Centria päätösten portailla -podcastin uudessa jaksossa pohditaan korkeakoulujen merkitystä Suomen kehitykselle
Centria päätösten portailla -podcast nostaa neljännessä jaksossa esille korkeakoulujen ja erityisesti ammattikorkeakoulujen merkityksen Suomen kehitykselle. Vieraana kuullaan Opetus- ja kulttuuriministeriön pitkäaikaista kansliapäällikköä Anita Lehikoista.
Kansliapäällikkö Anita Lehikoinen on vaikuttanut maamme koulutuspolitiikkaan useiden vuosikymmenten ajan. Lehikoisen tausta on ministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolla. Erityisesti hänen kädenjälkensä näkyy Suomen korkeakoulutuksen kehittämisessä. Hän oli Suomen keskeisiä toimijoita esimerkiksi Bolognan prosessissa ja Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) rakentamisessa.
Tämän hetken tilanne on Lehikoisen mukaan erityinen. Maailma on muuttunut viime vuosina valtavasti, mennyt ikään kuin pois paikoiltaan. Juuri nyt on tärkeää miettiä korkeakoulutuksen visiota ja ammattikorkeakoulujen merkitystä siinä, Lehikoinen pohtii.
– Meillä pitää olla hyvin monimuotoista osaamista tuottaa yhteiskunnan, elinkeinoelämän, muun työelämän palvelukseen. Silloin tarvitsemme yliopistoja ja ammattikorkeakouluja, ihan niin kuin tähänkin saakka, Lehikoinen korostaa.
Ammattikorkeakoulut olivat syntyessään Lehikoisen mielestä mullistava innovaatio. Uudistus vastasi moniin tarpeisiin ja tavoitteisiin. Opistoasteen tutkinnot ja osaaminen ei oikein löytäneet paikkaansa kansainvälisessä vertailussa ja ne olivat aliarvostettuja. Länsi-eurooppalaisen yhdentymiskehityksen myötä pidettiin tärkeänä sitä, että meillä on hyvin tunnistettava korkeakoululaitos. Tavoitteena oli ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen tason sekä laadun nosto. Tärkeä näkökulma oli myös korkeakoulutetun väestön osuuden ja määrän kasvu. Ammattikorkeakoulujen rakentamisvaiheessa käytiin keskustelua myös yksialaisista ammattikorkeakouluista. Lehikoinen pitää valittua monialaista ratkaisua hyvänä.
Pari asiaa on jäänyt kuitenkin pohdituttamaan kansliapäällikköä. Toinen on koulutustason nosto ja toinen työelämän ja elinkeinoelämän uudistamistarve. Koulutustaso ikään kuin jumittui ja kilpailijamaat menivät huimasti eteenpäin. Suomea haastoi 90-luvun alun lama sekä finanssikriisi vuonna 2008.
– Emme ehkä riittävän paljon katsoneet sitä, että miten voisimme panostaa siihen, että pystymme korkeakoulutuksella ja siihen liittyvällä TKI-toiminnalla uudistamaan meidän elinkeinoelämäämme ja työelämän rakenteita, Lehikoinen pohtii.
Korkeakoulujen järjestämän koulutuksen ja TKI-toiminnan tulee auttaa uusia yrityksiä hyödyntämään investointimahdollisuudet ja -halukkuudet. Se edellyttää uudenlaista ajattelua siitä, mikä kaikki on mahdollista. Ammattikorkeakouluilla on paljon mahdollisuuksia auttaa kaiken kokoisia yrityksiä kehittämään toimintaansa; esimerkiksi laboratorioiden kautta ammattikorkeakoulut voivat olla mukana yrityksen tuotekehityksessä.
Lehikoinen korostaa myös ekosysteemien ja yhdessä oppimisen merkitystä. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa. Yhteisen ymmärryksen kehittyminen edellyttää tiivistä yhteistyötä ja eri näkökulmien tuomista samaan pöytään.
– Koulutusmahdollisuuksia tarvitaan ympäri maata. Koko maan asuttuna pitäminen on tavattoman suuri haaste, kun ikäluokat pienevät ja alueet eriytyvät huomattavan paljon. Siihen löytyy uusia ratkaisuja, varmaan verkon yli tapahtuu osa, mutta ei kuten jouduimme COVIDin aikana tekemään – sen pitää olla huomattavan paljon vuorovaikutteisempaa, pohtii Lehikoinen.
Podcastin jokaisessa jaksossa kuullaan kysymyksiä myös Centrian opiskelijakunta Copsalta. Tällä kertaa kysymykset liittyvät saavutettavuuteen ja kestävään kehitykseen.
– Tähän olemme asettaneet oikein tavoitteita. On asetettu tavoitteet, että mihin mennessä pitää olla hiilineutraali. Tässä ajattelen, että opiskelijoilla on sellainen vipuvoima, että opiskelijat voivat myös pitää huolen siitä, että omassa korkeakoulussa tapahtuu näin, että asioita tehdään kestävällä tavalla, Lehikoinen kannustaa.
Centria päätösten portailla -podcast
Centria päätösten portailla -podcastia luotsaa rehtori, toimitusjohtaja Tapio Huttula. Sarja on kuunneltavissa Spotifyssa.
Lisätietoa antaa
Tapio Huttula
Toimitusjohtaja, rehtori
Kokkola