Luovuus, mieli ja jatkuva oppiminen – kuinka kehitän itseäni ja sopeudun muutoksiin

Arkemme monimuotoisuus ja työelämän haasteet voivat tukahduttaa luovuuden. Ehkä juuri siksi, että luovuus ja oppiminen ovat niin kiinteästi yhteydessä mielen hyvinvointiin. On tärkeää pysähtyä miettimään, mikä luovuus oikeastaan on – ja miten kehitän itseäni sekä sopeudun muutoksiin, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia.

Luovuus, mieli ja jatkuva oppiminen voivat vaikuttaa yksinkertaisilta käsitteiltä, mutta niiden taustalla on syvällisiä ja monitahoisia merkityksiä. Luovuutta ei ole helppo määritellä, ja se saa eri merkityksiä missä ja miten sitä käytetään. Taiteessa se voi tarkoittaa tunteen ja subjektiivisen maailman ilmaisemista, kun taas tieteessä luovuus liittyy usein uusien, objektiivisesti arvokkaiden ideoiden tuottamiseen. Tutkijat, kuten Rothenberg (1990) ja Sternberg (2001), ovat pohtineet myös luovuuden ja hulluuden välistä suhdetta, sillä molemmat voivat viedä mielen äärirajoille. Yleisellä tasolla luovuus kuitenkin ymmärretään kyvyksi luoda jotain uutta, joka on merkityksellistä. (Huttunen 2006 [Rothenberg 1990, Sternberg 2001]). Tähän meistä jokainen voi varmasti samaistua niin omassa arjessa kuin työtehtävien parissa.

Mieli puolestaan määritellään ihmisen henkiseksi tai sisäiseksi olemukseksi, tajunnaksi ja tietoisuudeksi (Suomisanakirja). Mieli ei ole pelkästään ajatusten ja tunteiden summa, vaan se koostuu myös syvällä tiedostamattomassa vaikuttavista prosesseista. Jatkuva oppiminen on elämänmittainen prosessi, jossa osaamista kehitetään jatkuvasti – ei vain koulutuksen, vaan myös työelämän, arjen ja henkilökohtaisten kiinnostuksen kohteiden kautta (Opetushallitus). Tämä on erityisen tärkeää nykypäivän nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa työelämä ja elämänvaiheet haastavat meitä kehittämään itseämme jatkuvasti.

Mielen ja luovuuden välinen yhteys on syvällinen ja monitahoinen. Mieli ei ole vain järjen tai logiikan väline, vaan se on myös tunteiden ja alitajunnan ohjaama. Tiedostettu mieli on vain pieni osa (5 %) koko mieltämme, ja se toimii aktiivisesti ohjaten päivittäisiä valintojamme. Tiedostamaton osa, eli alitajunta (95 %), puolestaan toimii lähes automaattisesti ja vaikuttaa syvällisesti käyttäytymiseemme ilman, että olemme siitä tietoisia. Ja tunteet ovat keskeinen osa tätä prosessia. Negatiiviset tunteet, kuten pelko, stressi tai ahdistus, voivat helposti estää mielen luovan kapasiteetin. Vastaavasti positiiviset tunteet, kuten ilo, kiitollisuus tai rakkaus, voivat avata mielen luovuuden esteet ja tuoda esiin uusia ratkaisuja ja ideoita. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia mielen hyvinvoinnista. Erilaiset harjoitukset, kuten meditaatiot, voivat auttaa parantamaan tietoisuutta ja vähentämään stressiä. Liikunta puolestaan virkistää mieltä ja tukee kykyä keskittyä ja luoda.

Jatkuva oppiminen ei ole vain muodissa oleva käsite, vaan se on elinehto henkilökohtaiselle kasvulle ja ammatilliselle kehittymiselle. Nykymaailman nopea muutos ja teknologian kehitys tekevät siitä entistä tärkeämpää. Oppiminen ei rajoitu vain koulunpenkille tai työpaikan koulutuksiin, vaan sitä tapahtuu kaikilla elämän osa-alueilla: arjessa, ihmissuhteissa, harrastuksissa – kaikessa, mikä kasvattaa ja kehittää meitä ihmisinä. Jatkuva oppiminen avaa uusia mahdollisuuksia. Se ei ole pelkästään tietyn taidon hallitsemista, vaan se on asenne elämää kohtaan – kykyä sopeutua, kehittyä ja löytää uusia ratkaisuja. Kun sitoudumme jatkuvaan oppimiseen, rikastamme elämäämme ja parannamme mahdollisuuksiamme menestyä ja kukoistaa. Luovuuden ja jatkuvan oppimisen yhteys on kiinteä. Mielen kehittäminen parantaa luovuutta, ja luovuus puolestaan mahdollistaa tehokkaan oppimisen. Kun mielen ja luovuuden kehittäminen kulkevat käsi kädessä, ne avaavat meille uusia polkuja, joilla voimme saavuttaa henkilökohtaista ja ammatillista kasvua.

Tekoäly ja ohjelmistorobotiikka ottavat päivä päivältä vahvempaa jalansijaa niin arki- kuin työelämässä. On tärkeä muistaa, että nämä eivät ole uhka luovuudellemme. Sen sijaan voimme käyttää niitä apunamme. Oletko sinä jo kokeillut tekoälyä? Jos et, niin uskaltaudu kokeilemaan sitä, vaikka ruoanlaiton yhteydessä, kysy mitä ruokaa näistä ja näistä aineksista voi valmistaa. Tekoäly voi tukea meitä arjen askareissa, työtehtävissä sekä jatkuvassa oppimisessa, kunhan suhtaudumme siihen avoimin ja uteliain mielin. Uudet työkalut ja mahdollisuudet eivät korvaa luovuutta, vaan ne rikastuttavat sitä. Tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan avulla voimme helpottaa työtä ja esimerkiksi luopua työläistä ja rutiininomaisista kirjaamistehtävistä sekä analysoinneista. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että tekoäly tuo uusia näkökulmia. Olen itse hyödyntänyt sitä niin arjessa, kun olen pohtinut, millaista ruokaa laitan, kuin työssäni koulutuspäällikön tehtävissä mm. koulutussisällön suunnitteluun, mikäli aiheen ja sisällön kanssa on tullut tenkkapoo. Tekoälyn avulla olen voinut sparrata omia ajatuksiani, ja tätä kautta olen oppinut jotain uutta.

Mieli, luovuus ja jatkuva oppiminen kytkeytyvät toisiinsa tavalla, joka mahdollistaa elämän ja työuran jatkuvan kehityksen. Kun huolehdimme mielen hyvinvoinnista, avautuvat meille uudet ideat, syvempi ymmärrys ja entistä luovemmat ratkaisut. Tämä kaikki on avain elinikäiseen kasvuun – sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla. Tekoäly ja ohjelmistorobotiikka voivat olla tärkeitä työkaluja tässä prosessissa, ja niiden tehokas hyödyntäminen vaatii ennen kaikkea mielen ja luovuuden kehittämistä. Ota rohkeasti askelia eteenpäin, kokeile uutta ja sopeudu muutokseen. Ihania hetkiä luovuuden, mielen ja jatkuvan oppimisen parissa.

Lähteet

Huttunen, O. (2006). Hulluus ja luovuus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Saatavilla https://www.duodecimlehti.fi/duo96177. Viitattu 19.11.2024

Suomisanakirja. 2022. Mieli. Saatavilla https://www.suomisanakirja.fi/mieli. Viitattu 19.11.2024

Opetushallitus. 2024. Mitä on jatkuva oppiminen? Saatavilla https://www.oph.fi/fi/teemat-ja-kehittaminen/mita-jatkuva-oppiminen. Viitattu 19.11.2024