Avoin tiede ja tutkimusaineistojen arvo – miten projektissa syntyy uudelleenkäytettävää aineistoa? 

Avoin tiede on vakiinnuttanut asemansa osana vastuullista tutkimustoimintaa, mutta mitä avoimuudella tarkoitetaan käytännössä, kun puhutaan tutkimusaineistoista? Miten projektipäällikkö osaa arvioida aineistonsa arvoa, ja mitä vaaditaan, jotta aineisto olisi säilytettävissä ja uudelleenkäytettävissä? Tässä blogikirjoituksessa avaan näitä kysymyksiä Centria-ammattikorkeakoulun näkökulmasta ja jaan vinkkejä aineistonhallintaan. 

Kuvassa Avoimen tieteen yhteyshenkilö Johanna Ojala poseeraa kameralle hymyillen. Tausta sumea. Kuvassa myös blogin otsikko.

Mitä ovat avattavat aineistot? 

Tutkimuksen yhteydessä syntyy kaikenlaista kiinnostavaa aineistoa – mittauksia, haastatteluja, kuvia, simulaatioita ja paljon muuta. Näitä ei kannata säilöä vain omiin kansioihin, sillä ne voivat olla hyödyllisiä myös muille. Kun aineisto avataan, se voi auttaa muita asiantuntijoita ja tutkijoita löytämään uusia näkökulmia, vastata aivan toisiin kysymyksiin tai vahvistaa jo olemassa olevaa tietoa. Samalla edistetään läpinäkyvyyttä ja rakennetaan yhteistä ymmärrystä. Avoimuus tekee tiedosta elävää ja uudelleenkäytettävää – ja se on juuri sitä, mitä hyvä tutkimus tarvitsee.  

Aineiston avaaminen ei tarkoita sitä, että kaikki tiedot julkaistaan avoimesti verkossa. Kyse on pikemminkin siitä, että aineisto tehdään helpommin löydettäväksi ja käytettäväksi – tietenkin eettiset ja lakisääteiset reunaehdot huomioiden. Kun avattava aineisto suojataan asianmukaisilla lisensseillä, sen alkuperäinen tuottaja voi saada ansaittua tunnustusta, jos joku muu hyödyntää aineistoa omassa työssään. 

Centria kannustaa projektityöntekijöitään ja opiskelijoitaan avaamaan aineistoja vastuullisesti. Avoimuus lisää tutkimuksen vaikuttavuutta ja mahdollistaa uusien näkökulmien syntymisen. Mahdollisesti voi löytyä jo olemassa olevaa avointa dataa, jota voisi hyödyntää oman tutkimushankkeensa tukena.  

Mutta kuinka arvioida aineiston arvoa?  

 Tutkimusaineiston arvo ei ole aina itsestäänselvä. Arvokas aineisto ei synny sattumalta, vaan vaatii suunnitelmallisuutta ja huolellista dokumentointia jo hankkeen alkuvaiheista, jopa jo suunnittelusta lähtien. Usein hankkeessa syntyy tietoa ja aineistoa, jonka merkitys hahmottuu vasta myöhemmin – ja siksi on hyvä välillä pysähtyä miettimään, voisiko omassa hankkeessa tuotettu aineisto olla hyödyllistä myös laajemmassa käytössä. Seuraavat kysymykset auttavat pohtimaan, kuinka merkityksellistä aineisto todella on ja kannattaisiko sitä säilyttää tai jakaa eteenpäin.  

Onko aineisto laadukasta ja luotettavaa? 
Onko aineiston viitekehys ja rakenne esitetty ymmärrettävästi? 
Onko aineisto ainutkertainen tai kuvaako se muutosta? 
Voiko aineistoa yhdistää muihin aineistoihin? 
Onko se kerätty julkisella rahoituksella? 
Voiko aineiston anonymisoida ja julkaista FAIR-periaatteiden mukaisesti?

Jos vastaat useampaan kysymykseen ”kyllä”, aineistosi voi olla arvokas myös muille. 

Jotta tutkimusaineisto olisi oikeasti hyödyllinen myös muille, täytyy kiinnittää huomio muutamiin perusasioihin. Ensinnäkin aineiston olisi hyvä noudattaa niin sanottuja FAIR-periaatteita – eli sen pitäisi olla löydettävissä, saavutettavissa, yhteentoimiva ja uudelleenkäytettävä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aineisto on kuvattu ja tallennettu niin, että muutkin voivat löytää sen ja hyödyntää omassa työssään. 

Toinen tärkeä asia on dokumentointi. Kun aineiston sisältö, keruutapa, muuttujat ja taustatiedot on kuvattu selkeästi, siitä tulee ymmärrettävää myös muille kuin alkuperäiselle projektitiimille. Hyvä metatieto tekee aineistosta aidosti käyttökelpoisen – ei vain arkistoon jäävän tiedoston. 

Avoin tiede on olennainen osa Centrian vastuullista TKI-toimintaa, ja sen periaatteet näkyvät käytännössä esimerkiksi julkaisutoiminnassa.

Kolmanneksi on hyvä pysähtyä miettimään, missä ja miten aineisto säilytetään tai julkaistaan. Tallennuspaikka ja aineiston mahdollinen avaaminen riippuu aina aineiston luonteesta – kaikkea ei voi eikä tarvitse avata samalla tavalla. Centriassa avattavia aineistoja voidaan tallentaa ja julkaista esimerkiksi CSC:n tarjoamien Fairdata-palveluiden kautta tai hyödyntämällä muita kansallisia ja kansainvälisiä tietoaineistojen säilytyspaikkoja. Theseus-portaali puolestaan tarjoaa alustan opinnäytetöille, asiantuntija-artikkeleille ja tutkimusraporteille sekä rinnakkaistallentamiseen. Theseus toimii avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti, ja julkaisut ovat helposti löydettävissä ja hyödynnettävissä laajemmin. Näin tieto ei jää vain projektin sisälle, vaan se voi palvella laajempaa yhteisöä. 

Centria-ammattikorkeakoulu vahvistaa avoimuutta tutkimuksessa ja kehityksessä monin tavoin. Avoin tiede on olennainen osa Centrian vastuullista TKI-toimintaa, ja sen periaatteet näkyvät käytännössä esimerkiksi julkaisutoiminnassa. Tutkimus- ja kehitystoiminnan tuloksia voidaan julkaista avoimesti Centrian julkaisusarjoissa, joiden julkaisualustana toimii Theseus. Se mahdollistaa tiedon laajan saavutettavuuden. Lisäksi Centria Blogi, Centria Bulletin ja CentriaNews-asiakaslehti ja -uutiskirjeet tarjoavat alustoja, joissa jaetaan asiantuntijatietoa Centrian hankkeista sekä ajankohtaista asiaa eri tutkimusteemoista. 

Avoin tiede ei ole vain projektien parissa työskentelevien hanketyöntekijöiden asia – se kuuluu kaikille, jotka haluavat olla mukana tekemässä vaikuttavaa ja vastuullista tutkimusta. Centriassa avoimuus nähdään mahdollisuutena edistää tutkimus- ja hanketoimintaa sekä vahvistaa tieteen roolia yhteiskunnassa. 

Tutkimusaineistojen avaaminen on askel kohti läpinäkyvämpää ja vaikuttavampaa tiedettä ja tutkimusta. Kun hankkeessa kerätty aineisto on hyvin dokumentoitu, säilytetty ja julkaistu, se voi palvella monia tarkoituksia – myös sellaisia, joita alkuperäinen hanketyöntekijä ei osannut ennakoida.  