Hyvät tyypit työelämässä

Työelämä – ja elämä ylipäätään – on mitä suurimmassa määrin ihmisten välistä vuorovaikutusta, johon tunteet liittyvät väistämättä. Tunnetaidot tarkoittavat kykyä tunnistaa, ymmärtää ja säädellä omia ja toisten tunteita. Ne auttavat meitä kommunikoimaan, rakentamaan luottamusta sekä ratkaisemaan ristiriitoja, minkä lisäksi ne tukevat hyvinvointiamme. Ristiriitojen ennaltaehkäisemisessä auttaa, että kykenee ymmärtämään vastapuolta ja asettumaan tämän asemaan.  Tunteet ja tunnetaidot eivät kuitenkaan usein saa niiden tarvitsemaa huomiota työpaikoilla eikä niiden merkitystä ymmärretä, vaikka juuri ne ovat keskeisiä ristiriitojen ja konfliktien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisemisessa (Työturvallisuuskeskus 2017). 

Työyhteisön tunnetaito-osaamisella voidaan vaikuttaa työyhteisön toimivuuteen ja tuottavuuteen. Viime keväänä toteutettu Aalto-yliopiston ja Accenturen haastattelututkimus paljasti, että suomalaisyritysten suurin kasvun ja uudistumisen este on tunnetaitojen puute. Tutkimuksen mukaan päätöksiin syöksytään usein ilman strategiaa, koska yritysten hallitusjäsenet eivät hallitse tunteitaan. (Rantala 2025.) Puutteet tunne- ja empatiataidoissa vaikuttavat suoraan tiimien tuottavuuteen ja kykyyn luoda uusia innovaatioita (Edmondson & Mogelof 2006). 

(Työ)elämä on vuorovaikutuksellista ja tunnetaitojen oppiminen voi helpottaa jokaisen elämää. Tunnetaito-osaaminen helpottaa itsensä ja muiden ymmärtämistä, ja on alku hyville päätöksille. 

Tunnetaidot ovat kovaa valuuttaa 

Tunnetaitojen merkitys korostuu aika ajoin jokaisen elämässä. Yksi tällaisista hetkistä on esimerkiksi työhaastattelu. Työhaastattelut ovat tilanteita, joissa jokainen voi tunnistaa olevansa monenlaisten tunteiden vallassa. Ilmassa voi olla jännitystä, pelkoa, rauhaa, iloa tai valtavaa varmuutta itsestään. Tilanteessa on panoksena uudet työtehtävät, taloudellinen varmuus tai jopa loppuun palaminen vanhassa työssä, jos haastattelu uuteen ei onnistu. Tunnetaitoisella henkilöllä voi olla paremmat mahdollisuudet onnistua haastavissa sosiaalisissa tilanteissa. Tunnistamalla, hallitsemalla ja kommunikoimalla omia tunteitaan voi yrittää kääntää tilannetta itselleen edullisemmaksi. Ja aivan vastaavia tuntemuksia voi olla myös haastattelijoilla. On aivan selvää, että myös haastattelijoilla on pelissä tunteita – onhan kyseessä tärkeä tehtävä, ihmisten kohtaaminen ja yrityksen edun ajaminen löytämällä parhaat tekijät – tai se ”hyvä tyyppi”. 

Tunnetaidot ovat kovaa valuutta työelämässä ja ne voivat auttaa uutta sukupolvea kohtaamaan globaalin maailman paremmin kuin nykyiset työelämän aktiivit.

Hyvä tyyppi – geneerinen työnhakuilmoitusten henkilö, jonka osaaminen tuntuu olevan kiinni persoonasta kuin substanssista. Kuka sellainen on? 

Korkeakoulutaustaisina kohtaamme paljon uusia ihmisiä, joiden kanssa työskentelemme erinäisiä jaksoja kerrallaan. Esimerkiksi opetus on tällaista työtä. Olemme kiitollisessa asemassa kohdatessamme työelämän uusia talentteja ja saadessa työskennellä heidän kanssaan työelämätaitojen kasvattamiseksi. Aika ajoin tulee kuitenkin vastaan tilanteita, joissa opiskelijoiden työelämätaitojen riittävyydestä herää huoli. Eikä aina ole kiinni siitä, että jokin substanssiaihe ei onnistui, vaan siitä, että opiskelija ei vaikuta ”hyvältä tyypiltä.” Substanssiosaaminen voi olla huippuluokkaa, mutta tunnetaidoissa ja muiden kanssa työskentelyssä voi olla parantamisen varaa. Opetamme kyllä substanssitaitoja ja niitä voidaan kerrata uusilla kursseilla, mutta varsinaista tunnetaitokasvatusta meillä ei vielä ammattikorkeakoulussa laajemmin ole. 

Tunnetaidot ovat hankala mitattava ja hypoteesimme on, että ne kiteytyvät ”hyvässä tyypissä”. Se on henkilö, jolla on riittävän hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot tullakseen toimeen muiden kanssa.  

Tunnesukupolvet kohtaavat työelämässä 

Tunnetaitokasvatusta on tehty peruskouluissa vuodesta 2014 – onneksi (Opetushallitus 2014). Tunnetaitokasvatusta saaneet ovat vasta siirtymässä työelämään ja vastassa on suuri joukko ammattilaisia, jotka eivät ole vielä edes kuulleet tunnetaidoista. Tunnetaitoja voi kuitenkin vielä kehittää, eikä mikään ole liian myöhäistä.  

Tunnetaidot ovat kovaa valuutta työelämässä ja ne voivat auttaa uutta sukupolvea kohtaamaan globaalin maailman paremmin kuin nykyiset työelämän aktiivit. Tunnetaitoiset nuoret ovat pian saapumassa työelämään ja jää kiinnostavaksi seurata, miten he asettuvat työelämään muiden sekaan. 

Lähteet

Edmondson, A. C., & Mogelof, J. P. 2006. Explaining psychological safety in innovation teams: organizational culture, team dynamics, or personality? In Creativity and innovation in organizational teams (pp. 129-156). Psychology Press. 

Opetushallitus, 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf . Viitattu 15.9.2025.

Rantala, I. 2025. Karu tutkimustulos julki: Suomalaisyritysten suurin kasvueste on tunnetaitojen puute. Talouselämä-lehden verkkojulkaisu. Saatavissa: https://www.talouselama.fi/uutiset/a/4d40c415-94a0-4a59-97f4-217274e6e874. Viitattu 25.8.2025.

Työturvallisuuskeskus. 2017. Ristiriidoista ratkaisuihin – työkaluja ristiriitojen tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Saatavissa: https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/04/Ristiriidoista-ratkaisuihin-tyokaluja-ristiriitojen-tunnistamiseen-ja-ratkaisemiseen.pdf. Viitattu 14.10.2025.