Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua, osa 4

Tutkimus lähenee valmistumistaan 

Tutkimuksesta julkaistaan alkuvuonna 2026 loppuraportti, jossa kerrotaan tarkemmin tuloksista liittyen musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien kokemuksiin työelämän osaamistarpeista, koulutuksen riittävyydestä ja koulutuksen kehittämisen ehdotuksista. Raportti julkaistaan Suomalaisen musiikkikoulutuksen vision sivuilla. 

Jyväskylän yliopiston luokanopettajan ja musiikin aineenopettajan kaksoiskelpoisuuden antamasta LuoMus-koulutukseen liittyvästä tapaustutkimuksesta kirjoitetaan tieteellinen artikkeli vuoden 2026 aikana.  

Suomessa toimii kahdeksan ammattikorkeakoulua, joissa voi opiskella Musiikkipedagogi (AMK) alemman korkeakoulututkinnon, lähes kaikissa voi opiskella myös YAMK-tutkinnon. Lisäksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa voi suorittaa instrumenttipedagogisen pätevyyden osana maisteriopintoja. Kolmessa yliopistossa voi opiskella musiikin aineenopettajan ylemmän korkeakoulututkinnon. (Opintopolku 2025.) Kaikki edellä mainitut korkeakoulut ovat edustettuina Tulevaisuuskestävä oppilaitoskulttuuri -hankkeen kyselytutkimuksessa. 

Kevään 2025 aikana tutkimusaineistoa kerättiin eri tavoin: 

• kaksi lomakekyselyä (joihin tuli vastauksia lähes 400) 
• oppimistehtävä yhdeksälle opiskelijalle 
• seitsemän opiskelijahaastattelua 

Tutkimusaineistoa kertyi paljon. Vastaajissa on edustettuina opiskelijat, kentällä toimivat ammattilaiset ja ammattilaisten kouluttajat. Lomakekysely toimi sekä tutkimusta suuntaavana kartoituksena että varsinaisena tutkimuskyselynä.  Kyselyssä oli sekä määrällisesti että laadullisesti analysoitavaa aineistoa, mikä teki tutkimisen erityisen mielenkiintoiseksi ja monipuoliseksi. Valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi vapaat kentät antoivat tärkeitä selvennyksiä vastauksiin. Vastaaja pystyi kommentoimaan kysymystä, mikä mahdollisti myös sen, että tutkijalle välittyi, miten vastaaja oli ymmärtänyt kysymyksen. 

Musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien osaamiset 

Lomakekyselyssä nostettiin esiin erilaisia osaamisia, jotka liittyvät musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien koulutukseen, sekä perinteisiksi ajateltuihin osaamistarpeisiin että myös nykyisessä työelämässä nousseisiin uudenlaisiin osaamistarpeisiin. Kyselyssä arvioinnin kohteena olleet osaamiset olivat: 

• instrumenttiosaaminen 
• yhteissoitto-osaaminen 
• hahmotusaineiden osaaminen 
• sovitus- ja sävellysosaaminen 
• pedagoginen osaaminen 
• ryhmäopetuksen osaaminen 
• orkesterin-/kuoronjohdon osaaminen
• osaamisen arviointitaidot 
• erityisen tuen ja oppimisen tuen osaaminen 
• opetuksen saavutettavuuden edistämisen taidot 
• kestävän kehityksen osaaminen 
• opintojen ohjaamisen osaaminen 
• digitaalinen osaaminen 
• yleiset työelämätaidot 

Lisäksi musiikin aineenopettajille suunnatussa kyselyssä olivat vielä: 

• laaja-alaisten oppimiskokonaisuuksien huomioiminen 
• alakoulun opetussuunnitelman tunteminen 

Vastaaja sai arvioida kunkin osaamisen tärkeyttä työelämässä asteikolla 1–5, sekä saamansa koulutuksen riittävyyttä suhteessa lueteltuihin osaamisiin. Vastaajat saivat lisäksi ehdottaa, miten osaamista voisi koulutuksessa kehittää. 

Huomionarvoista oli, että kaikki osaamiset koettiin tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi. Vastaukset olivat hyvin yhteneväisiä sekä musiikkipedagogien että musiikin aineenopettajien kyselyssä. Tuloksista on pääteltävissä, että hyvin samansuuntaista osaamista tarvitaan sekä musiikkiopistoissa tai muissa musiikin oppilaitoksissa, että koulujen musiikinopetuksessa. Sen sijaan eroavaisuuksia oli siinä, miten kyseiset osaamiset rakentuivat eri koulutuksissa. Tuloksia ei tarkastella raportissa kuitenkaan alueellisesti tai korkeakoulukohtaisesti, vaikka tulokset vaihtelevat huomattavasti korkeakouluittain. Kun kaikkien korkeakoulujen vastaukset yhdistetään, ne antavat kuitenkin suuntaa ja avointen kenttien vastaukset tuovat lisää tietoa korkeakoulujen kehittämistyön tueksi. 

Molemmissa vastaajaryhmissä suurimmat erot koettujen osaamistarpeiden ja koulutuksen riittävyyden välillä olivat:  

• erityisen tuen osaamisessa 
• saavutettavuuden osaamissa 
• ryhmäopetuksen osaamisessa.

Yhteistyö opinnoissa ja työelämässä

Kyselyssä selvitettiin työelämässä toteutettavan yhteistyön laajuutta, sen haasteita ja onnistumisia. Vastauksissa tuotiin esiin yhteistyön haasteita, jotka liittyvät resursseihin ja aikatauluihin, opettajien asenteisiin tai tilanteisiin ja toimintaympäristöihin. Yhteistyön onnistumisina ja tähtihetkinä lueteltiin muun muassa onnistuneet projektit, oppijoiden into, yhteisöllisyyden lisääntyminen ja omien taitojen kehittyminen. Yhteistyö nähtiin voimavarana. 

Tähtihetkiä on onnistuneet projektit ja esiintymiset, jossa yhteistyöllä saadaan upea kokonaisuus aikaan ja eri-ikäiset ja tasoiset oppijat kuulevat toisiaan ja oppivat toisiltaan.

LuoMus-koulutus on esimerkki rakenteellisesta koulutusyhteistyöstä, jossa kaksoispätevyyskoulutus järjestetään Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksen ja Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen yhteistyönä. Yhteistyö on edellyttänyt yhteistä arvopohjaa ja tahtoa, tutustumista ja luottamusta. Yhteisen koulutuksen synnyn on mahdollistanut kuunteleva ja yhteistyöhön motivoitunut johto, joka on ollut edistämässä yhteisten tavoitteiden, vision, arvojen ja tarpeiden kirjaamista ja muotoilemista yhdessä. 

LuoMus-koulutuksen ensimmäisen vuoden opiskelijoille teetettyjen oppimispäiväkirjojen analyysin kautta on muodostettu teemoja, joihin koulutuksen järjestäjä voi kiinnittää huomiota opiskelijalle merkityksellisinä oivaltamisen paikkoina opettajaksi kasvamisen polulla. Näitä ovat olleet erityisesti koulutuksen sisällöt, opiskeluyhteisö, observointi, opetusharjoittelu ja palaute. Oppimispäiväkirjoista ja haastatteluista saa kuvaa siitä, minkälaiset ammatti-identiteettiin liittyvät oivallukset kannattelevat opiskelijan opintojen etenemistä ja kasvua asiantuntijaksi. 

Tutkimuksesta koulutuksen kehittämiseen 

Tutkimuksen tavoitteena on ollut tuottaa ajankohtaista tietoa, jota voidaan hyödyntää musiikkipedagogien ja musiikin aineenopettajien koulutussisältöjen valtakunnallisessa kehittämistyössä. Tavoitteena on ollut myös löytää mahdollisuuksia organisaatioiden väliseen dialogiin, yhteistyön lisäämiseen koulutusten suunnittelun parissa ja mahdollisesti koulutussisältöjen ajantasaistamiseen erityisesti työelämätarpeiden näkökulmasta. Näitä tavoitteita on saavutettu, uusia täydennyskoulutuksia on rakenteilla tutkimustulosten osaamistarpeiden näkökulmasta ja keskusteluun on osallistettu työelämäkenttää, kouluttajia ja opiskelijoita.

Musiikkipedagogeja kouluttavien ammattikorkeakoulujen koulutuspäälliköistä koostuva ryhmä osallistui osana omia kokouksiaan tutkimustyön suuntaamiseen ja tutkimusaineiston luomiseen keväällä 2025. Päälliköiltä selvitettiin muun muassa toiveita tutkimuksen suuntaamisesta niin, että tutkimus hyödyttäisi korkeakoulujen kehittämistyötä ja kansallista verkostoitumista. Myös yliopiston musiikin aineenopettajakoulutuksen edustajia hyödynnettiin kyselylomakkeen rakentamisessa. 

Seuraavaksi Musiikkialan koulutus kohti 2030-lukua -hankkeessa suunnitellaan muun muassa tutkimustulosten jalkauttamisen tapoja koulutusorganisaatioiden kehittämisen tueksi. Seuraa jatkossakin visiotyön edistymistä ja uusia pilotteja Suomalaisen musiikkikoulutuksen vision sivuilla! 

Tutustu myös blogisarjan aiempiin blogeihin Centrian sivuilla. 

Artikkelia muokattu 12.1.2026: ”Yhteistyö opinnoissa ja työelämässä” oli aiemmin virheellisesti osana bullet-listaa. Muokattu väliotsikoksi.

Lähteet 

Fisme ry. Saatavissa: https://fisme.fi/. Viitattu 15.12.2025. 

Luokanopettajan ja musiikin aineenopettajan opinnot (LuoMus). Saatavissa: https://www.jyu.fi/fi/tule-opiskelemaan/tutustu-aloihimme/musiikki-taide-kulttuuri-ja-kasvatus/luokanopettajan-ja-musiikin-aineenopettajan-opinnot. Viitattu 15.12.2025. 

Musiikkialan koulutus kohti 2030 -lukua blogisarja. Saatavissa: https://net.centria.fi/kategoria/blogi/?tag=musiikki#cat-filter. Viitattu 15.12.2025. 

Musiikkikoulutuksen visio. Suomalaisen musiikkikoulutuksen visio 2030. Saatavissa: https://musiikkikoulutuksenvisio.fi/visio/. Viitattu 15.12.2025. 

Opintopolku. Saatavissa: https://opintopolku.fi/konfo/fi/. Viitattu 14.12.2025.