Miksi humanistisia tieteitä?
”Nämä ovat vaikeita ja kipeiltä tuntuvia päätöksiä, mutta ne on pakko tehdä, jotta hyvä tulevaisuus voidaan taata.” Useat päätökset noudattavat tätä ajatuslogiikkaa; ”On pakko, koska muuten olemme tuhoon tuomittuja.” Tällaisessa päätöksenteossa järki antaa syyt hyväksyä jotain, vaikka se tuntuu pahalta. Tällaisessa päätöslogiikassa ”hukka meidät perii”, jos tunne ajaa järjen edelle.

Väitän sen kummemmin perustelematta, että ihminen on tunteva olento, jolle on suotu järki. Tunne ja järki kuvaavat ihmisyyden kahta puolta, järki pystyy laskemaan hyötyjä, mutta tunne tuo mukanaan asioiden arvon ihmiselle. Järki laskee ja vertaa tuloksia, kun parametrit tunnetaan. Äärimmilleen vietynä rationaalinen ajattelu voi johtaa absurdeihin tilanteisiin, esimerkiksi voidaan suorittaa laskutoimitus montako kuolonuhria autotehtaan kannattaa korvata suunnitteluvirheensä vuoksi. Tunne tuo ajatteluun mukaan asioiden arvotuksia, ovatko ne ihmiselle hyväksi. Pelkästään tunteen ohjaamana ei voi toimia, sillä äärimmillään tunne saattaa esimerkiksi polarisoida yhteiskunnan toimintakyvyttömyyden partaalle. Arvoa voi olla rahallisesti laskettavissa olevaa hyöty, mutta yhtä hyvin arvokasta on se, mikä tekee ihmisen elämästä elämisen arvoista.
Sekä luonnon- että humanistiset tieteet ovat parantaneet ihmisen hyvinvointia. Luonnontieteet ovat avanneet ymmärrystämme maailmasta ja maailmankaikkeudesta, ne ovat tuoneet meille rokotteet ja ovat mullistaneet maatalouden. Luonnontieteiden avittamana ihmisten materiaalista hyvinvointia on voitu nostaa ennennäkemättömällä tavalla. Mitä hyödyllistä tai arvokasta ovat humanistiset tieteet tuoneet? Ne ovat laajentaneet ymmärrystämme siitä, mitä on olla ihminen ja mitä on toimia yhteisön jäsenenä. Ne ovat osoittaneet, että ihmisarvo on jakamaton ja samanlainen sukupuolesta, etnisyydestä, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Humanistiset tieteet ovat esittäneet tapoja, kuinka valtion hallinta kannattaa tehdä ja kuinka jakaa materiaalista hyvinvointia yhteisössä. Humanistiset tieteet ovat tuoneet luonnontieteiden järjen rinnalle pohdinnan siitä tunteesta, jolla voidaan saavuttaa ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Luonnontieteiden avulla ei näitä EU:n perusarvoja ole tunnistettu, vaan humanististen tieteiden saattelemina ne on luotu ihmisen toimesta toiselle ihmiselle.
Luonnon- ja humanististen tieteiden ongelmat, menetelmät ja tulokset eroavat merkittävästi toisistaan. Luonnontieteet tuottavat tarkasti mitattavia tuloksia ja teorioita, jotka ennustavat luotettavasti tapahtumia ja selittävät tarkoin kohdettaan. Luonnontieteiden tutkimuskohde ei välitä teoriasi rakenteesta, vaan tutkimuksen kautta saat palautetta siitä, onko teoriasi oikeassa. Yleensä tutkimusta voidaan tehdä varsin rajatuissa olosuhteissa ja tutkimuskohteet voidaan määrittää tarkasti. Tutkimusmenetelmien kautta saadaan selkeitä vastauksia. Sitä vastoin humanististen tieteiden tuottamia tuloksia ja teorioita moititaan silloin tällöin epäselviksi ja ristiriitaisiksi, jopa hyödyttömiksi. Humanististen tieteiden tutkimuskohteet ovat ajattelevia olentoja, joihin tutkimusasetelma ja käytettävä teoria vaikuttavat. Tutkimuskohteen rajojen ja tekijöiden tunnistaminen saattaa osoittautua ylivoimaisiksi. Menetelmillä saatavat tulokset voivat vääristyä. Karkeasti summaten luonnontieteen tutkimuskohteita voi kuvata hyvin muotoutuviksi ongelmiksi, joilla on selkeät tavoitteet, tunnetut rajoitukset ja määritelty ratkaisupolku. Humanististen tieteiden tutkimuskohteilla on epäselvät tavoitteet, epävarmat rajoitukset ja ei määriteltyä ratkaisupolkua, niitä voi kutsua viheliäisiksi ongelmiksi.
Humanististen tieteiden arvo nousee siitä, että ne luovat ymmärrystä siitä, mitä on olla ja toimia ihmisenä monimutkaisessa ympäristössä. Ne tuovat rationaaliseen yhtälöön mukaan tärkeitä tunteisiin liittyviä arvoja. Humanistiset tieteet parantavat ymmärrystämme niistä erilaisista tekijöistä, jotka vaikuttavat nyt ja tulevaisuudessa viheliäisissä ongelmissa. Ne nostavat esille, miksi ihmisarvo on jakamaton, miksi meidän tulee pyrkiä tasa-arvoisuuteen ja miksi meidän on huolehdittava heikommassa asemassa olevista, eikä vain tyytyä laskemaan raja-arvoja.
Marko Forsell
Vararehtori (tki)