Kenelle kuuluu koulutustason noston omistajuus?

Myös perinteinen teollisuus uudistuu, kehittyy ja investoi. Alueella rakennetaan parhaillaan kestävään teollisuuteen, digitalisaatioon ja korkeaan osaamiseen perustuvaa tulevaisuuden Suomea. 

Samaan aikaan monilla paikkakunnilla – muun muassa Centrian toiminta-alueella – koulutustaso on edelleen matalampi kuin muualla maassa, puhumattakaan Euroopan keskiarvosta. Tässä piilee selkeä ristiriita – miten nämä tulevaisuuden rakentajat huolehtivat tulevaisuuden rakentajista? 

Suomen koulutuspoliittinen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista olisi suorittanut korkeakoulututkinnon (Valtioneuvosto 2024). Tunnetusti korkean koulutustason alueilla yritystoiminta on elinvoimaisempaa ja uudistumiskyky vahvempi, sillä korkeampi koulutustaso mahdollistaa innovaatioiden synnyn ja kilpailukyvyn kehittymisen – kasvun eväät. Kyse ei siis ole vain korkeakoulupoliittisesta päämäärästä, vaan syvällisestä yhteiskunnallisesta kysymyksestä: millaisella osaamisella vastaamme työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin? Miten varmistamme alueemme kasvun myös tulevaisuudessa? 

Vuonna 2023 Centrian toiminta-alueella valmistui toiselta asteelta noin 1 700 opiskelijaa. Ammattikoulutaustaisista alle 15 prosenttia aloittaa korkeakouluopinnot valmistumisen jälkeen, eikä luku hirveästi nouse viiden vuoden sisällä valmistumisesta (Vipunen 2023a). Lukiolaisten osalta päästään liki 70 prosenttiin lyhyen ajan sisällä valmistumisesta (Vipunen 2023b). Kokonaisuutena tämä ei riitä. Tavoitteenamme on korkean osaamisen Suomi. Tässä kohtaa on tarpeen kysyä: olemmeko tarkastelleet koulutuksen kokonaisuutta oikeasta näkökulmasta? 

Rakenteellinen haaste, ei yksilön valinta

Yksi merkittävä taustasyy koulutustason laahaamiseen on ammatillisen toisen asteen vahva vetovoima. Monet nuoret siirtyvät nopeasti työelämään, mikä on alueen yritysten näkökulmasta ymmärrettävää ja jopa toivottavaa. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat nuoret ovat arvokkaita osaajia, joita tarvitaan. Samalla he ovat myös ryhmä, jonka koulutuspolku usein katkeaa ennen korkeakoulutusta – vaikka valmiuksia ja kiinnostusta jatko-opintoihin olisikin. 

Konkreettisella tasolla tämä on yksittäisen opiskelijan valinta, mutta isossa kuvassa rakenteellinen haaste – valinta tapahtuu, sillä ei ole vaihtoehtoja. Olemme tahtomattamme rakentaneet järjestelmän, joka ei vielä riittävällä tavalla tue siirtymistä ammatilliselta toiselta asteelta korkeakoulutukseen. Viimeistään nyt on tunnistettava ne keinot, joilla työelämä voi tukea ja mahdollistaa opiskelun työn ohessa – siten, että sekä yksilö että yritys hyötyvät. Korkeakouluilla on työkaluja, mutta on pohdittava kuuluko koulutustason noston omistajuus sittenkin elinkeinoelämälle? 

Suurin potentiaali koulutustason nostossa löytyy ammatilliselta toiselta asteelta, mutta alueen kannalta lukiolaisten rooli tulee muistaa.  Monet heistä hakeutuvat opintoihin yliopistopaikkakunnille, joilta ei palata takaisin – ainakaan helposti. Jos haluamme vahvistaa alueellista elinvoimaa, meidän on rakennettava myös lukiolaisille aitoa pitovoimaa. Tässä ei ole kyse vain siitä, että he opiskelisivat juuri meidän korkeakoulussamme. Kyse on siitä, miten mahdollistamme opintopolun muualla ja samalla pidämme yhteyden nuoriin. Hyvä esimerkki tästä on Sievin malli, jossa alueen korkeakouluopiskelija palkitaan asumisella sekä rahallisesti, kun hän tekee opinnäytetyönsä sieviläisen yrityksen tarpeisiin (Tölli 2024). Tällaiset ratkaisut yhdistävät opiskelijan, työelämän ja aluekehityksen edut. 

Kumppanuudesta omistajuuteen

Koulutustason noston omistajuus sälytetään usein korkeakoulujen harteille. Ehkä meidän tulisi puhua vahvemmin työelämän omistajuudesta, ja korkeakoulusta työelämän ydinkumppanina. Kun yritys ottaa vastuun henkilöstönsä kokonaisvaltaisesta osaamisen kehittämisestä, se ei tue ainoastaan yksilöitä, vaan rakentaa samalla omaa kilpailukykyään. 

Korkeakoulut tekevät työtä tarpeiden tunnistamiseksi ja koulutustarjonnan kehittämiseksi. Todelliset ratkaisut kuitenkin syntyvät, kun osaamisen ja kehittämisen haasteita ratkotaan työelämälähtöisesti. Yritysten ja organisaatioiden on oltava mukana suunnittelemassa uusia oppimismalleja, tarjoamassa aitoja oppimisympäristöjä ja ennen kaikkea rakentamassa kulttuuria, jossa oppiminen on luonnollinen osa työtä – ei sen ulkopuolinen vaihe. 

On syytä kysyä rehellisesti: 

• Miten hyvin nykyiset koulutusrakenteet vastaavat muuttuvan työelämän tarpeisiin? 
• Onko opiskelu aidosti mahdollista työn ohessa? 
• Onko koulutus saavutettavissa myös niille, joilla on kattavasti perhe- tai työvelvoitteita? 
• Mitä huolehdimme löyhästä pitovoimasta heidän osaltaan, jotka opiskelevat muualla? 

Koulutustason nosto on yhteinen projekti 

Koulutustason nostaminen ei ole korkeakoulun, ammatillisen koulutuksen tai yksittäisen opiskelijan yksityinen kysymys. Se on koko yhteiskunnan haaste ja mahdollisuus. Kun työelämä ottaa roolinsa osaamisen kehittämisen mahdollistajana, korkeakoulut pysyvät hereillä muuttuvien osaamistarpeiden äärellä ja opiskelijat saavat tukea koko oppimispolkunsa ajan, olemme oikealla tiellä. Meillä on kaikki edellytykset onnistua, mutta tarvitsemme yhteistä tahtoa, rohkeita kokeiluja ja avointa vuoropuhelua.  

Lähteet

Tölli, H. 2024. Sievi myöntää 1 000 euroa ja ilmaisen asumisen päättötyön tekijöille. Saatavissa: https://sievilainenlehti.fi/sievi-myontaa-1-000-euroa-ja-ilmaisen-asumisen-paattotyon-tekijoille/. Viitattu: 19.4.2025. 

Valtioneuvosto. 2024. Hallitus käynnistää toimenpideohjelman koulutustason nostamiseksi ja korkeakoulutuksen kasautumisen vähentämiseksi. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/-/1410845/hallitus-kaynnistaa-toimenpideohjelman-koulutustason-nostamiseksi-ja-korkeakoulutuksen-kasautumisen-vahentamiseksi. Viitattu: 19.4.2025. 

Vipunen. 2023a. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Saatavissa: https://vipunen.fi/fi-fi/ammatillinen/Sivut/Tutkinnon-suorittaneiden-sijoittuminen.aspx. Viitattu: 19.4.2025. 

Vipunen. 2023b. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden jatkokoulutukseen sijoittuminen. Saatavissa: https://vipunen.fi/fi-fi/lukio/Sivut/Koulutukseen-sijoittuneet.aspx. Viitattu: 19.4.2025.