Onko meillä malttia vaurastua?

Presidentti Sauli Niinistön vahva essee (Niinistö 2024) kokonaisturvallisuudesta viritti ajattelemaan yhteiskunnallista kehitystä yleisemmälläkin tasolla. Onko niin, että yksilöllisyys ja yksilön suoritukset ovat korostuneet jo liikaakin? 

Onko niin, että olemme tuudittautuneet jatkuvan kehityksen aikana siihen, että ”hyvä vain syntyy”. Aina on niitä, jotka keksivät lisää. Pystyvät omilla ponnistuksillaan tuomaan apua, kehitystä myös muille. Tällainen ajattelu on helposti passivoivaa. 

Kun siihen lisätään vahvistunut usko professioiden voimaan ja viranomaisten kyky ”ajatella kaikkien edestä”, ollaankin jo pelottavalla tiellä. Vastuu on helppo ulkoistaa, luovuus käyttää yksityiseen. Tai sitten vain tylsistyä henkisesti. 

Hyvinvointiyhteiskunta on lupaus jatkuvasta hyvästä. Samalla vastuut ovat institutionaalistuneita. Moiseen kehitykseen liittyvät aina erilaiset valtarakenteet, edut ja edunvalvojat. Niillä on omat edunvalvontanäkemyksensä.  

Kun muutos kohtaa moisen tilanteen, mitä se kohtaa? Jäykistyminen on varmaan yksi kuvaava sana. Samoin siilot. Hyvinvoinnin eriytetyt ja säädellyt toiminnot.  

Niinistön essee sai miettimään, mikä on yhteiskunnallisen kehityksen ja kehittämisen tulevaisuus. Yhteistoiminta on varmasti yksi vastaus. Koko yhteisön osaamispääoman käyttöönotto.  

Siilojen sijaan tarvitsemme entistä enemmän vuorovaikutusta eri alojen osaajien kesken. Tämä tarkoittaa toimivia verkostoja ja ekosysteemejä. Niiden merkityksestä menestyksen tuojana on jo hyviä tuloksia työelämässä.  

Osaaminen ja diversiteetti tuovat menestystä 

Globaalit ongelmat huutavat osaamisten ja osaajien yhteistyötä. Olennaista on varmistaa, että koko osaaminen ja sen diversiteetti on mukana. Monimutkaistuvassa maailmassa emme pärjää yksiulotteisella osaamisella. Kilpailukyky, tuottavuus, menestys syntyvät diversiteetistä. 

Yrityselämässä tästä on jo paljon esimerkkejä. Miten yhteiskunta voi menestyä?  

Ne yhteiskunnat, jotka pystyvät tukemaan erilaisten verkostojen ja ekosysteemien syntyä, voimistuvat. Olennaista on ymmärtää asia jatkuvasti kansainvälisenä. Kehitys on kansainvälistä. 

Ajattelu on mahdollista viedä alue- ja organisaatiotasolle. Ne alueet, jotka pystyvät tukemaan toimijoidensa kiinnittymistä globaaleihin ekosysteemeihin ja arvoketjuihin, menestyvät. Esimerkki läheltä: 

Länsirannikko on selkeästi kiinnittynyt tai kiinnittymässä osaksi digivihreän siirtymän globaalia ratkaisua. Kysymys kuuluu: miten osaamis-, vastuu- ja viranomaissiilot pystyvät tätä kehitystä auttamaan? Siilomainen ajattelu pitää murtaa! Se lienee selvää. Tässä muutoksessa poliittisen prosessin merkitys korostuu. 

Se mikä on poliittisten voimien myötä syntynyt, siihen sen on mahdollista puuttua. Laventaa ajattelua yhteistoiminnan, yhdessä kehittämisen suuntaa. Työlle tarvittaisiin oma parlamentaarinen komitea. Ajattelutavan muutos edellyttää yleensä pitkäjänteistä työtä. 

Meidän on vastattava paremmin positiivisiin rakennemuutoksiin

Länsirannikko elää parhaillaan positiivisen rakennemuutoksen aikaa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi arvioi taannoin koulutusjärjestelmän kykyä vastata rakennemuutoksiin (Frisk et al. 2022). Tulos oli, että negatiivisiin muutoksiin – joku toimiala on muutoksessa, yrityksiä kaatuu – koulutusjärjestelmämme kykenee vastaamaan varsin hyvin. Työttömäksi jäävien tuki toimii, eri toimijat tunnistavat tehtävänsä ja roolinsa. Sama yrityksiin päin.  

Karmeaa on se, että positiivisiin rakennemuutoksiin emme osaa vastata. Jos alueella on paljon kasvumahdollisuuksia, esimerkiksi investointitarpeita, kysyntää työntekijöistä, tilauksia, meiltä puuttuukin kyky vastata näihin tarpeisiin. Esimerkiksi kyky vastata osaamis- ja työvoimatarpeisiin nopeasti. Sama toistuu monilla toiminnan alueilla.  

Onko meillä varaa moiseen tilanteeseen? Meneekö meillä edelleen liian hyvin, eikä tähän tarvitse puuttua? Suomi tarvitsee lisää muutoskykyä, uudistumista. Siilot on saatava toiminaan yhteen. Tämä olisi parlamentaarisen työn paikka. 

Presidentti Kekkosta mukaellen voi kysyä: Onko meillä malttia vaurastua? Uskon, että meillä on myös varaa sijoittaa siihen! Nyt olisi sen aika. 

Lähteet

Frisk, T. et al. 2022. Koulutusjärjestelmän kyky vastata jatkuvan oppimisen haasteisiin äkillisissä rakennemuutostilanteissa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 8:2022. Saatavissa: https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_8_2022.pdf. Viitattu: 27.1.2025. 

Niinistö, S. 2024. Pahantahtoinen Venäjä voi käyttää hyväkseen demokratian arvoja. Helsingin Sanomat 15.12.2024. Saatavissa: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010898365.html. Viitattu: 27.1.2025.