Kyberturvallisuus otsikoissa – Onneksi meiltä löytyy huippuosaamista

”Julkinen sektori on ollut useissa maissa kyberhyökkäysten kohteena. Latvian ajoneuvorekisterijärjestelmä joutui tietomurron ja -vuodon uhriksi elokuussa. Murrossa hyökkääjät saivat käsiinsä vuosien ajalta 1,2 miljoonan ihmisen henkilötietoja. Saksassa Berliinin osavaltion kahteen ministeriöön tehtiin tietoja varastava kiristyshaittaohjelmahyökkäys, jonka seurauksena ministeriöt jouduttiin irrottamaan verkosta. Ranskassa koko vuoden piinanneet merkittävät tietomurrot jatkuivat elokuussa julkitulleella verohallintoon kohdistuneella hyökkäyksellä, jossa noin 680 000 henkilön tai yrityksen tiedot vietiin.” ”Citrix NetScaler -laitteiden nollapäivähaavoittuvuuksia hyödynnettiin globaalisti syyskuun alusta lähtien. Kohteina oli muun muassa julkishallinnon ja rahoitusalan organisaatioita Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Norjassa esiintyi elokuun lopulla ja syyskuussa useita laajoja palvelunestohyökkäyksiä, joista osan takana väitti olevansa Venäjä-mielinen haktivistiryhmä.”

Traficom (2026) julkaisee kuukausittain kybersäätiedotteen. Edellä mainittuja lauseita ei siis ole vetäisty tieteiskirjallisuudesta, vaan ne kuvaavat oikeita maailman tapahtumia (Kybersää elokuu ja syyskuu). Kyberturvallisuudesta on viime aikoina puhuttu yhä enemmän, mutta se ei oikeastaan ole ihan uusi asia. Jo 1800-luvulta tunnetaan ensimmäinen kyberhyökkäys: pari näppärää liikemiestä kaappasi Ranskan lennätinliikenteestä tietoja (Ruiz 2022). Nykyisen muotoisen internetin historian ensimmäisenä laajamittaisena kyberhyökkäyksenä pidetään Morris-matoa vuodelta 1988 (Science and Technology). Ja nyt, miltei 40 vuotta myöhemmin tietoturva-aukkojen löytyminen PHP-ohjelmointikielestä on johtanut laajoihin nettisivustojen käyttökatkoihin (Niemi 2026).

Jos joku yritysjohtaja vielä kuvittelee, että kyberturvallisuus on ylimääräinen investointi, kannattaa herätä todellisuuteen!

Kun aloitin Centriassa seitsemän vuotta sitten tietoturvahankkeen viestijänä, työskentelimme yritysten tietoturvatason nostamiseksi, ja myöhemmin erikoistuimme tuottamaan materiaalia yleiseen jokamiehen tietoturvaan: vaihda salasana säännöllisesti, päivitä laitteet ja ohjelmat, älä klikkaile kaikkea mikä osuu kohdalle. Samat säännöt pätevät vieläkin, vaikka uhat ovat erilaisia ja digitalisaatio on sen jälkeen vain kiihtynyt: käytännössä olisimme kädettömiä ja ehkä myös jalattomia, jos emme pääsisi digitaalisiin palveluihin. Olemme tavallaan kokonaisvaltaisesti haavoittuvaisia, jos jokin nettipalvelu ajetaan alas.

Meistä myös kerätään jatkuvasti dataa, liikkumisesta, sijainnista, ostoksista, kännykän laitetiedoista ja somepostauksista. Dataa on valtavasti, ja sitä myydään kaupallisiin tarkoituksiin. Dataan pääsevät käsiksi myös verkkorikolliset. Jos sinulla on älypuhelin, olet jo käytännössä osa kansainvälistä dataliikennettä. Esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi laajan artikkelin, jossa analysoidaan datan keräämistä ja sen myyntiä (Sillanpää 2026).

Tietosuojaselosteita tutkimalla saa aika hyvän käsityksen siitä, mitä yksi ainoa appi sinusta kerää. Kuvittelepa, että tiedot, joita yleisesti on saatavilla vain kännykkäsi liikenteen perusteella, yhdistettäisiin vaikkapa johonkin hakkeroituun terveysdataan. Eli vanha sääntö salasanoista ja kaksivaiheisesta tunnistautumisesta on tärkeämpi kuin koskaan.

Jos joku yritysjohtaja vielä kuvittelee, että kyberturvallisuus on ylimääräinen investointi, kannattaa herätä todellisuuteen! Microsoft Digital Defense Reportin (Microsoft 2026) mukaan tietoturvasta vastaavien johtajien ongelmana ei enää ole tiedon vähäisyys. Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan aiemmin. Sen sijaan heidän on hallittava yhä monimutkaisempia digitaalisia ympäristöjä, joissa järjestelmät, palvelut ja käyttäjät muodostavat laajoja ja jatkuvasti muuttuvia kokonaisuuksia. Saman raportin mukaan agenttipohjainen tekoäly on noussut laajempaan käyttöön vasta hiljattain, mutta kyberrikolliset ja valtiolliset uhkatoimijat ovat jo ottaneet sen osaksi työkalupakkiaan.

Tämän vuoden teemana on ”The strongest layer is human”, jonka voisi suomentaa näin: Tietoturvan vahvin lenkki on ihminen. (Enisa 2026.)

Eurooppalaisen kyberturvallisuusjärjestön Enisan vuonna 2012 käynnistämä Euroopan kyberturvallisuuskuukausi on kasvanut koko Euroopan laajuiseksi tietoisuuskampanjaksi. Sen toteuttamiseen osallistuvat nykyisin EU:n jäsenvaltiot sekä suuri joukko julkisia ja yksityisiä toimijoita. ENISA ja Euroopan komissio tukevat kampanjaa edelleen tavoitteenaan vahvistaa eurooppalaisten kansalaisten ja organisaatioiden kyberturvallisuusosaamista. Tämän vuoden teemana on ”The strongest layer is human”, jonka voisi suomentaa näin: Tietoturvan vahvin lenkki on ihminen. (Enisa 2026.)

Tällä hetkellä Centrian Kyberturvallisuuslaboratorion SecuLabin asiantuntijat ovat mukana CYPRESS-hankkeessa, jossa puhutaan jo todella isoista asioista, nimittäin satelliittien ja avaruuden kyberturvallisuudesta (Cypress 2026). Aiheeseen kietoutuvat geopoliittikka, signaalinhärintä ja huoltovarmuus. Teknologiat ovat yhä edistyksellisempiä, ja Centria on esimerkiksi perehtynyt etäohjauksen turvallisuuteen. CYPRESS on osa eurooppalaista Celtic Next -ohjelmaa, jota rahoittaa Suomessa Business Finland. Centrian lisäksi Suomesta on mukana mielenkiintoisia yrityksiä, joiden tuotteet liittyvät esimerkiksi huoltovarmuuteen ja sen kyberturvallisuuteen.

Lähteet

Cypress. 2026. Projektisivu. Saatavissa: https://www.celtic-cypress.eu/. Viitattu 23.10.2026. 

Enisa. 2026. Cybersecurity Month @ work: Employees’ skills under the looking glass. Saatavissa: https://www.enisa.europa.eu/news/cybersecurity-month-work-employees-skills-under-the-looking-glass. Viitattu 12.10.2026. 

Microsoft. 2026. Decoding emergence. Microsoft Digital Defense Report 2026. Saatavissa: https://cdn-dynmedia-1.microsoft.com/is/content/microsoftcorp/microsoft/msc/documents/presentations/CSR/Microsoft-Digital-Defense-Report-2026-v1.1.pdf. Viitattu 12.10.2026. 

Niemi, L. 2026. Valtion verkkopalveluiden korjaaminen voi viedä viikkoja. Helsingin Sanomat 22.10.2026. Saatavissa: https://www.hs.fi/suomi/art-2000012358790.html. Viitattu 23.10.2026. 

Ruiz, F. 2022. What was the first cyberattack? The Blanc brothers and the Chappe telegraph network. Fluid Attacks. Blogiteksti 10.2.2022.  Saatavissa https://fluidattacks.com/blog/what-was-the-first-cyberattack. Viitattu 23.10.2026. 

Science and Technology. The 1988 Morris worm, the internet’s first cyberattack. Saatavissa: https://st.llnl.gov/news/look-back/1988-morris-worm-internets-first-cyberattack. Viitattu 23.10.2026. 

Sillanpää, S. 2026. Tuossa kuljet sinä. Helsingin Sanomat 18.10.2026. Saatavissa: https://www.hs.fi/tutkiva/art-2000011978813.html. Viitattu 23.10.2026. 

Traficom. 2026. Kybersää. Saatavissa: https://kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/kybersaa  Viitattu 23.10.2026.