Kansainvälisyyttä vai jänispaistia
Kansainvälisyyden voi ajatella olevan tiedon ja osaamisen jakamista kansojen välillä, mutta sen voi katsoa alkavan ihan lyhyestä keskustelusta ulkomaalaisen henkilön kanssa. Esimakua siitä voi saada arkipäivän kohtaamisissa esimerkiksi eri palveluammateissa toimivien ulkomaalaistaustaisten kanssa. Nämä tilanteet antavat mahdollisuuden kehittää omaa kansainvälistä osaamista.
Nykypäivän korkeakoulussa kansainvälisyyttä voi oppia monin eri tavoin. Tarjolla on perinteisiä yhden lukukauden tai -vuoden kestäviä opiskelijavaihtoja, sekä lyhyempiä viikon sekä parin kuukauden vaihtoja, virtuaalivaihtoja ja kotikansainvälisyyttä. Valinnanvaraa siis riittää, jos motivaatiota vain löytyy. Valitettavasti pitempien vaihtojen suosio on viime vuosina erityisesti ammattikorkeakouluissa laskenut. Hyvä asia kuitenkin on, että lyhyet viikon vaihdot ovat lisääntyneet huomattavasti. (Garam & Kallio 2025)
Lyhyiden vaihtojen etu on siinä, että sille on työssäkäyvänkin tai perheellisen helpompi sitoutua. Heitä korkeakouluissa opiskelevista iso osa on. Lyhyellä vaihdolla opiskelijat kahdesta-kolmesta eri korkeakoulusta opiskelevat tai tekevät yhteistä projektia, aluksi virtuaalisesti yhdessä. Vaihto huipentuu viikon kestoiseen intensiiviseen lähityöskentelyyn ulkomaisessa korkeakoulussa. Näissä vaihdoissa opiskelija saa kosketuksen ulkomaisiin korkeakouluihin sekä opiskelijoihin.
Centrialla on paljon hyviä kokemuksia lyhyistä vaihdoista saaduista eduista. On kuitenkin oltava tarkkana, ettei käy niin että opiskelija viettää suurimman osan vaihdosta oman maan kansalaisten kanssa. Tällöin kansainvälinen ulottuvuus voi jäädä pariin sananvaihtoon ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa ja osaaminen ei juurikaan kehity. Tämä pahimmillaan voi tarkoittaa sitä, että lyhyttä vaihtoa voisi verrata ryhmämatkaan Kanarialle, missä vietetään aikaa lähinnä muiden suomalaisten kanssa, Kulta Mokkaa juoden.
Kotikansainvälistymisen merkityksestä on puhuttu pitkään. Sen roolia ei välttämättä ole ymmärretty tarpeeksi hyvin, koska se tulee vähän niin kuin automaattisesti nykypäivän korkeakoulutoiminnassa. Opiskelijat kun ovat tekemissä ulkomaisten opiskelijoiden kanssa luokissa, erilaisten tehtävien ja projektien kautta. On kuitenkin mahdollista, että tällainen yhteistyö jää tekemättä, jos opiskelijat työskentelevät vain kavereidensa kanssa, jotka usein ovat oman maan kansalaisia. Kotimaiset opiskelijat omassa ryhmässä, vaihto-opiskelijat omassaan ja kansainväliset tutkinto-opiskelijat omanaan, heistä jokainen vielä usein omien kansalaisten kanssa. Näin yhteistyö eri opiskelijaryhmien kanssa jää vähäisemmäksi ja kansainvälinen ulottuvuus unohtuu. Opettajat saattavat sekoitella ryhmiä, mutta tämä saattaa myös jäädä tekemättä. Kaikki tämä vähentää opiskelijoiden kansainvälisen osaamisen kehittymistä.
Mahdollisuudet kansainvälisen osaamisen kehittymiselle ovat suuremmat kuin koskaan, olkoot sitten omassa luokassa tai erilaisten vaihtomahdollisuuksien myötä. Kehittyminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Huolestuttavaa on myös aikaisemmin mainittu perinteisen lukukauden tai -vuoden kestävien opiskelijavaihtojen laskusuunta.
Kansainvälisyyttä ei elämässä välttämättä tarvitse, mikäli on ajatellut viettää elämänsä metsän keskellä, puuklapeja halkoen ja jänistä metsästäen. Jos kuitenkin on kiinnostunut seuraamaan maailman tapahtumia ja pohtimaan niiden syitä, kannattaa kansainvälisyydelle ainakin mahdollisuus antaa.
Lähteet
Garam, I. & Kallio, A. 2025. Lyhyet vaihtojaksot kasvattavat suosiotaan korkeakouluissa. Saatavissa: https://www.oph.fi/fi/uutiset/2025/lyhyet-vaihtojaksot-kasvattavat-suosiotaan-korkeakouluissa. Viitattu 2.4.2025
Timo Viitala
Asiantuntija (kansainväliset asiat, koulutusvienti