Olemmeko hybridiyksinäisiä?
Narratiivisena ihmisenä minulla on taipumus inspiroitua kaunokirjallisuudesta. Luen parillisina tiistai-iltoina Thomas Mannin Taikavuori-kirjaa, jonka ensipainoksesta tuli juuri kuluneeksi sata vuotta. Siinä mies lähtee tapaamaan serkkuaan parantolaan, mutta pian hän huomaa lumoutuneensa niin parantolasta, että kokee olonsa sairaaksi ja jää sinne itse hoidokiksi. Kärjistys ontuu, mutta silläkin uhalla mietin: olemmeko lumoutuneet ja jääneet loukkuun teknologian mahdollistamaan hybridityöhön?

Centria laati pelisäännöt paikasta riippumattomaan työhön vuonna 2019. Vaikka ohjeet koskettavat pitkälti asiantuntija- ja tukihenkilöstöä, löytyy sieltä periaatteita koskien vuosityöajassa olevia; työaikasuunnittelu, HyFlex sekä muut opetuksen ohjeistukset ja käytännöt täydentävät opettajien työskentelyohjeita. Meidän toimintamallimme ovat aina olleet väljiä ja muihin ammattikorkeakouluihin verrattuina jopa liberaaleja. Tämä sopii myös arvoihimme. Luotamme siihen, että centrialaiset löytävät itse parhaat mahdolliset tavat työskennellä.
Työnantajamielikuvaamme halki porattaessa on tullut ilmi paikasta riippumattoman työn ja joustavuuden valtti rekrytointimarkkinoilla. CSS-yhteistyössä (Centria-Samk-SeAMK) 22.1.2025 pidetyn Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden työpajassa pohdimme hieman myös sitä, mitä vaikutuksia kansantalouden työneliöiden vähentämisellä ja työmatkaliikenteen hiljenemisellä on hiilijalanjälkeen.
On kuitenkin hyvä pysähtyä kysymään, tarvitsisimmeko me tällä hetkellä enemmän lähityöskentelyä ja sitä tukevia rakenteita?
Vaasan yliopistossa professori Liisa Mäkelän tutkimusryhmä on tutkinut erityisesti etätyötä ja hybridijohtamista. Yksi merkille pantava huomio tuloksissa on ollut työyksinäisyyden kasvu. Erityisesti tämä korostuu uusien työntekijöiden keskuudessa. Vaikka työtä tehdään kollegoiden kanssa verkon välityksellä, jäävät kontaktista uupumaan eleet ja ilmeet, kielen painotukset ja tunneilmaisut, sekä usein myös vapaamuotoinen rupattelu. Tunne.
Tällöin työyhteisö voi jäädä kaukaiseksi, ja työntekijä jopa eristäytyy. Arjen eroosiota lisäävät erinäiset haasteet saattavat muodostua hallitsemattomaksi tulvaksi, ja työkyky heikkenee. Tällä hetkellä me Centriassa kasaammekin intranetin Henkilöstöpalvelut-osion alle työssä jaksamiseen ja kuormittumiseen liittyvää matalan kynnyksen tukimateriaalia, johon kannattaa perehtyä.
Jos työssä koetun yksinäisyyden lisäksi myös harrastukset ovat yksilökeskeisiä, sosiaalisten suhteiden määrä on rajallinen ja kommunikointi toteutuu TikTok-videoiden tykkäämisinä, näivettyvät yhteisötaidot väkisin. Etätyöpäivä etenee kuin huono Reels, eikä katkea missään vaiheessa. Iltaisin keskustelemme pesukoneiden ja sähköautojen merkkivalojen kanssa muinaisilla kielillä. Yksinäisyydestä on tullut monella rintamalla vaikuttavaa, koko elämänpiirin leikkaavaa ja hyvin kuluttavaa hybridiyksinäisyyttä.
Uudessa strategiassa me puhumme yhdessä oppimisesta. Kuinka hyvin tämä toteutuu, jos kohtaamme harvoin kasvokkain? Minusta meidän täytyy lisätä työpaikalla tapahtuvaa yhteistä työhön liittyvää tekemistä, ongelmanratkaisua ja visiointia – välillä myös asian vierestä puhumista. En näe meidän palaavan kampuksille joka päivä sankoin joukoin parijonossa, nyssäkät olkapäillä. Keijolla ei välttämättä ole työhuonetta tai edes omaa pulpettia kampuksella, mutta erilaisiin tilanteisiin sopivia tiloja ja infraa, ruokaa ja kahvia, yhteisöllisyyttä ja naurua löytyy sitäkin enemmän.
Oikein annosteltuna tilapäinen yksintyöskentely on hyväksi, mutta hybridiyksinäisyyden torjumiseksi suosittelen säännöllistä yhteisötyöskentelyä, sopivan mallin löytämistä. Näitä malleja ei voi kukaan ulkopuolinen jäljentää kalkeeripaperin läpi, vaan työparien, tiimien ja tutkimusryhmien tulee itse muodostaa omia tapojaan työskennellä ja kommunikoida. Vaikka esihenkilöt omalla toiminnallaan ohjaavat ja mahdollistavat työn tekemisen uusia muotoja, on jokaisella meistä vastuu omasta työskentelystä, työkyvystä ja osaamisesta. Nämä jos mitkä ovat hyviä yhteisötaitoja!
Lähteet
Mann, Thomas. 1924. Taikavuori. WSOY. Suom. Kai Kaila, 1957 ja 2024.
Työaikalain soveltaminen ja henkilöstön työaika ammattikorkeakoulussa. Vaasan yliopisto, Etätyökompassi. Viitattu 22.1.2025. https://sites.uwasa.fi/etatyokompassi/
Jouko Mäki-Korvela
Henkilöstöjohtaja