Lean – ajattelua, ei pelkkää työkalupakkia

Ensimmäisen maistiaisen lean-ajatteluun sain vuonna 2009, kun työskentelin projektitehtävissä eräässä ikkunatehtaassa. Järjestelin materiaalivirtoja, laskin puskureita ja jalkautin SPC:tä (statistical process control) tuotantopäällikön suunnitelmien mukaisesti. Varsinainen syventyminen lean-maailmaan tapahtui kuitenkin erään talotehtaan palveluksessa työsuhteen alkuvuosina 2010–2013. Koulutusten ja lean-aiheisten kirjojen myötä kävimme jatkuvaa keskustelua siitä, mitä lean oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä voisi soveltaa juuri meidän toiminnassamme. 

Parasta oli, että erään tuottavuustavoitteen asettamisen jälkeen kenelläkään meistä ei ollut täyttä varmuutta siitä, mitä olimme tekemässä tai miten tavoite saavutettaisiin. Onneksi esihenkilöni oli innovatiivinen ja systemaattinen, ja hän halusi osallistaa meidät kaikki kehittämiseen – ja kehitystä me myös teimme. Noita vuosia voi hyvällä syyllä kutsua oman lean-oppimiseni kulta-ajaksi. Kiitos siitä esihenkilölleni. 

Miksi lean puhuttelee minua?

Lean ei ole vain työkalupakki – se on ajattelutapa ja arvopohja. Epäonnistumiset leanissa eivät yleensä johdu menetelmästä, vaan siitä, miten ja millaisessa ympäristössä sitä yritetään soveltaa. Lean ei myöskään ole pelkkää positiivista ajattelua, jossa puhutaan mukavia ja toivotaan parasta. Se on systemaattinen sekä kurinalainen tapa toimia ja rakentaa jatkuvan parantamisen kulttuuria – tekemällä, valmentamalla ja osallistamalla. 

Mitä enemmän leania opiskelen ja sovellan, sitä enemmän siitä pidän. Sen arvomaailma puhuttelee minua: ihmisten kunnioitus, avoimuus, osallistaminen ja jatkuva parantaminen. Lean tarjoaa selkeän teorian ja toimintamallin, joita noudattamalla on mahdollista päästä asetettuihin tavoitteisiin – oli kyse sitten tuotannosta, opetuksesta tai TKI-toiminnasta. 

Lean korkeakouluympäristössä: Centrian mahdollisuudet 

Näen leanissa mahdollisuuksia sekä opetuksen että TKI-toiminnan kehittämiseen Centriassa: 

• Opetuksessa se voi sujuvoittaa kokonaisuuksia, auttaa asettamaan selkeitä tavoitteita ja huomioimaan paremmin sekä opiskelijoiden että opettajien tarpeet. 
• TKI-prosesseissa se voi tuoda asiakaslähtöisyyttä, jäsentää tekemistä, selkeyttää tavoitteita ja vähentää kiireen tuntua. 

Lean ei tarkoita kiirettä eikä tehokkuusjulistuksia. Parhaimmillaan se tuo selkeyttä, suuntaa ja rauhaa tekemiseen. Se auttaa keskittymään olennaiseen: siihen, miten tuotamme arvoa asiakkaalle ja miten varmistamme, että ihmiset voivat tehdä työnsä hyvin. 

Lean voidaan kuitenkin ymmärtää väärin. Jos siitä tulee vain uusi mantra tai pakkopulla, se aiheuttaa vastarintaa ja stressiä. Heikosti implementoidussa lean-toiminnassa ihmiset joutuvat pahimmillaan ylläpitämään kahta rinnakkaista järjestelmää – vanhaa ja ”leania” – mikä lisää tietysti kuormitusta. Ilman aitoa ymmärrystä leanista – erityisesti ihmisten huomioimista ja rehellistä vuoropuhelua – lean ei ole sitä, mitä sen pitäisi olla. 

Lean ei ole pelkästään sitä, miten teet – vaan myös sitä, miten ajattelet.

Jos lean-ajattelu olisi helppo ottaa käyttöön, se olisi varmasti jo käytössä laajasti eri organisaatioissa. Todellisuudessa kyse on kuitenkin syvällisestä toimintakulttuurin muutoksesta – ei pelkästään työkaluista tai tehokkuuden tavoittelusta. 

Nyt oma matkani lean-ajattelun parissa on vienyt minut täysin uudelle alueelle. Yhtenä tavoitteenani on selvittää, miten leania voidaan soveltaa korkeakouluympäristössä – opetuksessa, hallinnossa ja kehittämistoiminnassa. Tämä on mielenkiintoinen ja haastava kenttä, jossa tarvitaan rohkeutta ajatella toisin. 

Onneksi en ole yksin. Leanin soveltamisesta korkeakouluissa on tehty tutkimuksia, ja aiheesta on muodostunut asiantuntijaverkostoja niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Meillä Centriassa on noin 4800 korkeakouluasiantuntijaa, joiden kanssa voimme yhdessä pohtia ja kehittää toimintaa lean-periaatteiden mukaisesti. 

Uskon, että myös meillä on mahdollisuus ”liinata” toimintaamme – parantaa laatua, sujuvoittaa prosesseja ja ennen kaikkea luoda enemmän arvoa opiskelijoille, henkilöstölle ja sidosryhmille. En usko tämän tapahtuvan hetkessä, mutta uteliaisuus, yhteistyö ja kokeilukulttuuri vievät meitä askel askeleelta eteenpäin. 

Katse tulevaan

Toivon, että Centria voisi tulevaisuudessa liittyä mukaan Lean Higher Education -verkostoon, jossa korkeakoulut jakavat kokemuksia lean-ajattelun hyödyntämisestä. Meillä on siihen kaikki edellytykset – osaamista, tahtoa ja yhteistyökykyä. 

Lean ei ole pelkästään sitä, miten teet – vaan myös sitä, miten ajattelet. Mitä jos tänään pysähtyisit miettimään: mikä todella tuottaa arvoa, ja mikä vie sitä pois? Onko sinulla hyviä tai huonoja kokemuksia leanista? Kommentoi ja jaa – kaikki ajatukset ovat tervetulleita! 

Kirjoituksessa on käytetty lähteinä

Bortolotti, T., Boscari, S. & Danese, P. 2015. Successful lean implementation: Organizational culture and soft lean practices. International Journal of Production Economics, 160, 182-201. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.ijpe.2014.10.013. Luettu 9.6.2025. 

Longoni, A., Pagell, M., Johnston, D. & Veltri, A. 2013. When does lean hurt? – an exploration of lean practices and worker health and safety outcomes. International Journal of Production Research, 51(11), 3300–3320. Saatavissa:  https://doi.org/10.1080/00207543.2013.765072. Luettu 9.6.2025. 

Lean HE https://www.leanhe.org/