitteellista suunnittelua ja arviointia, kehittää strategioita ja arvioi omaa oppimistaan säännöllisesti. Reflektiota tarvitaan syventämään oppimista ja havaitsemaan omat vahvuudet ja kehityskohteet. 

Tavoite: ”Osaan suunnitella ja toteuttaa tehtävän itsenäisesti ja arvioida lopputuloksen laatua.” 

4. Taitava (Proficient) 

Taitava oppija toimii intuitiivisemmin ja pystyy hahmottamaan tilanteiden kokonaisuuden. Hän soveltaa osaamistaan joustavasti eri tilanteisiin. 

Tarkoituksellisen oppimisen rooli: Oppiminen siirtyy syvälliseen analyysiin ja kokonaisuuksien yhdistämiseen. Bloomin taksonomian synnyn ja arvioinnin tasot korostuvat. 

Tavoite: ”Osaan analysoida monimutkaisia ongelmia ja kehittää uusia ratkaisuja eri konteksteissa.” 

5. Asiantuntija (Expert) 

Asiantuntija ei enää toimi pelkästään sääntöjen mukaan, vaan hän käyttää syvää hiljaista tietoa ja intuitiota päätöksenteossa. Hänen toimintansa on vaivatonta ja joustavaa. 

Tarkoituksellinen oppiminen: Vaikka asiantuntija on kehittynyt pitkälle, tarkoituksellinen oppiminen ei pääty tähän. Se keskittyy nyt omien toimintamallien kehittämiseen ja oman osaamisen jakamiseen muille. Asiantuntija kykenee kehittämään alansa menetelmiä ja luomaan uutta tietoa.  

Tavoite: ”Osaan kehittää uusia toimintamalleja ja opettaa muita käyttämään niitä.” 

Bloomin taksonomia tarkoituksellisen oppimisen tukena 

Bloomin taksonomia on hierarkkinen malli, joka kuvaa oppimisen tasoja yksinkertaisesta tiedon muistamisesta aina uuden luomiseen ja arviointiin asti. Tarkoituksellisen oppimisen avulla oppiminen voidaan suunnitella ja toteuttaa niin, että se etenee askel askeleelta kohti yhä syvempää ymmärrystä ja asiantuntijuutta. 

Kuusi oppimisen tasoa: 

• Muistaminen (Remembering) 

• Ymmärtäminen (Understanding) 

• Soveltaminen (Applying) 

• Analysointi (Analyzing) 

• Luominen (Creating) 

• Arviointi (Evaluating) 

Tarkoituksellinen oppiminen tarjoaa keinoja systemaattisesti edetä näillä tasoilla käyttämällä selkeitä tavoitteita, harjoittelua ja jatkuvaa arviointia. 

1. Muistaminen – Perustiedon rakentaminen 

Oppimisen tavoite: Muistaa ja palauttaa mieleen peruskäsitteitä ja faktoja. 

Tämä on tarkoituksellisen oppimisen lähtökohta, jossa tavoitteena on luoda pohja syvemmälle ymmärrykselle. 

Tarkoituksellisen oppimisen keinot: 

• Käytä SMART-tavoitteita muistamisen jäsentämiseen: ”Osaan luetella tarkoituksellisen oppimisen neljä vaihetta.” 

• Muistiinpanojen laatiminen ja kertaaminen: Muistaminen vahvistuu toistojen kautta. 

• Kyselyt ja muistikortit: Testaa säännöllisesti muistamista ja tunnista, mitkä osa-alueet vaativat lisähuomiota. 

2. Ymmärtäminen – Merkityksen hahmottaminen 

Oppimisen tavoite: Ymmärtää käsitteet ja pystyä selittämään ne omin sanoin. 

Tarkoituksellisen oppimisen keinot: 

• Selitä opittua muille: Kun selität uuden tiedon muille (esimerkiksi opiskeluryhmässä tai kollegoille), joudut jäsentämään sen ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. 

• Käytä konkreettisia esimerkkejä: Liitä opittu tieto arjen tilanteisiin tai omaan työhön. 

• Reflektioharjoitukset: Pyydä itseltäsi vastauksia kysymyksiin kuten: ”Miten tämä uusi tieto liittyy aikaisempaan osaamiseeni?” 

3. Soveltaminen – Tiedon käyttö käytännössä 

Oppimisen tavoite: Käyttää opittua tietoa ongelmien ratkaisemiseen tai tehtävien suorittamiseen. 

Tarkoituksellisen oppimisen keinot: 

• Pienet käytännön harjoitukset: Pilko oppiminen osiin ja harjoittele yhtä taitoa kerrallaan. Esimerkiksi esiintymistaitojen kohdalla voit keskittyä aluksi pelkästään äänenkäyttöön ennen kuin harjoittelet kokonaisia esityksiä. 

• Simuloinnit ja käytännön tilanteet: Harjoittele todellista tilannetta vastaavissa olosuhteissa. 

• Itsereflektio ja palaute: Tarkastele soveltamisen jälkeen, miten hyvin suoriuduit ja miten voisit parantaa. 

4. Analysointi – Syvällinen ymmärrys ja yhteyksien löytäminen 

Oppimisen tavoite: Pilkkoa tietoa osiin, löytää sen rakenteelliset yhteydet ja tehdä johtopäätöksiä. 

Tarkoituksellisen oppimisen keinot: 

• Vertaa ja arvioi vaihtoehtoisia ratkaisuja: Tarkastele eri lähestymistapoja ja analysoi niiden vahvuuksia ja heikkouksia. 

• Mind mapit ja kaaviot: Näiden avulla voit jäsentää monimutkaisia kokonaisuuksia ja havaita eri osien väliset suhteet. 

• Case-analyysit ja kriittinen tarkastelu: Ota käsittelyyn todellisia ongelmia ja analysoi niiden taustalla olevia tekijöitä. 

5. Luominen – Uusien ideoiden ja ratkaisujen kehittäminen 

Oppimisen tavoite: Yhdistää tietoa uusilla tavoilla ja luoda jotain uutta. 

Tarkoituksellisen oppimisen keinot: 

• Projektityöt ja innovointi: Kehitä uusia ratkaisuja todellisiin ongelmiin. 

• Brainstorming ja ideointi: Opettele ajattelemaan luovasti ja löytämään uusia näkökulmia. 

• Kokeile ja iteroi: Anna tilaa kokeiluille ja epäonnistumisille. Luominen on prosessi, jossa oppiminen syvenee jokaisen yrityksen myötä. 

6. Arviointi – Arvioinnin ja päätöksenteon hallinta 

Oppimisen tavoite: Arvioida tietoa kriittisesti ja tehdä perusteltuja päätöksiä. 

Tarkoituksellisen oppimisen keinot: 

• Kriittinen reflektio: Arvioi omi ratkaisuja ja perustele, miksi ne ovat hyviä tai missä ne voivat parantua. 

• Ulkoisen palautteen hyödyntäminen: Hae palautetta asiantuntijoilta ja arvioi, miten oma työ vertautuu alan standardeihin. 

• Arviointikriteerien laatiminen: Käytä arviointikriteerejä systemaattisen palautteen antamiseen ja kehittymisen seuraamiseen. 

Miten tarkoituksellista oppimista rakennetaan Bloomin mallin mukaisesti? 

PLAN: Aseta tavoitteet jokaiselle tasolle. Aloita muistamisesta ja etene systemaattisesti kohti luomista ja arviointia. Käytä SMART-tavoitteita jokaisen tason määrittelyssä. 

• DO: Harjoittele jokaisella tasolla erilaisin menetelmin. Muistamisen tasolla käytä toistoa ja yksinkertaista kertausta; luomisen tasolla keskity projekteihin ja luoviin tehtäviin. 

• CHECK: Arvioi oppimista jokaisella tasolla. Käytä kysymyksiä: ”Miten hyvin ymmärrän tämän tason?” ja ”Olenko valmis siirtymään seuraavaan?” 

• ACT (ADAPT): Tee tarvittavat muutokset. Palaa aiemmille tasoille, jos oppiminen vaatii syventämistä, ja tarkenna oppimistavoitteita edistymisen mukaan. 

Syvenevä oppiminen Bloomin taksonomian avulla tekee tarkoituksellisesta oppimisesta jäsenneltyä ja tehokasta. Jokainen taso tarjoaa välineitä syvemmälle asiantuntijuudelle. Yhdistettynä PLAN-DO-CHECK-ACT-prosessiin tämä malli mahdollistaa oppimisen jatkuvan kehittymisen ja ohjaa yksilöitä eteenpäin kohti asiantuntijuutta – yksi taso kerrallaan. 

Asiantuntijuus ei synny sattumalta, vaan se vaatii pitkäjänteistä, tavoitteellista ja tarkoituksellista oppimista. Dreyfusin ja Dreyfusin malli tarjoaa selkeän viitekehyksen taitojen kehitysvaiheiden tunnistamiseen, kun taas Bloomin taksonomia auttaa jäsentämään oppimistavoitteita ja seuraamaan edistymistä systemaattisesti. Kun tarkoituksellinen oppiminen yhdistetään näihin malleihin, oppimisprosessista tulee suunnitelmallinen ja hallittu, mikä nopeuttaa kehittymistä ja syventää osaamista. 

Jokainen asiantuntija on joskus ollut noviisi. Tarkoituksellinen oppiminen auttaa meitä kehittymään kohti asiantuntijuutta suunnitelmallinen askel kerrallaan.  

Lähteet

Bloom, B.S. 1956. Taxonomy of educational objectives. The classification of educational goals. Handbook I: Cognitive domain. A Committee of College and University Examiners. New York: David McKay Company. Saatavissa: https://eclass.uoa.gr/modules/document/file.php/PPP242/Benjamin%20S.%20Bloom%20-%20Taxonomy%20of%20Educational%20Objectives%2C%20Handbook%201_%20Cognitive%20Domain-Addison%20Wesley%20Publishing%20Company%20%281956%29.pdf  

Dreyfus, S. E., & Dreyfus, H. L. (1980). A Five stage Model of the Mental Activites Involved in Directed Skill Acquisition. University of California, Berkeley: Operations Research Centre. Saatavissa: https://bruceabernethy.com/assets/mirror/dreyfus-model.pdf