Investoinnit TKI-toimintaan rakentavat kestävää tulevaisuutta

Bruttokansantuote (BKT) kuvaa kaikkien maassa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettua rahallista arvoa. Vaikka BKT ei suoraan mittaa elämälaatua, se kertoo epäsuorasti valtiontalouden tilasta ja siitä, millaisia resursseja on käytettävissä esimerkiksi koulutukseen, terveydenhuoltoon sekä tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan (TKI). Kun TKI-menojen osuutta tarkastellaan suhteessa BKT:hen, voidaan arvioida, kuinka paljon yhteiskunta panostaa uuden tiedon, teknologian ja osaamisen kehittämiseen – eli kestävään tulevaisuuteen. TKI-toiminta nähdäänkin kansallisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kivijalkana. Kääntäen – TKI-panostukset rakentavat pohjaa tulevaisuuden BKT:lle.

Nokia on eittämättä Suomen historian tunnetuin esimerkki TKI-toiminnan vaikutuksesta niin bruttokansantuotteeseen kuin koko maahamme. Yhtiö nousi maailman johtavaksi matkapuhelinvalmistajaksi tutkimus- ja tuotekehityspanostustensa ansiosta. Taustalla vaikuttivat samanaikaisesti vuosikymmenten työ Suomen koulutusjärjestelmän kehittämiseksi sekä valtiollinen TKI-rahoitus. Nokian menestys loi tuhansia työpaikkoja ja nosti Suomen teknologiamaiden kärkeen. Huippuvuosina 2009–2010 Suomi olikin maailman kärkitasolla TKI-menoissa: investoinnit nousivat ennätykselliseen 3,7 prosenttiin BKT:sta, jolloin Nokian vaikutus kansantalouteemme oli suurimmillaan.

TKI-toiminta ei saisi jäädä pk-yrityksissä etäiseksi tai vaikeasti hahmotettavaksi käsitteeksi.

Kansainväliset vertailut paljastavat kuitenkin karusti, miten Suomi päätyi viime vuosikymmenellä aivan toisenlaisten TKI-tilastojen kärkisijoille: vuosina 2014–2018 TKI-menojen osuus bruttokansantuotteesta pieneni Suomessa toiseksi eniten maailmassa. Nyt suuntaa pyritään kääntämään, ja viimeisimmät hallitusohjelmat linjaavatkin tavoitteeksi nostaa TKI-panostukset kunnianhimoiselle neljän prosentin tasolle vuoteen 2030 mennessä.

Tavoitetta ei tulla kuitenkaan saavuttamaan valtion budjetilla, vaan tavoite edellyttää yksityisen sektorin TKI-toiminnan kiihdyttämistä. Vaikka suuria, TKI-toiminnan moottoreina toimivia veturiyrityksiä luonnollisesti tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi, katseet ovat vahvasti myös pk-sektorilla, joka tuottaa 40 prosenttia Suomen BKT:sta.

TKI-toiminta ei saisi jäädä pk-yrityksissä etäiseksi tai vaikeasti hahmotettavaksi käsitteeksi. Sen tulisi olla kaikille yrityksille selkeä ja konkreettinen kasvun ja uudistumisen työkalu, joka nivoutuu osaksi arkipäiväistä toimintaa. Ammattikorkeakoulujen ydintoimintaan kuuluvat puolestaan TKI-toiminta ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa. Tässä yhteistyössä on tunnistettu vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, joka voisi kiihdyttää TKI-toimintaa tehokkaasti.

Pk-yritykset tarvitsevat lisää tietoisuutta ammattikorkeakoulujen tarjoamista mahdollisuuksista: korkeakoulut voivat avata tutkimusinfrastruktuurinsa pk-yritysten käyttöön, tukea TKI-rahoituksen hankkimisessa, auttaa yrityksiä verkostoitumaan, lähettää opiskelijoita yrityksiin ratkomaan TKI-haasteita ja kaupallistaa hanketoiminnassa syntyneitä tuloksia yritysten liiketoiminnaksi. Me centrialaiset työskentelemme näiden teemojen parissa, ja päivitettyyn strategiaamme onkin kirjattu selkeä tavoite: päästä yhä lähemmäs paikallista elinkeinoelämää.

Kirjoituksessa on käytetty lähteinä

Lemola, T. (2022). Suomalaisen tiede- ja teknologiapolitiikan horjahteleva pitkä linja. Tiedepolitiikka 3/2022, s. 23–31.

Parlamentaarinen TKI-työryhmä 2022 (2023). Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käyttöä koskeva monivuotinen suunnitelma: Parlamentaarisen TKI-työryhmän 2022 loppuraportti. Valtioneuvoston julkaisuja 2023:13. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-978-6

Salminen, V., Halme, K., Uitto, H., Koskela, H., & del Valle-Ortiz, J. (2025). Innovaatioista kasvuun: Selvitys pk-yritysten innovaatiopotentiaalista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2025:30. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-821-9

Tilastokeskus (2024, 24. lokakuuta). Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta 3,1 % vuonna 2023. Tiedote 24.10.2024. Saatavissa: https://stat.fi/julkaisu/clmyhpabwjb5h0aunugh0htp5

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen käytön suunnitelmaa valmistellut työryhmä (2024). Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen käytön monivuotinen suunnitelma. Valtioneuvoston julkaisuja 2024:31. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-858-1

Yrittäjät (n.d.). Yrittäjyys Suomessa. Viitattu 10.9.2025. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/tietoa-meista/tietoa-yrittajajarjestosta/yrittajyys-suomessa/