Yhteisöpedagogi (AMK), kirkon nuorisotyö

Yhteisöpedagogin tutkinto on laajuudeltaan 210 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää noin 3,5 vuotta. Opinnot koostuvat ydinosaamisesta sekä profiloivasta osaamisesta, johon kuuluu ammattiopintoja, vapaasti valittavia opintoja sekä opinnäytetyö. Lisäksi tutkintoon kuuluu neljä erillistä harjoittelujaksoa, jossa pääset ohjatusti harjoittelemaan oppimaasi käytännössä, esimerkiksi jossakin seurakunnassa tai järjestössä.   

Opinnot alkavat perusopinnoilla, jotka sisältävät kaikille ammattikorkeakoulun opiskelijoille yhteisiä korkeakouluopiskeluun johdattavia opintoja sekä kieli- ja viestintäopintoja. Opintoihin sisältyvät taidelähtöiset menetelmät ja liikunta- sekä ulkoilukasvatus tarjoavat käytännönläheisiä työkaluja nuorten osallisuuden, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen.

Kirkon nuorisotyön opinnot rakentavat vahvan perustan teologiseen ajatteluun ja kristilliseen kasvatukseen, tarjoten samalla käytännön taitoja kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Kokonaisuus avaa näkökulmia nuorisotyöhön, varhaiskasvatukseen ja rippikoulutyöhön sekä vahvistaa osaamista kirkon hallinnon ja työyhteisön toiminnan ymmärtämisessä. Opinnot auttavat soveltamaan teologiaa käytännön tilanteissa ja vahvistavat osaamista monikulttuurisissa ja moniuskontoisissa ympäristöissä. Tavoitteena on merkityksellinen työ, joka edistää kirkon kasvatusta, yhteisöllisyyttä ja dialogia muuttuvassa maailmassa. 

Opintoihin kuuluu myös 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Kirkon nuorisotyön koulutuksessa opinnäytetyö liittyy kirkon kasvatustoimintaan tai kirkon nuorisotyöhön.

Kirkon nuorisotyön yhteisöpedagogikoulutukseemme sisältyy 90 opintopisteen laajuiset teologiset ja kirkolliset opinnot (Kirkon säädöskokoelma 164), jotka antavat kelpoisuuden Suomen evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan.  Opintoihin liittyy opintoihin orientoivia opintoja, viestinnän ja kehittämisosaamisen opintoja sekä kieliopintoja (yhteensä 27 op). 

Ydinosaamisen ja profiloivan osaamisen moduulit: 

• Elämyksellinen nuorisotyö ja kokemukselliset menetelmät 10 op 
• Kasvatus ja yhteisöt 20 op 
• Perheiden hyvinvointi 15 op 
• Järjestö- ja projektityö 18 op 
• Nuorisotyön teologinen polku 20 op 
• Kirkon kasvatuksen polku 20 op 
• Kirkon työntekijän polku 7 op 
• Kohtaamisen polku 13 op 
• Täydentävä ammatillinen osaaminen 5 op 
• Vapaasti valittavat opinnot 10 op 
• Harjoittelut 30 op 
• Opinnäytetyö 15 op  

Centriasta valmistuneita yhteisöpedagogeja toimii monenlaisissa kasvatustyötä tekevissä organisaatioissa. Laaja-alaisena kasvatuksen asiantuntijana voit työllistyä yhteiskunnallisella puolella lastensuojelu- ja nuortenhuoltolaitoksiin, kirkolliseen tai kunnalliseen nuorisotoimeen sekä moniin erilaisiin järjestöihin ja muihin toimijoihin kolmannella sektorilla, mm. etsivä nuorisotyö, työvalmennus ja yksilövalmennus. Myös nuorisokeskukset ja ohjelmapalveluyritykset voivat myös olla tulevia työpaikkojasi.

Centrian yhteisöpedagogikoulutus antaa valmiudet:

• Suomen evankelisluterilaisen kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan
• nuorten parissa tehtävään työhön erilaisissa toimintaympäristöissä
• ammatilliseen järjestötyöhön ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen
• yhteisötyöhön sekä toimintamuotojen ja -menetelmien kehittämiseen
• moniammatilliseen työhön ja verkostomaisen toiminnan edistämiseen erilaisilla kentillä
• monikulttuuriseen työhön ja moninaisuuden kohtaamiseen erilaisissa toimintaympäristöissä

Yhteisöpedagogit toimivat muun muassa:

• järjestö- ja nuorisotyön ammattilaisina ja asiantuntijoina kunnissa, seurakunnissa, järjestöissä, laitoksissa ja yrityksissä
• projektipäälliköinä tai projektikoordinaattoreina
• suunnittelijoina, kouluttajina ja palveluyrittäjinä
• järjestöjen asiantuntijoina, kehittäjinä tai toiminnanjohtajina.

Yhteisöpedagogi on pätevä työskentelemään lastensuojelussa

Humanistisen ja kasvatusalan yhteisöpedagogikoulutusta tuottavat ammattikorkeakoulut (Centria, Humak ja Xamk) ovat pyytäneet Valviralta lisäselvitystä yhteisöpedagogien kelpoisuuteen toimia lastensuojelutehtävissä.

Ylijohtaja Marja-Liisa Partasen ja lakimies Sanna Hyttisen 15.3.2017 toimittamassa selvityksessä todetaan, että yhteisöpedagogin koulutuksella on edelleen mahdollisuus sijoittua monenlaisiin sosiaalihuollon tehtäviin, mukaan lukien lastensuojelun avo -ja sijaishuolto.

Ohessa tiedote Valviran päätöksestä (Humak, viestintäpäällikkö Jarmo Röksa)

Valvira: Yhteisöpedagogi on pätevä työskentelemään lastensuojelussa

Yhteisöpedagogeilla on Valviran mukaan edelleen mahdollisuus sijoittua ja toimia lastensuojelutehtävissä vaikkei nimikettä ole mainittu laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015). Joissakin kunnissa lakia on tulkittu väärin siten, ettei yhteisöpedagogikoulutuksen omannut voisi toimia lastensuojelun avo- ja sijaishuoltotehtävissä. Valvira oikaisee tämän käsityksen ammattikorkeakouluille 15.3. lähettämässään ja Sosiaali- ja terveysministeriölle tiedoksi antamassaan vastauksessa. Valviran mukaan yhteisöpedagogit voivat työskennellä monenlaisissa sosiaalihuollon palvelutehtävissä, mukaan lukien lastensuojelun avo- ja sijaishuolto.

Yhteisöpedagogeilla on oikeus toimia sosiaalihuollossa

Sosiaalihuollon ammattihenkilölakiin ei Valviran kirjeen mukaan ole otettu mukaan kaikkia sosiaalihuollon tehtävissä toimimaan oikeutettuja – ainoastaan keskeisiksi katsotut ammattiryhmät. Valvira korostaa, että lain tarkoituksena on ollut uudistaa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakenteita sekä väljentää kelpoisuusehtoja. Ammattinimikettä vaativia tehtäviä ovat ainoastaan palvelutarpeen arvioinnista vastaaminen, omatyöntekijänä toimiminen sekä hoidon ja huolenpidon turvaavien päätösten tekeminen.

Valvira korostaa, että uudessa laissa säädetään vain, millä edellytyksillä henkilö voi saada Valviralta laillistuksen tai nimikesuojauksen kun aiemmassa laissa säädettiin sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuksista. Laissa ei siis enää säädetä, kuka on kelpoinen mihinkin sosiaalihuollon tehtävään.

Kelpoisuuslain kumoamisen jälkeen (1.5.2016) kumoutui suuri osa sosiaalihuollon tehtävien kelpoisuusvaatimuksista. Tiettyjä tehtäviä koskevia kelpoisuusvaatimuksia säilytettiin, mutta ne löytyvät yhden lain sijaan useasta eri laista, kuten esim. sosiaalihuoltolaista tai lastensuojelu- ja oppilashuoltolaista. Tehtäväkohtaisia kelpoisuusvaatimuksia on kuitenkin vähemmän kuin aikaisemmin.

Silloin kun tehtävään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena ei ole sosiaalihuollon ammattihenkilön pätevyys, työnantaja voi valita tehtävään myös muun kuin ammattihenkilölaissa mainitun ammattihenkilön. Valvira korostaa, että kun työnantaja määrittelee tällaisiin tehtäviin vaatimaansa kelpoisuutta, ensisijainen lähtökohta tulisi olla tehtävänkuva ja sen edellyttävä osaaminen, ei henkilön tutkintonimike.

Sosiaalihuoltolaki ei rajaa sosiaalihuollon tehtäviä ammattihenkilöiden tekemäksi työksi

Valvira linjaa, että yhteisöpedagogin koulutuksella voi edelleen työskennellä myös lastensuojelun avo- ja sijaishuollon tehtävissä ja lastensuojelussa jo toimivat yhteisöpedagogit voivat jatkaa tehtävissään, mikäli tehtävä ei edellytä sosiaalihuollon ammatinharjoittamisoikeutta tai nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttöoikeutta. Lastensuojelulain 60§:n mukaan riittää, että lastensuojelulaitoksessa on riittävä määrä sosiaalihuollon ammattihenkilöstöä sekä muuta henkilöstöä lasten hoitoon ja kasvatukseen nähden.

Lainsäädäntö antaa vain vähän tiukkoja koulutuksellisia rajoituksia sosiaalihuollon tehtävissä toimimiselle. Työnantajilla on varsin laaja oikeus määritellä, millaisien koulutuksen tai pätevyyden omaavaa henkilöstöä ne rekrytoivat sosiaalihuollon tehtäviin – laissa rajoituksia on hyvin vähän.

Yhteisöpedagogi (AMK)

Ammatissa toimiminen edellyttää riittävää psyykkistä kestävyyttä, tasapainoisuutta, keskittymiskykyä sekä hyviä vuorovaikutustaitoja ja sosiaalista kompetenssia.  Vastuukysymykset painottuvat yhteisöpedagogin työtehtävissä.

Opiskelijavalinnan esteenä voi olla sellainen psyykkinen sairaus tai toimintakykyyn vaikuttava asia, joka estää opintoihin osallistumisen tai ammatissa toimimisen, esim.

• akuutti, elämään vaikuttava päihdeongelma tai vakava huumeongelma
• sellainen sosiaalinen pelkotila, joka vaikeuttaa huomattavasti ihmisten kanssa toimimista
• sellainen psyykkinen sairaus, joka estää opintoihin osallistumisen tai ammatissa toimimisen mm. psykoottistasoinen oireilu tai vakavasti toimintakykyä laskeva masennus
• muu sairaus, joka vaarantaa oman tai muiden opintoihin osallistuvien terveyden tai turvallisuuden

Lisätietoa alakohtaisista vaatimuksista löytyy Ammattikorkeakouluun.fi -sivustolta.

Sari Virkkala, kasvatustieteen tohtori

Sari toimii koulutusalapäällikkönämme ja on työskennellyt Centriassa lehtorina vuodesta 2003. Aiemmin hän on työskennellyt mm. koulutussuunnittelijana ja yliopistonopettajana Kokkolan Yliopistokeskus Chydeniuksessa.

Annika Yliniemi, teologian maisteri, sosionomi AMK, nuorisotyönohjaaja

Annika on työskennellyt Centriassa nuorisotyön lehtorina syksystä 2017. Hänen opetuksensa painottuu kirkon nuorisotyön kenttään ja hänellä on päävastuu harjoitteluiden ohjaamisessa. Aiemmin hän on työskennellyt mm. kehitysvammaistyön teologina ja pappina sairaalassa.

Mari Murto, yhteisöpedagogi YAMK (sosiaalinen vahvistaminen, kirkon nuorisotyö ja kasvatustyön johtaminen)

Mari on työskennellyt Centriassa vuodesta 2019. Hänellä on työkokemusta mm. hanketyöstä, etsivästä nuorisotyöstä, lastensuojelusta, rikos- ja riita-asioiden sovittelusta ja kirkon nuorisotyöstä. Mari on erityisen kiinnostunut työyhteisöjen kehittämisestä sekä vapaaehtoistoiminnan johtamisesta ja toimii itsekin aktiivisesti vapaaehtoistoiminnan kentällä eri rooleissa.

Emilia Teerikangas, teologian maisteri

Emilia on työskennellyt Centriassa syksystä 2018. Hän opettaa teologisia ja kirkollisia oppiaineita sekä ohjaa harjoitteluja. Aiemmin Emilia on työskennellyt Itä-Suomen yliopistossa käytännöllisen teologian lehtorina sekä Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa pappina.

Maria Känsäkoski, kasvatustieteen maisteri

Maria on työskennellyt kasvatus- ja yhteiskuntatieteiden lehtorina ja opinto-ohjaajana Centriassa vuodesta 2008. Tätä ennen hän on työskennellyt Oulun kaupungilla tehden yhteistyötä mm. nuorisotoimen, opetustoimen sekä lukuisten järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa.

Sari Järvenpää, yhteiskuntatieteiden maisteri

Sari on työskennellyt lehtorina Centrialla vuodesta 2018. Hän toimii yhteislehtorina yhteisöpedagogi- ja sosionomikoulutuksessa. Aiemmin hän on työskennellyt mm. kasvatusaineiden lehtorina lapsi- ja perhetyön tutkintokoulutuksessa sekä ohjauksen asiantuntijatehtävissä.

Sanna-Kaisa Karvonen, kasvatustieteen maisteri, kulttuurihyvinvointi YAMK, AmE.

Sanna-Kaisa on työskennellyt Centriassa TKI-, asiantuntija- ja opetus-, sekä ohjaustehtävissä syksystä 2018. Aikaisemmin hän on työskennellyt freelancer taiteilijana esittävän taiteen alalla sekä luokanopettajana sekä taiteen asiantuntijan tehtävissä. 

Yhteisöpedagogikoulutuksen opinnäytetyö on työelämäläheinen suunnittelu-, kehittämis- tai tutkimushanke, joka ajoittuu opintojen loppuvaiheeseen. Opinnäytetyön tehtävänä on syventää ammattiosaamistasi ja antaa sinulle valmiudet toimia alan tehtävissä. Opinnäytetyö tehdään usein toimeksiantona esimerkiksi seurakunnalle, järjestölle tai lastensuojelulaitokselle. Opinnäytetyön voit tehdä joko itsenäisesti tai parityönä, ja Centrian ohjaava opettaja on mukana koko opinnäytetyöprosessin ajan. Opinnäytetyön laajuus on 15 opintopistettä. 

Esimerkkejä Centrian yhteisöpedagogiopiskelijoiden opinnäytetöistä: 

• Helmi Kiuru ja Jonna Kastell-Klapuri selvittivät opinnäytetyössään, miten voisimme edesauttaa ja tukea kansainvälisten opiskelijoiden sopeutumista Suomeen sekä kehittää seurakunnan kansainvälisen toiminnan ja oppilaitosyhteistyön tavoittavuutta.
• Martti Härkönen selvitti opinnäytetyössään rippikoulussa työskentelevien opettajien valmiutta kohdata oppijoita, joilla on erityispiirteitä.

Lisää opinnäytetöitä on luettavissa Theseus-verkkokirjastossa: www.theseus.fi. 

Centria tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Meillä on 130 yhteistyökorkeakoulua ympäri maailman, joten voit halutessasi lähteä opiskelijavaihtoon johonkin yhteistyökorkeakouluistamme. Myös työharjoittelun voi suorittaa ulkomailla. Koulutuksellamme on vakiintuneita opiskelu- ja harjoittelupaikkoja mm. Belgiassa, Hollannissa, Norjassa, Ruotsissa, Espanjassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Centrian yhteisöön kuuluvat myös kansainväliset opiskelijat. Osa opintojaksoistamme on tarjolla myös englannin kielellä, jolloin kielitaidon lisäksi pääset tutustumaan kansainvälisten opiskelijoidemme kulttuureihin ja tapoihin. 

Hankittuasi kaksi vuotta työkokemusta valmistumisen jälkeen voit hakeutua suorittamaan yhteisöpedagogin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Voit myös hakeutua teologian opintojen pariin tai suorittaa kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen opintoja yliopistoissa.  

Yhteisöpedagogikoulutuksen päivätoteutuksessa lähiopetusta on arkipäivisin Talonpojankadun kampuksella Kokkolassa. Opetusta voi olla myös verkko-opintojaksoina. Koulutukseen sisältyviä projekteja voidaan toteuttaa myös viikonloppuisin.

Valintaperusteet

Käytössä olevat valintatavat

• AMK-valintakoe
• Todistusvalinta

Valintatapa ja aloituspaikat

Todistusvalinta (ylioppilastutkinto): 3 aloituspaikkaa                    
Todistusvalinta (ammatillinen perustutkinto / suoritettu 1.8.2015 jälkeen): 2 aloituspaikkaa
AMK-valintakoe: 5 aloituspaikkaa

Hakukohteessa ei ole käytössä alinta hyväksyttyä pisterajaa (todistusvalinta/AMK-valintakoe) tai kynnysehtoa (todistusvalinta).

Päivätoteutuksissa aloituspaikoista n. 70 % varataan ensikertalaisille. Ensikertalaiseksi katsotaan hakija, joka ei ole aiemmin suorittanut korkeakoulututkintoa eikä ole vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syksyllä 2014 alkaneeseesta koulutuksesta tai sen jälkeen.

AMK-valintakoe

Hakukohde käyttää AMK-valintakoetta, joka on ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen valintakoe. AMK-valintakoe järjestetään valtakunnallisesti ajalla 26.5. – 28.5.2026.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudut valintakokeeseen valitsemalla hakuaikana hakulomakkeella itsellesi sopivan ajan ja paikan tarjolla olevista vaihtoehdoista. Tarjolla olevat vaihtoehdot täyttyvät ilmoittautumisjärjestyksessä. Valinta on sitova eikä sitä voi muuttaa hakuajan jälkeen.

Valintakokeeseen valmistautuminen

Valintakokeen teet omalla kannettavalla tietokoneellasi valvotusti ammattikorkeakoulun tiloissa. Tarvitset kokeessa vaatimukset täyttävän tietokoneen. Tutustu ennen koetta ohjeisiin sivulla www.ammattikorkeakouluun.fi. Jos tarvitset yksilöllisiä järjestelyjä valintakokeeseen, löydät ohjeet samalta sivustolta.

Tiedot päivitetään keväälle 2026

Monimuoto-opinnoissa voit vaikuttaa opintojesi aikatauluun paremmin kuin päiväopiskelussa. Opiskelijamme suorittavat opintoja pääsääntöisesti verkko-opintoina – sekä itsenäisesti että yhteisöllisesti. Käytössämme on digitaalisia oppimisympäristöjä, joiden avulla opiskelu on vuorovaikutteista, vaikka osallistujat saattavatkin olla fyysisesti kaukana toisistaan.

Lukukauden aikataulut:

8.-9.9.2025 maanantai orientaatio hybridinä (kampuksella/etänä) + tiistaina etäopetusta

Opetus jatkuu etäopetuksena:
6.-7.10.2025
10.-11.11.2025
1.-2.12.2025
19.-20.1.2026
9.-10.2.2026
16.-17.3.2026
20.-21.4.2026

Valintaperusteet

Käytössä olevat valintatavat

• AMK-valintakoe
• Todistusvalinta

Valintatapa ja aloituspaikat

Todistusvalinta (ylioppilastutkinto): 3 aloituspaikkaa
Todistusvalinta (ammatillinen perustutkinto / suoritettu 1.8.2015 jälkeen): 2 aloituspaikkaa
AMK-valintakoe: 5 aloituspaikkaa

Hakukohteessa ei ole käytössä alinta hyväksyttyä pisterajaa (todistusvalinta/AMK-valintakoe) tai kynnysehtoa (todistusvalinta).

Monimuotototeutuksissa aloituspaikoista n. 50 % varataan ensikertalaisille. Ensikertalaiseksi katsotaan hakija, joka ei ole aiemmin suorittanut korkeakoulututkintoa eikä ole vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa syksyllä 2014 alkaneeseesta koulutuksesta tai sen jälkeen.

AMK-valintakoe

Hakukohde käyttää AMK-valintakoetta, joka on ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen valintakoe. AMK-valintakoe järjestetään valtakunnallisesti ajalla 26.5. – 28.5.2026.

Ilmoittautuminen

Ilmoittaudut valintakokeeseen valitsemalla hakuaikana hakulomakkeella itsellesi sopivan ajan ja paikan tarjolla olevista vaihtoehdoista. Tarjolla olevat vaihtoehdot täyttyvät ilmoittautumisjärjestyksessä. Valinta on sitova eikä sitä voi muuttaa hakuajan jälkeen.

Valintakokeeseen valmistautuminen

Valintakokeen teet omalla kannettavalla tietokoneellasi valvotusti ammattikorkeakoulun tiloissa. Tarvitset kokeessa vaatimukset täyttävän tietokoneen. Tutustu ennen koetta ohjeisiin sivulla www.ammattikorkeakouluun.fi. Jos tarvitset yksilöllisiä järjestelyjä valintakokeeseen, löydät ohjeet samalta sivustolta.