Uutiset

7.10.2025

Centrian terveisiä päätöksentekoon Helsingissä

Centria-ammattikorkeakoulun hallitus ja vararehtorit vierailivat Helsingissä 1-2.10. ja veivät tärkeää viestiä eteenpäin monelle taholle. Helsingin matka piti sisällään vierailut Eduskunnassa, Opetushallituksessa, Sitrassa sekä Suomen Akatemiassa. Vierailusta jäi oikein positiivinen vire ja jokaisessa kohteessa oli lämmin vastaanotto. Uskomme, että Centrian tärkeät viestit jäivät mieleen.

Centrian vierailu Eduskunnassa

Eduskunnassa tavattiin alueen kansanedustajia ja tuotiin esille, kuinka tärkeää on turvata perusrahoitus ammattikorkeakouluille ja huomioida rahoituksen ennakoitavuus. Kävimme hyvähenkisen keskustelun ammattikorkeakoulujen merkityksestä ja roolista alueiden pk-yritysten kehittäjänä ja tukijana.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli perustuu nelivuotisiin sopimuskausiin. Nykyinen kausi kattaa vuodet 2025–2028, eikä seuraavan kauden mallista ole vielä tietoa. Rahoitus perustuu yleensä aikaisempien vuosien tuloksiin, mikä aiheuttaa epävarmuutta. Kun koulutustarjontaa suunnitellaan, opiskelijoita valitaan ja opinnot käynnistyvät, ei vielä tiedetä, kuinka paljon rahoitusta on käytettävissä. Opetuksen sykli suunnittelusta valmistumiseen kestää 5–6 vuotta, mutta rahoituspäätökset tehdään neljän vuoden välein. Tämä vaikeuttaa korkeakoulujen pitkäjänteistä suunnittelua ja heikentää ennakointikykyä. Tärkeintä olisi turvata perusrahoitus riittävän pitkäksi ajaksi sekä varmistaa, että rahoitusmalli mahdollistaa tulevien vuosien ennakoinnin.

Lisäksi nyt on aika vahvistaa ammattikorkeakoulujen roolia Suomen TKI-järjestelmässä nostamalla AMK-tutkimusrahoitusta ja perustaa alueelliset osaamisen- ja teknologiansiirtokeskukset pk-yritysten tueksi. Suomen keskeinen haaste on uuden teknologian käyttöönotto ja sen vieminen liiketoimintaan. Tässä ammattikorkeakoulut ovat avainasemassa, sillä ne toimivat suoraan yrityskentän rajapinnassa. Nyt olisi aika vahvistaa ammattikorkeakoulujen roolia Suomen TKI-järjestelmässä. Tämä voitaisiin toteuttaa:

• Nostamalla AMK-tutkimusrahoitus 200 M€:on.
• Perustamalla alueelliset osaamisen- ja teknologiansiirtokeskukset pk-yritysten tueksi.

Toimme eduskuntavierailulla esille myös sen, kuinka tärkeää olisi arvioida ensikertalaisten opiskelijoiden asema uudelleen lainsäädännön näkökulmasta, jotta nuoria tuettaisiin paremmin ja korkeakoulutettujen määrä voisi kasvaa. Tällä hetkellä opiskelijavalinnoissa osa paikoista on varattu ensikertalaisille, sillä tarkoituksena on ollut tukea nuorten pääsyä opintoihin. Käytännössä järjestelmä on osoittautunut ongelmalliseksi. Hakijat kokevat painetta tehdä oikea valinta heti, eivätkä uskalla ottaa opiskelupaikkaa vastaan, jos ala tuntuu epävarmalta. Tämä saattaa viivästyttää opintojen aloittamista päinvastoin kuin alun perin suunniteltiin.

Myös kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointiin liittyy haasteita, jotka olisi tärkeää ratkaista lainsäädännöllä. Yksi keskeinen haaste liittyy aikatauluihin. Valintapäätökset ja opiskelupaikan vastaanottaminen tulisi tehdä riittävän varhain, jotta lupaprosessit ja muut käytännön järjestelyt voidaan hoitaa ajoissa. Nykyinen aikataulu ei tue tätä riittävästi. Toinen kehittämiskohde liittyy priorisointiin. Kevään ensimmäisessä yhteishaussa hakijat eivät priorisoi hakukohteitaan, mikä lisää korkeakoulujen työmäärää ja epävarmuutta. Priorisoinnin käyttöönotto myös ensimmäisessä haussa olisi perusteltua. Molemmat muutokset edellyttävät lainsäädännön ja asetusten tarkistamista.

Lisäksi nostimme esiin eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen ulkomaalaislain muutoksista (HE 62/2025), joka tiukentaa pysyvän oleskeluluvan ehtoja. Poikkeuksena ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet voisivat jatkossa saada pysyvän oleskeluluvan ilman neljän vuoden määräaikaista oleskelua ja tulorajaa. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille tätä poikkeusta ei kuitenkaan esitetä, vaan heiltä edellytettäisiin sekä neljän vuoden oleskelua että vähintään 40 000 euron vuosituloja. Tämä asettaisi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet epäedullisempaan asemaan ja olisi selvästi syrjivää. Toivoisimme, että kansainvälisiä ammattikorkeakouluopiskelijoita kohdeltaisiin yhdenvertaisesti yliopisto-opiskelijoiden kanssa.

Eduskunnassa pääsimme kansanedustajien kanssa aitoon keskusteluun ammattikorkeakoulujen merkityksestä, aluekehityksestä, positiivisesta rakennemuutoksesta.

Centrian vierailu Opetushallituksessa

Myös Opetushallituksessa toimme esille samoja huolia opiskelijavalinnoista, ensikertalaisten asemasta sekä kansainvälisten opiskelijoiden rekrytoinnista kuin Eduskunnassa. Lisäksi nostimme esille opiskelijavalintojen kehittämisen tarpeen. Nykyinen järjestelmä koetaan monimutkaiseksi ja joustamattomaksi, ja korkeakoulujen erilaiset käytännöt hämmentävät hakijoita. Hakuvaiheen ohjaus on puutteellista ja koulutustarjonta jää monelle epäselväksi. Järjestelmää tulisi uudistaa siten, että se mahdollistaa joustavan ja selkeän siirtymän korkeakouluopintoihin. Saimmekin kuulla, että Opintopolkua ollaan uudistamassa ja se on varmasti askel oikeaan suuntaan.

Tärkeä viesti Opetushallitukseen oli myös elinikäisen oppimisen tehostaminen. Yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa tulisi kehittää rahoitus- ja tukimalleja, jotka mahdollistavat nopeat ja modulaariset koulutusratkaisut. Opetushallituksessa voitaisiin:

1. Panostaa korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen kasvualoille (esim. vihreä siirtymä, digitalisaatio, hyvinvointiteknologia).
2. Kehittää rahoitus- ja tukimalleja, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin työmarkkinamuutoksiin yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa.
3. Vahvistaa elinikäisen oppimisen infrastruktuuria niin, että korkeakoulut voivat tarjota entistä modulaarisempia ja kohdennetumpia koulutusratkaisuja työelämän tarpeisiin.

Ammattikorkeakoulut voivat olla Suomen joustavin väylä siihen, että osaajat saavat nopeasti uuden suunnan ja yritykset tarvitsemaansa osaamista. Tarvitaan vain oikeat instrumentit, jotta tämä potentiaali voidaan hyödyntää.

Centrian vierailu Sitrassa

Sitra auttaa Suomea uudistumaan, edistämään hyvinvointia ja vauhdittamaan kestävää kasvua. AMK-sektorin kehittäminen voisi olla Sitran strategian pitkäjänteinen investointikohteena, erityisesti kun tavoitteena on vahvistaa T&K-järjestelmän yhteistyötä, tulevaisuuskestävyyttä ja yritysten uudistumisvoimaa.

Ehdotimme seuraavia toimia ammattikorkeakoulujen tuoman vaikuttavuuden vahvistamiseksi Sitran toiminnassa:

1. Ammattikorkeakoulujen roolin tunnistaminen Sitran yhteistyöhankkeissa, kokeiluissa ja strategisissa piloteissa tulisi tunnistaa ammattikorkeakoulut omana tahonaan — ei pelkästään yritysten tai yliopistojen välisessä yhteistyössä — koska ammattikorkeakouluilla on usein suorempi yhteys PK-yrityksiin ja alueelliseen elinvoimaisuuteen.
2. Rahoitusinstrumenttien ja kokeilujen avaaminen ammattikorkeakouluille Sitran rahoitushauissa ja kokeiluprojekteissa tulisi varata tai kytkeä erikseen instrumentteja, joissa ammattikorkeakouluyksiköt voivat toimia johtavina organisaatioina PK-yrityksiä palvelevissa teknologian ja osaamisen siirtokeskuksissa.
3. Teknologiansiirto ja pk-yritysten tulevaisuuskestävyys. Ammattikorkeakoulujen kautta voidaan tarjota infrastruktuuri, osaaminen, testausympäristöt ja fasiliteetit, joita PK-yritykset tarvitsevat; tämä parantaisi yritysten kykyä osallistua innovaatiojärjestelmään, sekä kiihdyttäisi tuottavuus- ja kasvuloikkaa.
4. Sitran strategisen vaikuttavuuden lisääminen alueellisesti. Sitra voisi tukea ammattikorkeakouluperustaisia osaamisen- ja teknologiansiirtokeskuksia pilotin tai verkoston muodossa — esimerkiksi Innokaupunki-mallin kaltaisissa kaupungeissa — ja levittää hyviä käytäntöjä.

Kävimme antoisat keskustelut Sitrassa ja saimme hyviä eväitä oman skenaariotyömme pohjustamiseen. Meiltä löytyy yhteisymmärrystä alueiden elinvoimasta ja ekosysteemistä, ja yhteistyön merkitys tulee aina vain korostumaan. Kysymys kuuluu, miten saadaan yritysten ääni kuulumaan yhteistyössä. Ehkä yksi tapa olisi saada Sitra mukaan Työ- ja elinkeinoministeriön johtamaan Innokaupunki-hankkeeseen, jossa Kokkolakin on mukana.

Centrian vierailu Suomen Akatemiassa

Suomen Akatemialle kerroimme vaikuttavasta TKI-työstämme ja siitä, kuinka laajasti olemme saaneet yrityksiä mukaan yhteistyöhön: Centrian yhteistyöverkosto kattaa n. 800 yritystä. Ammattikorkeakoulut ovat Suomessa merkittäviä soveltavan tutkimuksen ja yritysyhteistyön toimijoita, joilla on suora yhteys PK-yritysten tarpeisiin ja alueelliseen elinvoimaan. Vaikka Akatemian strategia korostaa vaikuttavuutta, monitieteisyyttä ja tutkimuksesta hyödyntämiseen siirtymistä, ammattikorkeakoulukentän potentiaali jää tällä hetkellä suurelta osin hyödyntämättä.

Vuonna 2024 Akatemian myöntämästä tutkimusrahoituksesta (460 M€) vain vaatimaton osuus ohjautui ammattikorkeakoulutoimijoille (2,1 M€). On ymmärrettävää, että kriteeristöt painottavat korkealle osallistuvien tutkimusasetelmien kansainvälistä tieteellistä laatua ja läpimurtoa. Kuitenkin Suomen kokonaisedun kannalta on tärkeää, että myös soveltavampi osa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojärjestelmää tunnustetaan rahoituspäätöksissä.

Esitimme Suomen Akatemialle että:

1. Se sisällyttäisi strategisesti arviointikriteereihinsä ja hakuportaisiin sellaisia alahakuja tai instrumentteja, joissa ammattikorkeakoulut voivat toimia vastuullisina johtajina, ei vain osatoteuttajina.
2. Se lisäisi pisteytystä tai erityisarviointia hakemuksissa, joissa on vahva yritysyhteistyö, alueellinen vaikuttavuus ja soveltava tutkimus edellyttäen, että tieteellinen laatu ja arviointiprosessit pysyvät läpinäkyvinä ja korkeatasoisina.
3. Se tarjoaisi hakemustukea tai koulutusresursseja ammattikorkeakouluille hakuelinkelpoisuuden ja -valmiuden vahvistamiseksi; esim. mentorointiohjelma, tukiryhmä tai yhteistyöverkosto yliopistojen kanssa.
4. Se voisi sisällyttää tulossopimuksiinsa (ministeriön kautta) selkeitä tavoitteita ammattikorkeakouluosallistumisen lisäämisestä Akatemian rahoituksessa, jotta rahoituksellinen epätasapaino vähenee.

Tämä linjaus tukisi Akatemian visioita: tutkimuksen vaikuttavuutta, vastuullista tiedettä ja Suomen kykyä uudistua. Samalla se vahvistaisi koko TKI-kentän toimivuutta, kasvua ja alueiden kehittymistä.

Matkan ohjelma oli onnistunut ja pääsimme vierailemaan tärkeissä ja mielenkiintoisissa paikoissa. Hallitus pääsi matkan yhteydessä myös keskustelemaan laajasti Centriaa koskevista ajankohtaisista asioista.