Informaatiolukutaito Centrian opetussuunnitelmassa
Informaatiolukutaito on yksi monista lukutaidoista, joita monimuotoisen median ja tiedon keskellä tarvitaan. Termi pitää sisällään kyvyn tunnistaa tiedon tarve, etsiä, löytää ja paikallistaa tarvittava tieto sekä osata arvioida tietoa kriittisesti ja käyttää sitä eettisesti.

Informaatiolukutaidon voi ajatella olevan medialukutaitoa tai kriittistä lukutaitoa, se voi sivuta numerolukutaitoa tai nämä kaikki voivat olla osa informaatiolukutaitoa. Informaatiolukutaidon käsite on kuitenkin se termi millä korkeakoulutuksesta asiasta on yleisellä tasolla 2000-luvun alusta asti.
Opetussuunnitelmatyössä on tärkeätä tunnistaa geneerisiä taitoja ja ne määriteltiinkin Centrian viimeisimmässä opetussuunnitelmauudistuksessa. Geneerisillä taidoilla tarkoitetaan kaikilla aloilla yhteisiä taitoja. Niitä edistetään useilla eri opintojaksoilla monin tavoin. Ne pyritään kirjoittamaan auki opetussuunnitelmaan ja opinto-oppaaseen niin, että opiskelijat ja opettajat ymmärtävät sisällön ja arvioinnissa ja palautteessa osaamista voitaisiin jollain tavalla mitata ja todentaa. Centrian geneerisissä taidoissa mainitaan viestintä-, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot, joihin sisältyy informaatiolukutaito ja mediakriittisyys. Geneerisissä taidoissa ovat myös ajattelun taidot ja kokonaisuuksien hallinta. Ajattelun taitoihin liittyvät myös tiedonhallinta- ja tiedon analysointitaidot; kriittinen tiedonarviointi ja -hallinta sekä tiedon hakuun ja muokkaukseen liittyvät taidot.
Geneerisiin taitoihin on liitetty valmiita osaamislauseita käytettäväksi esim. opintojaksokuvauksissa. Informaatiolukutaidon osalta ne ovat:
- Opiskelija osaa kerätä, tulkita ja arvioida tietoa kriittisesti.
- Opiskelija tunnistaa oman alansa keskeiset mediat ja pystyy analysoimaan niiden ammatillisuuden tai tieteellisyyden.
- Opiskelija osaa merkitä lähteet ja ymmärtää lähteiden merkitsemisen merkityksen
Centrian varhaisemmissa opetussuunnitelmissa informaatiolukutaito tai tiedonhankinta-nimellä oleva kokonaisuus oli erillinen opintojakso. Nykyään se on oma opintojaksonsa vain musiikin koulutuksessa. Muissa koulutuksissa se on haluttu integroida joko opintojen alkuun tai opinnäytetyötä edeltävään opintojaksoon, jossa opiskelijan on helpompi hahmottaa oppimistavoitteet ja niiden hyödyt omien opintojensa kokonaisuudessa. Opinnäytetyön lähestyessä informaatiolukutaidon osaamiskokonaisuudet tulevat konkreettisiksi tavoitteiksi. Opintojen alussa olevilla opintojaksoilla ne kytkeytyvät opiskelutaitoihin.
Centriassa on monia tapoja opettaa informaatiolukutaitoa. Tekniikan aloilla on opintojakso, jonka nimi on Tutkimuksen tekeminen ja raportointi (engl. Conducting research and reporting). Liiketaloudessa vastaava kokonaisuus on Opinnäytetyöskentely. Nämä toteutetaan yhteisopettajuudella, jossa on mukana informaatiolukutaidosta vastaava opettaja, viestinnän opettaja ja alan sisällön opettaja, joka ohjaa myös opinnäytetöitä.
Yhteisopettajuusmallissa on variaatioita eri toteutusten välillä. Yhteisopettajuus on antanut minulle, informaatiolukutaidon kokonaisuuden opettajalle, laajemmin tietoa opinnäytetyön tekemisestä ja ohjaamisesta, sopivista aiheista tutkimuskysymyksineen sekä opiskelijoille ymmärrystä informaatiolukutaitoon liittyvien osaamisten merkityksestä. Yhteisopettajuus on vastaavasti antanut viestinnän ja substanssin opettajalle uusia oppimiskokemuksia tiedonhakuun ja arviointiin liittyvistä asioista, näin minulle on kerrottu. Olen myös huomannut, että mediakriittisyydestä, lähteiden luotettavuudesta ja käyttökelpoisuudesta puhutaan monien kollegoiden opetusmateriaalissa muillakin opintojaksoilla.
Opetussuunnitelmassa informaatiolukutaito näkyy kuvauksissa oppimistavoitteena seuraavasti:
- Opiskelija tunnistaa tieteellisen tiedon ja tietää, miten sitä tuotetaan tutkimuksellisin menetelmin ja julkaistaan.
- Opiskelija tuntee oman alansa tutkimusetiikan ja siihen liittyvät käytännöt.
- Opiskelija osaa ottaa kantaa tutkimuseettisiin kysymyksiin ja tehdä vastuullisen opinnäytetyön.
- Opiskelija saa käsityksen tutkimusstrategioista toteutusta ohjaavina periaatteina sekä tutkimusaineiston hankintaan ja analysointiin liittyvästä tutkimusmetodologiasta. Opiskelija osaa laatia aineistonhallintasuunnitelman.
- Opiskelija saa käsityksen tieteellisen tekstin rakenteesta ja kirjoittamisprosessista.
- Opiskelija osaa tehdä tiivistelmän ja ymmärtää epäsuorasti referoidun tekstin ja suoran lainauksen eron sekä hallitsee näiden käytön osana omaa kirjoitusprosessiaan.
- Opiskelija osaa tehdä monipuolista tiedonhankintaa ja arvioida lähteitä kriittisesti.
Informaatiolukutaito terminä ei täällä näy mutta sisällöissä se on vahvasti läsnä.
Informaatiolukutaidon opetuksesta on Centriassakin aluksi vastannut kirjasto, koska työskentelin siellä. Nykyään tuo erillinen Informaatiolukutaidoksi nimetty verkko-opintojakso on ollut kirjastossa työskentelevien opettama, mutta itse olen tällä hetkellä viestinnän lehtorina ja opetus ”tuotetaan” noiden mainittujen opintojaksojen osalta kielten ja viestinnän tiimistä.
Informaatiolukutaidon opintojakso ja sen oppimistavoitteet ovat olleet opetussuunnitelmassa kauemmin kuin itse olen työskennellyt ammattikorkeakoulussamme. Ja nykyisessä maailmassa missä valetiedon tunnistaminen on ensi arvoisen tärkeätä, sen merkitys korostuu entisestään. Kun tekoälykin antaa meille työkalun suoltaa tekstiä internetiin entistä helpommin ja hakukoneet optimoidaan löytämään monen sorttista tietoa ja ”tietoa”, informaatiolukutaidon osaaminen on korkeakoulututkinnon suorittaneen osaamispakissa yksi tärkeimpiä.
Hanna-Riina Aho
Lehtori (kielet ja viestintä)
Kokkola