Koulutuksen pitää osua maaliin: yritykset toivovat valmiita mutta muokattavia ratkaisuja 

PINKO – pienet osaamiskokonaisuudet työelämän tueksi -hankkeen (ESR+, 2025–2027) päätavoitteena on lisätä ammattikorkeakoulujen kyvykkyyttä suunnitella ja tuottaa pieniä osaamiskokonaisuuksia. Hankkeessa on mukana 11 ammattikorkeakoulua. Pienet osaamiskokonaisuudet ovat tutkintoja pienempiä, todenteella tunnistettavia opintokokonaisuuksia, joiden tulee vastata työelämän jatkuvan oppimisen tarpeisiin.  

Mistä yritykset ovat valmiita maksamaan? 

Yrityksille tärkeintä on, että koulutus tuottaa osaamista, joka näkyy työssä ja tuo mitattavaa hyötyä. Kun koulutus on ketterää, osuvaa ja laadukasta, sen vaikutus näkyy konkreettisesti: perehdytys nopeutuu, tuottavuus paranee ja virheet vähenevät. Tämä on se kieli, jota työnantajat ymmärtävät ja arvostavat. Kukapa ei pitäisi siitä, että koulutus maksaa itsensä takaisin ja tekee arjesta sujuvampaa. Koulutus ei myöskään voi olla yrityksen strategiasta irrallista, vaan yrityksen on itse ymmärrettävä, mitä sen strategia vaatii – ja koulutuksen tulisi tukea juuri näitä tavoitteita. 

Webinaarissa käydyssä keskustelussa tuli mielenkiintoisesti ilmi, että toisaalta yrityksen osaamistarpeita vastaavan koulutuksen räätälöinti nähtiin yhdeksi koulutuksen laatutekijäksi, mutta samalla huolta herätti, kuinka paljon aikaa ja resursseja koulutus lopulta yritykseltä vaatii. Arjen kiireessä kun ei ole aikaa pitkille suunnittelusykleille. Korkeakouluilta toivotaan selkeää konseptia, jotta yritykset pystyvät helposti sanoittamaan osaamistarpeensa, koulutuksen tuottaja vastaa suunnittelusta ja prosessi ei kuormita liikaa yritystä. Tuloksena syntyy valmiiksi paketoitu ja tarvittaessa muokattavissa oleva koulutus. Räätälöinnin ja koulutuksen konseptoinnin on tuotettava aitoa lisäarvoa yritykselle. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua korkeakouluilta.  

Yritykset peräänkuuluttivat korkeakouluilta entistä vahvempaa ennakointia koulutustuotteiden suunnittelussa. Ennakoinnin pohjana tulisi olla kansainväliset ilmiöt ja trendit, toimialakohtaiset kilpailutekijät sekä yritysten kohtaamat muutostilanteet. Keskustelussa nousi esille ajankohtaisia koulutusteemoja, kuten johtaminen muutostilanteissa, resilienssi, työssä jaksaminen, uudet teknologiat sekä kaikkien huulilla oleva tekoälyn hyödyntäminen.  

Konsultti vai korkeakoulu? 

Paneelissa keskusteltiin konsulttiyritysten roolista yritysten osaamisen kehittämisessä. Kumpi on parempi?  

Kysymys koulutuksen tuottajasta jakoi mielipiteitä, mutta yhteinen linja oli selvä: kyse ei ole joko-tai-tilanteesta. Yritykset käyttävät konsultteja, koska nämä pystyvät usein vastaamaan nopeammin ja tuomaan sellaista ennakoivaa, liiketoimintalähtöistä tietoa, jota korkeakoulujen on joskus vaikea tuottaa riittävällä vauhdilla. Ammattikorkeakouluilla on puolestaan vahva pedagoginen osaaminen, viimeisin tutkimustieto ja kyky rakentaa täsmäkoulutusta. Koulutuksen tuottajatahosta riippumatta yritykset arvostavat ennen kaikkea kumppanuutta, jossa näkyy aito ymmärrys heidän liiketoiminnastaan, toimialan tarpeiden tunnistaminen sekä asiantuntevat kouluttajat. 

Yritykset haluavat yksinkertaisia ratkaisuja, selkeitä lupauksia ja nopeaa toimittamista ja moni puhujista näkikin, että jatkuvan oppimisen palvelut korkeakouluissa ovat yhä enemmän kuin pieniä konsulttitaloja, jotka vastaavat yritysten osaamistarpeisiin. 

Pienet osaamiskokonaisuudet – mahdollisuus vai haaste?  

Opintopisteelliset pienet osaamiskokonaisuudet (1–59 op) olivat webinaarin keskiössä. Ne voivat olla erinomainen tapa vastata ilmiöihin, jotka ovat nousemassa – kunhan ne rakennetaan ajantasaisen tiedon ja ennakoinnin pohjalta. Yrityksen edustaja tiivisti opintopisteiden (ja todenteiden/todistusten) merkityksen seuraavasti: ”Ne ovat ennen kaikkea osallistujalle. Työnantaja ei niitä tarvitse.” Yrityksen näkökulmasta tärkeintä on konkreettinen, mitattava koulutuksen tarjoama lisäarvo ja hyöty sekä työn tuottavuuden paraneminen. 

Pieniin osaamiskokonaisuuksiin liittyviä pilotointeja ja kokeiluja tehdään laajasti, ja hyviä käytäntöjä kertyy koko ajan. Keskustelua herätti pienten osaamiskokonaisuuksien laajuus: onko 59 opintopistettä (joka vastaa vuoden täysipäiväistä opiskelua) enää pieni osaamiskokonaisuus? 

Ammattikorkeakouluissa pienten osaamiskokonaisuuksien rakentaminen vaatii kulttuurinmuutosta: prosessit ovat perinteisesti hitaita ja kytkeytyvät tutkintokoulutuksiin. Silti pienet, työelämälähtöiset ja intensiiviset kokonaisuudet voivat olla juuri se ratkaisu, jota yritykset etsivät.  

Webinaarin keskustelu osoitti, että yrityksissä on kasvava tarve nopealle, vaikuttavalle ja ajantasaiselle osaamisen kehittämiselle. Pienet osaamiskokonaisuudet tarjoavat lupaavan ratkaisun, mutta niiden onnistuminen edellyttää

• tiivistä vuoropuhelua yritysten ja korkeakoulujen välillä
• nopeita ja selkeitä prosesseja
• aitoa liiketoiminnan ymmärrystä 
• laadukkaita, konseptoituja kokonaisuuksia.

Kun pienet osaamiskokonaisuudet löytävät paikkansa jatkuvan oppimisen kentällä, hyöty on kaksisuuntainen: yritysten osaaminen lisääntyy ja korkeakoulut löytävät entistä vahvemman roolin yritysten osaamisen kehittämisen kumppaneina.  

Rakenteet tuovat luottamusta 

Keväällä 2024 julkaistun pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen luonnoksen tarkoituksena on tuoda selkeyttä ja yhteisiä pelisääntöjä. Se määrittelee osaamistavoitteet, arvioinnin ja läpinäkyvyyden niin, että kokonaisuudet ovat rakenteeltaan yhtenäisiä ja luotettavia. Kun nämä periaatteet ovat kunnossa, koulutus ei tunnu byrokratialta vaan järkevältä ratkaisulta, joka varmistaa lupauksen ja sen toteutumisen. Taustalle tarvitaan malli, joka tekee osaamisesta vertailukelpoista ja ymmärrettävää. 

PINKO-hanke tekee työn näkyväksi 

PINKO-hanke vie nämä periaatteet käytäntöön ja tekee niistä konkreettisia. Centrian ja Savonian vetämä työpaketti keskittyy siihen, miten TKI-hankkeista voi löytää sisältöjä pieniin osaamiskokonaisuuksiin hallitusti ja laadukkaasti. Pilotit ja työpajat tuottavat malleja, joilla korkeakoulut voivat rakentaa koulutuksia, jotka kytkeytyvät työelämän arkeen. Tuloksena syntyy opas ja valmennussisältöjä, jotka auttavat oppilaitoksia ja yrityksiä löytämään yhteisen kielen osaamisesta ja ehkä jopa puhumaan siitä ilman kapulakieltä. 

Kirjoittajat

PINKO-projektipäällikkö Aija Hietanen
Savonia-ammattikorkeakoulu
aija.hietanen@savonia.fi

Koulutussuunnittelija Marjo Liukkonen,
Oulun ammattikorkeakoulu
marjo.liukkonen@oamk.fi