Go with the flow ja pidä pallo hallussa – kirjoittamisessakin

Eräs ennen ratkaisevia pelejä lähetetty ohjelma kuvattiin ja lähetettiin ilmeisen suorana zürichiläisen järven rannalla. Katsojan tietoisuuteen tuotiin kuvaruudun reunoilla puuhaileva, uimaan mielivä naishenkilö, joka tyynen rauhallisesti riisui alusasunsa ja vaihtoi bikinit tilalle, paljas kankku kameraan päin. Reportterit spekuloivat tulevaa peliä autuaan tietämättöminä tapahtumasta, joka luultavasti kiinnitti katsojan huomion enemmän kuin reportterien arvailut Leijonien pelikirjan sisällöstä.

Tämä episodi, jota ei luultavasti ollut katsojan silmille tarkoitettu, herätti miettimään, miksi me työelämän avokonttoreissa olemme niin herkkiä häiriintymään ympäristön tapahtumista? Emmekö voisi keskittyä kulloinkin tekeillä olevaan työtehtävään niin kuin nuo aiheeseensa paneutuneet urheilureportterit? Miksi jokainen sähköpostin piippaus, puhelimen pärinä tai käytävältä kantautuva keskustelu saa meidät keskeyttämään ajatuksenjuoksumme ja unohtamaan sen, mitä olemme tekemässä?

Kirjoittamisessa voi, olosuhteista huolimatta, parhaimmillaan päästä flow-tilaan, jolloin ajatus kulkee ja näytölle tulostuu valmista tekstiä.

Kiekkohuuman ympäriltä ponnahti toinenkin esimerkki. MM-kultaa juhlittiin näyttävästi kymmenien tuhansien fanien kesken. Juhlahumua yläilmoista kuvaava televisiokamera näytti viereisellä jalkapallokentällä häiriintymättömänä jatkuvan ottelun. Tuskin oli kyse siitä, etteikö kiekkokulta olisi kiinnostanut jalkapalloilijoita, vaan siitä tietoisuudesta, että jos keskittää huomionsa viereiseltä areenalta kaikuvaan juhlintaan, voi menettää sen ratkaisevan pallon.

Olisiko syytä lopettaa valitus avokonttorien levottomuudesta ja miettiä, mitä itse voimme tehdä asialle? Oppisimmeko siihen, että otamme tiukasti katseen omaan ruutuun, laitamme kuulokkeet päähän ja keskitämme fokuksen omaan tekemiseen? Katse on toki hyvä välillä kohdistaa horisonttiin, hakea vaikka kuppi kahvia ja osallistua niihin käytäväkeskusteluihin. Sitten kun taas tehdään töitä, keskitytään siihen.

Kirjoittamisessa voi, olosuhteista huolimatta, parhaimmillaan päästä flow-tilaan, jolloin ajatus kulkee ja näytölle tulostuu valmista tekstiä. Näin kuitenkin harvoin tapahtuu. Joskus joutuu pusertamaan enemmän saadakseen sanotuksi, mitä haluaa. Myös aloittaminen voi tuntua hankalalta. Kirjoittamisen tueksi ja avuksi on julkaistu paljon erilaisia oppaita, joissa esitellään tapoja päästä kirjoittamisessa alkuun ja toivottavasti myös loppuun. Keinoja on monenlaisia: vapaa kirjoittaminen, pomodoro-tekniikka, sisällön luonnostelu ranskalaisin viivoin tai tiivistelmän avulla. Ajatuksensa voi vaikka sanella lenkkipolulla kännykkään ja litteroida tekstiksi.

Siinä alun ja lopun välissä voi ottaa mallia urheilumaailmasta – tee sitä, mitä olet tekemässä. Kun fokus on omassa ruudussa, keskittyminen on parhaimmillaan, ja pallo pysyy hallussa.

Kirjoittamisesta on julkaistu monia oppaita, joista saa vinkkejä omaan kirjoitusprosessiin. Tässä listattuna muutamia hyväksi havaittuja kirjoja: 

Bailey, S. 2022. Academic writing for university students. London: Routledge. 

Belcher, W. L. 2019. Writing your journal article in twelve weeks: A guide to academic publishing success. Second edition. Chicago: The University of Chicago Press. 

Isosävi, J. & Lindholm, C. 2023. Yhteisöllisen kirjoittamisen opas. Helsinki: Art House. 

Karjula, E., Kouri, J. & Mahlamäki, T. 2024. Luovaa kirjoittamista tutkijoille. Tampere: Vastapaino. 

Kinnunen, M. & Löytty, O. 2002. Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere: Vastapaino. 

Kostamo, P., Airaksinen, T. & Vilkka, H. 2022. Kirjoita itsesi asiantuntijaksi: Opas toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Helsinki: Art House. 

Strellman, U. & Svinhufvud, K. 2020. Kupliva kirjoittaminen: Iloa ja tehoa työelämän teksteihin. Helsinki: Art House. 

Svinhufvud, K. 2016. Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. 3. uudistettu ja täydennetty laitos. Helsinki: Art House. 

Vilkka, H. 2020. Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas. Jyväskylä: PS-kustannus.