Köyhyysteemaa ilmiömäisissä työelämäkeskusteluissa

Välähdys syventyvästä köyhyydestä 

Myös käsitteenä köyhyys on moninainen. Larissa Franz-Koivisto (2024) avaa sitä, miten monella eri tavalla köyhyys määrittyy asiakirjoissa. Hän listaa köyhyyden olevan muun muassa perusoikeuksien loukkaamista. Siinä on kyse myös oikeudesta tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen sekä ihmisarvoon (Franz-Koivisto 2024, 30). Leena Eräsaari ja Ylva Krokfors (2025, 11–12) ajattelevat epävarmuuden perheissä lisääntyvän ja erilaisten riskien alkavan kasaantua köyhyyden ilmiössä. Naiset ovat huoltajia 85 prosentissa yhden vanhemman lapsiperheistä. Viime vuosina lisääntynyt lapsiperheiden köyhyys tarkoittaa siis pääasiassa äitien ja lasten köyhyyttä yksinhuoltajaperheissä, toteaa Leena Eräsaari (2024, 24).

Seuraavassa puhutteleva lainaus Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin köyhyyskyselystä 2025:

”Surullisin olen lapsieni puolesta, joita tämä stressi ja köyhyys satuttaa, vaikka olen yrittänyt pitää sen heiltä piilossa. Miten nämä ihanat, fiksut, ahkerat, auttavaiset ja rakastavat lapset joutuvat jatkuvasti pettymään, ettei taaskaan päästä kesällä edes lintsille. Ovat pärjänneet koulussa huippuhyvin, pelkään että tämä syvenevä ahdinko vaikuttaa tähän ja heidän tulevaisuuteensa. Yksinhuoltajien lasten elämää kurjistettiin valtavasti, poistamalla yksinhuoltajakorotus.” (Valkonen 2025.)

Vaikuttamiskeinoilla valoa lapsille

Tällaisen välähdyksenomaisen tilannekuvan piirtymisen jälkeen näkyvissä on valoa lapsille.

Larissa Franz-Koivisto ja Ylva Krokfors (2025) listaavat suositukset köyhyyden torjumiseksi. Suosituksia on peräti yksitoista, joista nostan vain ensimmäisen, teemani sopivan: ”lapsiperheköyhyys on pysäytettävä”.

Lapsiasiavaltuutettu listaa kertomuksessaan (2026) neljä ehdotusta lapsen aseman kohentamiseksi: ”Ensinnä ehdotamme, että lapsen edun ensisijaisuus sisällytetään perustuslain perusoikeussäännöksiin. Toiseksi ehdotamme lainsäädäntöä, joka varmistaa yhtenevät rakenteelliset ratkaisut ja työnjaon lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin koko maassa. Kolmanneksi ehdotamme, että Suomeen perustetaan lapsipolitiikan arviointineuvosto ja määritellään samalla lapsipolitiikan seurannan mittarit ja tietokanta, josta ne löytyvät. Neljänneksi vaadimme, että lastensuojelulain uudistus toteutetaan aidosti kokonaisuudistuksena.” (Lapsiasiavaltuutettu 2026, 15.) Lisäksi YK:n lapsen oikeuksien sopimus korostaa, että lasten oikeudet pitää ottaa erityisesti huomioon, koska lapset eivät itse kykene puolustamaan omaa asiaansa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023). 

Ajatuksenvirtaa tulevaisuuteen

Kirjoittaessani lapsia koskevasta köyhyydestä ajatukseni siirtyivät laajemmin aikuissosiaalityössä, perheidenkin sisällä, ilmeneviin erilaisiin ilmiöihin, kuten työttömyyteen, asunnottomuuteen ja erilaisiin riippuvuuksiin. Uskaltaisinko sanoa, että ne ovat kietoutumassa ilmiöiden suureksi vyyhdiksi, jossa voi olla ilmentymiä niistä kaikista, mahdollisesti samanaikaisesti. Näistä aikuissosiaalityön asiakkaan tulisi saada ote yhdessä sosiaalialan ammattilaisen kanssa, melkeinpä jokaisesta yhtä aikaa.

Olin hetken huolissani, miten suuren ilmiövyyhdin osasien kanssa voitaisiin sitten työskennellä tehokkaasti. Ajatteluni huojentui, sillä työelämäjaksolla tutustuin tutkijasosiaalityöntekijän työssä aikuissosiaalityön menetelmien vaikutukset -EU-hankkeeseen, jossa tarkasteltiin aikuissosiaalityön työmenetelmien toimivuutta ja juurtumista. Hanke toteutettiin 1.1.2024–31.12.2025 Pohjois-Suomen hyvinvointialueilla (Puuronen 2026). Hanke päivitti tietoani aikuissosiaalityön vaikuttavuudesta ja rakensi osaltaan myönteistä vaikuttavuuskuvaa arvokkaalle työlle.

Jäin pohtimaan omaa opetusta, ohjaamista ilmiöissä, jotka ovat kättemme ulottumattomissa ja jotka voivat koskettaa meitä ketä tahansa, missä vaiheessa elämää tahansa. Kiitos työelämän osaajat silmiä avaavasta työelämäjaksosta ja kärsivällisyydestä ilmiömäisen ajatteluni kanssa. Kiitos aikuissosiaalityön salat, tulen palaamaan asiaan köyhyyden erityisillä teemoilla. 

Lähteitä ja lisätietoja

Eräsaari, L. & Krokfors, Y. 2025. Lapsiperheköyhyys. Teoksessa L. Franz-Koivisto & Y. Krokfors (toim.) Köyhyysvahti 2025. Johtuuko köyhyys Suomessa rakenteista vai käytännöistä?, 11–12. EAPN Finland. Saatavissa: https://www.eapn.fi/wp-content/uploads/2025/10/Koyhyysvahti2025.pdf. 

Eräsaari, L. 2024. Naisnäkökulma köyhyyteen. Teoksessa L. Franz-Koivisto (toim.) Köyhyysvahti 2024. Johtuuko köyhyys Suomessa rakenteista vai käytännöistä?, 24. EAPN Finland. Saatavissa: EAPN-FIN-Koyhyysvahti-2024-Suomen-koyhyysraportti.pdf. 

Franz-Koivisto, L. 2024. EU-politiikassa tapahtunutta. Teoksessa L. Franz-Koivisto (toim.) Köyhyysvahti 2024. Johtuuko köyhyys Suomessa rakenteista vai käytännöistä?, 29–30. EAPN Finland. Saatavissa: https://www.eapn.fi/wp-content/uploads/2024/11/EAPN-FIN-Koyhyysvahti-2024-Suomen-koyhyysraportti.pdf. 

Franz-Koivisto, L. & Krokfors, Y. 2025. Köyhyysvahti kertoo syvenevästä köyhyydestä. EAPN Finland 19.11.2025 Saatavissa: https://www.eapn.fi/koyhyysvahti-2025-kertoo-syvenevasta-koyhyydesta/. 

Lapsiasiavaltuutettu. 2026. Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2026. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2026:1. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/e06be673-7114-4b2a-b3e9-4745b386fa5c/content. 

Puuronen, A. 2026. Uusi tutkimus tarkentaa aikuissosiaalityön menetelmien toimivuutta ja juurtumista. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius 2.3.2026. Saatavissa: https://www.chydenius.fi/fi/uutinen/uusi-tutkimus-tarkentaa-aikuissosiaalityon-menetelmien-toimivuutta-ja-juurtumista.   

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. YK.n lapsen oikeuksien komitean suosituksia Suomelle. 2.6.2023. Saatavissa: https://stm.fi/-/yk-n-lapsen-oikeuksien-komitean-suosituksia-suomelle. 

Valkonen, L. 2025. EAPN-Finin köyhyyskysely nostaa esiin ihmisten ahdistuksen ja näköalattomuuden. EAPN Finland 16.9.2025. Saatavissa: https://www.eapn.fi/eapn-finin-koyhyyskysely-nostaa-esiin-ihmisten-ahdistuksen-ja-nakoalattomuuden/.