Miten mahdollistamme opiskelijan osaamispotentiaalin saavuttamisen? 

Vaikuttavuutta voidaan lisätä integroimalla ohjaus- ja hyvinvointityö kiinteästi osaksi opetusta ja koko organisaation toimintaa. Tällöin oppimisen laatuun ja opintojen sujuvuuteen vaikuttavat tekijät huomioidaan arjen rakenteissa, toimintatavoissa ja pedagogiikassa. Integroimista on tehty jo pitkään ja moni koulutuksenjärjestäjistä tunnistaa sen kilpailuvalttina, jota halutaan systemaattisesti kehittää. 

Opettaminen ei ole enää vain opettamista

Centriassa on lukuisia hyviä käytänteitä opettajien tekemästä ohjaus-opettamistyöstä, joka edistää yksilöiden ja ryhmien oppimista ja hyvinvointia. Opettaminen ei ole enää aikoihin ollut vain opettamista. Opettaminen on opetussuunnitelmien tulkintaa ja niiden toteuttamista, oppimisympäristöjen ja oppimistehtävien suunnittelua, opetus-oppimistapahtuman suunnittelua, organisointia ja johtamista, opiskelijan oppimisen ja oppimiskyvyn tukemista, opiskelijan rohkaisemista ja kannustamista, yhteisopettajuutta ja tiimityöskentelyä, opetuksen saavutettavuudesta huolehtimista, erilaisten oppijoiden huomioimista, tapahtumien organisointia, TKI- ja työelämäyhteistyötä, sekä oppimisen arviointia ja arvioinnin kehittämistä.

Opettaminen on usein myös opiskelijan sparrausta ja valmentamista osana opintoja ja kohti työelämää. Nämä kaikki tapahtuvat suhteessa kehittyvään ja laajenevaan käsitykseen siitä, mitä toivottava alakohtainen osaaminen ja geneeriset työelämätaidot ovat. 

Ammattikorkeakoulun, ja tärkeimpänä opiskelijoiden, menestyminen edellyttää opettajilta ja muulta henkilökunnalta ajassa kulkevaa syvällistä ymmärrystä siitä, mitä vaadittava osaaminen on, ja miten sitä voidaan edistää. Parhaimmillaan opetus-ohjaus-oppimistilanteen vuorovaikutus ei vain opeta uusia asioita ja taitoja, vaan voimaannuttaa opiskelijaa asettamaan itselleen tavoitteita, ponnistelemaan tavoitteiden ja oppimisensa eteen, sekä löytämään uusia voimavaroja itsestään. Onnistunut opetus-ohjaus-oppimisprosessi kehittää myös monia geneerisiä työelämätaitoja. Se esimerkiksi aktivoi opiskelijan kykyä havainnoida kokonaisvaltaisesti, reflektoida oppimistaan, ajatella kriittisesti ja kehittää ongelmanratkaisutaitojaan. Se myös kannustaa opiskelijaa viestimään selkeästi, ymmärrettävästi ja monikanavaisesti sekä huomioimaan eettisiä näkökulmia ja kestävän kasvun periaatteita, vain muutamia työelämätaitoja mainitakseni. 

Yhteisön on luotava mahdollisuuksia opiskelijoiden osaamispotentiaalin saavuttamiselle 

Ammattikorkeakoulu yhteisönä, ja sen henkilöstö, voidaan nähdä verkosto- ja sidosryhmätoimijoina, joiden tehtävänä on toimia alakohtaisen osaamisen ja työelämätaitojen edistämisen katalyytteina. Katalyytit eri tehtävissään muovaavat esimerkiksi opetusta, rakenteita, työelämäyhteistyötä ja organisaatiota sellaiseksi, että ne mahdollistavat opiskelijoiden oppimista, osaamisen karttumista, ammatillista kasvua ja osaamispotentiaalin saavuttamista.

Katalyytit huomioivat toiminnassaan inhimillisiä perustarpeita, esimerkiksi sitä että jokaisella ihmisellä on tarve kuulua johonkin, tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi, tarve saada omat kykynsä hyötykäyttöön ja tarve saada arvostusta muilta. Kehittymis- ja oppimismyönteisessä ympäristössä luodaan jatkuvasti mahdollisuuksia opiskelijoiden osallisuuden ja aloitteellisuuden kehittymiselle. Ammattikorkeakoulun, ja erityisesti sen opiskelijoiden, menestymisen kannalta on keskeistä, miten koulutuksenjärjestäjä yhteisönä onnistuu tehtävässä.