Pidä ystävät lähellä ja vihollinen vielä lähempänä

Muistatko missä olit, kun kuulit koronaviruksesta ensimmäisen kerran? Itse olin Afrikassa Sansibarilla: turkooseista turkoosein meri, loputtomasti valkoista kuumaa hiekkaa, mutta melko alkeelliset olot aidattujen hotellialueitten ulkopuolella. Matkustin sieltä yhden maailman suurimmista lentokentistä, Dohan, kautta kotiin. Onneksi en silloin vielä ymmärtänyt miten veret seisauttava tauti uhkasi lomailijaa tuolloin.  

Paljon ikävyyksiä, surua ja harmia pandemiasta seurasi. Hopeareunuksena sentään tehtiin jättimäinen digiloikka globaalisti etä- ja hybridityön kehittyessä jättiharppauksin, käytännössä vain kuukausissa. Enää harva haluaa palata aikaan ennen koronaa. Eivätkä hekään voi menneeseen matkata, vaikka tulenpalavasti niin haluaisivat.  

Toiseenkin digiloikkaan pitäisi kyetä nyt vain muutamia vuosia myöhemmin ja tehdä tekoälystä kollega, jos se ei sitä vielä ole. Generatiivinen tekoäly, kuten etätyökin, tuli toimistotyöläisten arkeen jäädäkseen – pysyvästi – peruuttamattomasti. Kuten ei etätyö, ei myöskään tekoäly mene pois, vaikkei sen kanssa tekisi tuttavuutta lainkaan. Valitettavasti vai onneksi? Sinä päätät sen. 

Osa kokee tekoälymurroksen uuvuttavaksi. Niinhän muutos aina on; toisille himpun verran työläämpää, kun taas joillekin mielekästä vaihtelua. Ymmärrän hyvin, miksi tekoälyn käyttöönottoa lykkää eteenpäin ja ajattelee tarttuvansa siihen myöhemmin. Jos on jatkuvasti kiire, ei vauhtisokeassa suorittamisessa tiedosta, missä kaikissa työn arkeen kuuluvissa asioissa tekoäly saattaa itseasiassa ottaa osan aikaa vievästä rutiinista kontolleen. Tekoälystä ei tarvitsee ymmärtää kaikkea, mutta pitää tietää tarpeeksi. Tieto joskus lisää tuskaa, mutta tuo myös turvallisuutta. Kuten etätyöosaamista, myös tekoälyosaamista tarvitsevat tulevaisuudessa kaikki toimistotyöläiset. 

DigiPaikka on valtakunnallinen digitaitoihin ja etätyöosaamiseen keskittyvä upea hanke, joka tuo kaikkien työssäkäyvien ulottuville loputtomasti kiinnostavia osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia: luentoja, koulutuksia ja valmennuksia. Viime vuonna tekoäly oli ylivoimaisesti toivotuinta sisältöä. Ei siis ole ihme, että hankkeessa saatiin ennennäkemätön määrä kiinnostuneita osallistujia viime lukuvuonna toteutettuun tekoälykoulutussarjaan. Satoja ja taas satoja ihmisiä tutustui markkinoinnin käytännön tekemiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen generatiivisen tekoälyn koulutuksissamme.  

Oli siis sanomattakin selvää, että uutta tekoälykoulutussarjaa lähdettiin suunnittelemaan jo ennen kuin saatiin keväällä viimeiset koulutukset vedettyä.  

Melko moni palasi uudelleen tallenteiden äärelle DigiPaikan Online Yhteisöön syventämään omaa ymmärrystä tallenteen play ja pause -nappuloiden ahkeralla naputtelulla. Runsas ja myönteinen palauteryöppy toi loistavia ideoita ja ehdotuksia tuleviin toteutuksiin. Oli siis sanomattakin selvää, että uutta tekoälykoulutussarjaa lähdettiin suunnittelemaan jo ennen kuin saatiin keväällä viimeiset koulutukset vedettyä.  

Kiirettä piti, mutta onnistuttiin rakentamaan organisaatiorajojakin ylittävällä sujuvalla yhteistyöllä kattava tekoälykoulutussarja. Maksutta, jottei kukaan jäisi osattomaksi tekoälyosaamisesta. Ilmainen koulutuskokonaisuus on rakennettu silmällä pitäen PK-sektorin yritystä, jolla tekoälyn hyödyntäminen ei ehkä kaikilta osin vielä jiirissä. Aivan jokaisessa organisaatiossa on tällä hetkellä jo niitä, joilla on omia henkilökohtaisia tekoälyagentteja tai -assistentteja tukemassa työtä. Näissä samoissa organisaatioissa on kuitenkin myös työntekijöitä, jotka eivät ole vielä pyytäneet tekoälyltä edes sitä helpointa: viikon ruokareseptejä ostoslistoineen. Kuilu osaajien ja osaamattomien välillä syvenee ja levenee.  

Aikaisten AI-omaksujien ja tekoälystäkieltäytyvien työrooli ja asema organisaatiossa vaikuttaa merkittävästi siihen, pysyykö yritys mukana tekoälykehityksessä vai jääkö se tekoälyä paremmin hyödyntävien jalkoihin tässä ryntäyksessä. Resursseja tekoälytyöhön organisaatioissa tarvitaan; vähintään aikaa kouluttautua, oppia ja ymmärtää – toivottavasti myös hyödyntää – kaikilla tasoilla. 

Vienon omakehun tuoksusta huolimatta kerron mielelläni, että koostimme mainion kokonaisuuden erityisesti PK-yrityksen kriittisiin tarpeisiin. Sinänsä koulutuksien monipuolinen anti istuu toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta monen yrittäjän, johtajan, HR-kehittäjän tai asiantuntijan tontille.  Lokakuussa starttaava koulutussetti luo kokonaisvaltaista ymmärrystä siitä, miksi nyt viimeistään pitää tehdä yritykselle tekoälystrategia ja luoda linjauksia AI:n käytöstä, mitä yrityksille tarkoittaa EU:n tekoälyasetus, josta myös Centrian juristi Marjaana Rahkola kirjoitteli juhannuksen jälkeen. Entä miten tekoäly vaikuttaa yrityksen ostamien palveluiden tuottamiseen tai käytettyjen järjestelmien automaatioon.  Mitä on tehokas datalla johtaminen tai mitä voimme ulkoistamisen sijaan tehdä tehokkaammin myös itse AI:n avulla, kuinkas muutenkaan.  

Kuulun itse siihen häviävän pieneen joukkoon suomalaista verrokkiryhmää, joille henkilöarvioinnissa napsahtaa tulokseksi: olet muutoshakuinen, sinulta puuttuu muutosvastarinta. Myönnän, että siitä huolimatta itselläni tekoälyn todella tehokas hyödyntäminen työssä on jäänyt kiireen jalkoihin viime talven aikana. Käytän toki tekoälyä käännöksiin, ideointiin ja sparraukseen jo tottuneesti, lisäksi tyttöjen reissulle on tehty matkasuunnitelmia ja haettu suuntaa henkilökohtaisen hyvinvoinnin kehittämiseen. Työhön liittyvät tekoälyriskit ja -rajoitteet ovat tiedossa, mutten ehkä hahmota vielä ihan kaikkia mahdollisuuksia. Pidän siksi jatkossakin tärkeänä oppia vielä lisää ja kehittää omaa tekoälyosaamista.  

Osallistun kiinnostuneena siis myös itse järjestämiini koulutuksiin. En tarvitse varsinaisesti tietoa siitä miten luovan työni tuloksia suojaisin immateriaalioikeuksin, tai miten tekoäly on mukana organisaation laskunkäsittelyn automaatioissa tai edes mitä sisältöä moderni markkinoija tuottaa tekoälyllä. Osallistun, jotta ymmärtäisin ja hahmottaisin muutoksen laajuuden vieläkin paremmin.