Muisto tulevaisuudesta: Maatalousyrittäjän päivä vuonna 2028

Miltä näyttää maatalousyrittäjän arki vuonna 2028? Hypätään sinne!

Syksy lähestyy, ja kasvukausi on jo lopuillaan. Tilallisen toimintaa ohjaa ja optimoi tekoälypohjainen itseoppiva toiminnanohjausjärjestelmä, joka kerää reaaliajassa laadukasta dataa, tai itseasiassa tuotantotietoa, talouden tilannekuvaan eli maatilan tietotaseeseen. Aikaisemmin keväällä, kasvukauden alussa kylvömaan lannoitus sekä kylvö on tehty käyttäen edellisen syksyn puinnista kerättyä maan paikkatietopohjaista laatu- ja tuottavuustietoa. Tänäkin vuonna eri työvaiheiden tiedot tallentuvat automaattisesti työkoneista ja peltomittauksista yrittäjän omaan datavarastoon, ja ovat sitä kautta yrittäjän hallinnoitavissa; tilallinen päättää itse kenelle ja millä perusteilla hän jakaa dataansa.

Lannoitus- ja kylvölaitteiden tarkkaan paikkatietoon perustuvat annostelijalaitteet auttoivat optimaalisen lannoitus- ja kylvötuloksen saavuttamisessa. Lähestyvää sadonkorjuuta silmällä pitäen kasvukauden mittauksia, kuten tähkien kokoa, paikkatietoa, satelliitti-, drone-mittauksia ja tekoälyä hyödyntävä optimointipalvelu Yield Systems tuotti täsmäpuintisuunnitelman. Suunnitelma siirtyi langattomasti viljelijän datavarastosta työkoneyhdistelmään puinnin toteutusta ohjaamaan. Palvelu mahdollistaa eri laatuisten viljaerien erottelun ja niiden myynnin parhaalla mahdollisella tuotolla.

Tietotaseen avulla viljelijä voi vertailla myös kasvukausien välistä tuotosta. Datamäärän kasvaessa se palvelee yhä tarkemmin toiminnan tilannekuvan muodostamista, optimointia ja ennakointia. Optimointia tehdään esimerkiksi GrainSensen innovoiman viljan laatuanalysaattorin avulla, joka tuottaa dataa puimureista ja peltolohkoilta. Data tallentuu automaattisesti viljelijän datavarastoon, josta se jatkaa matkaansa, korvausta vastaan, palveluntuottajien jatkojalostettavaksi. Tällaista datan yhdistelemisestä syntyvää lisäarvoa tarjoaa esimerkiksi Enviro Tech Oy. Heidän datapalvelunsa avulla viljelijä voi vahvistaa toimintansa kestävyyttä niin ympäristön kuin taloudellisen jatkuvuudenkin kannalta.

Viljelijän ei tarvitse ratkoa datan potentiaalisia tulovirtoja yksin, vaan apuna on dataosuuskunta. Yrittäjistä koostuva tuottajayhteisön dataosuuskunta on ruokaketjun tärkeä linkki, joka auttaa niin viljelijää, jalostajia, jälleenmyyjiä kuin kuluttajaakin tuntemaan ruokansa matkan aina haarukkaan asti. Tuottajayhteisöjen vahvistunut neuvotteluasema tasapainottaa ruokaketjun ansaintaa. Dataosuuskunnat määrittävät itselleen yhteiset säännöt, joiden tavoitteena on vahvistaa yksittäisten viljelijöiden asemaa ja varmistaa toiminnan kannattavuus. Parasta dataosuuskunnassa viljelijöiden mielestä on, että sen avulla heidän neuvotteluasemansa on parantunut. Ruokaketjussa on kehitetty yhteinen dataliiketoimintamalli, johon kuuluvat kaikki ketjun jäsenet. Samalla osuuskunnasta saa apua arkeen, kun voidaan jakaa ja vertailla tietoja ja kokemuksia. Tässä ryhmässä puhalletaan yhteen hiileen! Tänään viljelijöillä onkin dataosuuskunnan kokous. Kokouksessa käydään läpi jäsenten datavaraston kokonaistilannetta, ja päätetään, mitä tuotepassin tietoja jaetaan ruokaketjun muille toimijoille. Tuotepassin avulla kuluttaja voi olla varma, että aamupalaleipä on tehty suomalaisesta laatuviljasta. Jalostajat saavat myös osansa kootusta tiedosta, jonka avulla maatalouden hiilipäästöjä on voitu vähentää jo 38 %.

Datasta on tullut maatilatuotannon moottorit voiteleva öljy.

Kun viljelijä ennen kokousta juttelee eläköityneen äitinsä kanssa, hän huomaa, kuinka viljelijän rooli on todella muuttunut viime vuosina. Maatalousyrittäjyys on muuttunut suorittajasta pääosin hallinnolliseksi. Digitaitoja on tullut harjoiteltua, ja se on kantanut hedelmää, kun aikaa jää nyt myös vapaa-aikaan. Tietysti päiviin mahtuu yhä fyysistäkin työtä, ja siksi viljelijä seuraakin reaaliajassa ja ennakoiden omaa kuormitustaan, eli hyvinvointiaan, esimerkiksi puetun teknologian avulla. Kuormituksen hallintapalvelu on linkittynyt työsuunnittelussa ennakoivasti aikataulutettujen päivittäisten rutiinien toteutussuunnitelmaan. Kuormituksen ja aikataulujen tilannekuva tuottaa välitöntä ohjeistusta toimenpidesuosituksien muodossa. Yrittäjä hallinnoi hyvinvointitietojaan itse. Se tarkoittaa, että hän voi jakaa, eli luvittaa, näitä tietoja vaikkapa työterveyspalvelujen käyttöön.

Kahvitauolta viljelijä hyppää pikapalaveriin kirjanpitäjänsä kanssa. Tänään käydään läpi tulevan vuoden budjetti. Samalla katsotaan tietotilinpäätöksen tilannetta. Sen avulla nähdään missä vaiheissa viljelyvuotta on syntynyt hukkaa, jotta tilannetta voidaan korjata ajoissa. Tuotanto- ja taloustiedot yhdistelevä Tietotase-palvelu osoittaa täsmällisesti, mistä kustannukset syntyvät, eli mitkä asiat ovat vaikuttaneet kustannuksiin. Tietotaseeseen kuuluu myös konekannan käytön hallinta, aina polttoaineen käyttötietoja myöten. Optimoimalla kaikkia toimintoja yhteisesti syntyy säästettyjä euroja joka kuukausi. Tietotase-palvelu on kytkeytynyt myös ulkopuolisiin datalähteisiin, mikä mahdollistaa mm. raaka-aineiden markkinahintojen automaattisen seurannan, jonka avulla tehostetaan hankintoja.

Tietotaseesta eteenpäin raportoitavat tiedot ovat helppo luvittaa viranomaisjärjestelmiin. Viljelijä kirjautuu tietoturvallisen eurooppalaisen tunnisteen, eli Identity Wallet -palvelun avulla esimerkiksi VIPU-järjestelmään. Raporttiin kertyy tietoa reaaliajassa Tritom-välityspalvelun kautta, ja tuotepassitkin pysyvät ajan tasalla, aina kaupanhyllylle saakka. Yhteistyötä viljelijä tekee esimerkiksi neuvontaorganisaatioiden ja hanketoimijoiden, kuten Luonnonvarakeskuksen ja Centria AMK:n kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on varmistaa liiketoiminnallinen kannattavuus ja luoda uusia tapoja hyödyntää yhdisteltyä dataa. Uudessa hankkeessa viljelijä on antanut datavarastostaan hankkeen käyttöön lannoitusdataa. MTech palveluntarjoajana hyödyntää sekä tätä että tutkimusdataa AI-arjen rutiinienhallintatyökalun parantamisessa. Innovaatiotoiminta on inspiroiva osuus työstä, jossa päästään tekemään paremmasta tulevaisuudesta totta.

Vielä illalla viljelijä pohtii dataosuuskunnan jatkoa, ja miten yhteistyötä jalostajien ja kauppojen kanssa voisi tiivistää. Hän aikoo ainakin soittaa tutulle jalostajalle, ja jutella kiertotalouden periaatteista tuotekehityksessä. Nyt kun maatalouden ylijäämät saadaan talteen, jää hyödynnettäväksi puhdasta, valmiiksi eroteltua materiaalia.

Päivän päätteeksi viljelijä tarkistaa vielä sähköpostinsa. Dataosuuskunnan hankkimassa Tritom-datanvälityspalvelussa 24/7 uurastava Datamassi-tekoälyagentti on ollut taas tutun tuottelias. Palveluntuottajilta on tullut 17 hänen datavarastonsa datasetteihin kohdistuvaa tarjouspyyntöä. Tarjous ja datasopimusehdot lähtevät potentiaalisille asiakkaille muutamalla napin painalluksella. Viljelijä pohtii, että mitenkähän sitä ennen pärjättiin, kun ei vielä ollut nykyisellään jo toisen sadon tuottavaa dataliiketoimintaa. Datasta on tullut maatilatuotannon moottorit voiteleva öljy.

Viljelijä toivoo, että jatkossa kuluttajalla olisi vielä enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa suomalaiseen ruokaketjuun; tuottaja- ja kuluttajahinnat voisivat kuvastaa vielä selkeämmin ruokaketjussa tehtyjä valintoja, jolloin kuluttaja voisi olla vielä vahvempi muutoksen ajuri. Systeeminen muutos maatalouden toimintatavoissa ja regulaatiossa voisi tuoda mukanaan uusia innovaatioita, kestävyyteen ohjaavia valintoja ja kiinnostavia innovaatioita. Datatalouden reilut periaatteet tuovat mukanaan positiivisen muutoksen koko toimintakentällä. Nuorelle yrittäjälle suuret investoinnit voivat olla vielä vaikeita, mutta yhteistyöllä ja reiluilla periaatteilla pienikin pärjää.