Rauhoitu hyvä ihminen – ja kirjoita

Tämä on tuttu ajatus, joka heijastuu niin työelämään kuin vapaa-aikaankin. Paineita tulee monesta suunnasta, ja siihen oravanpyörään on helppo jäädä jumiin. Sisältöä ja näkyviä tuloksia pitää luoda, muuten et ole mitään.

Oravanpyörässä pyöriessä ja henkeä haukkoessa saattaa oma hahmotuskykykin kärsiä. Kynnys julkaisemiselle madaltuu ja kädet hapuilevat hommaa helpottavien oljenkorsien perään, ja niitähän nykypäivänä riittää.

Mietin, että onko massa kuitenkaan arvokasta nykypäivän informaatiotulvassa? Toisivatko sittenkin harkitut ja hyvin muotoillut sisällöt jotain tärkeämpää tähän maailmaan? Sellaiset, joissa arvostetaan viestin vastaanottajan aikaa. Sillä onko millään oikeastaan mitään merkitystä, ellei sen takana ole ajatustyötä ja aitoa tunnetta?

Kirjoittaminen ajatellaan usein aikaa vieväksi. Miksi ryhtyisi kirjoittamaan, kun se on niin kovin tuskallista. Siinä joutuu miettimään, ajattelemaan ja muotoilemaan. Mutta onko se kuitenkin juuri sitä, mitä me kaipaamme? Kirjoittaminen voi totta tosiaan välillä olla hidas prosessi, mutta ehkäpä meille tekisi ihan hyvääkin joskus pysähtyä, rauhoittua, hengittää ja ajatella.

Ajatteleminen, ja voisiko sanoa tuumailu, on arvokasta ja tarpeellistakin. Ja vaikka se ei juuri sillä hetkellä tuota varsinaisesti mitään näkyvää, ovat sen vaikutukset takuulla nähtävissä jossain vaiheessa.

Kynä on miekkaakin vahvempi, sanotaan. Tätä sanontaa voidaan tulkita monella tapaa, ja onpa siitä monia versioitakin. Itse päätän tässä yhteydessä tulkita sitä niin, että kirjoitetun tekstin vaikutus kantaa kauas – kuten on tapahtunut tuonkin sanonnan kohdalla. Tuon sanonnan on nimittäin kirjoittanut Sir Edward Bulwer-Lytton näytelmässään Richelieu: Or the Conspiracy, vuonna 1839.

Hyvin muotoiltu teksti kestää aikaa. Ja vaikka ympäröivä maailma muuttuu jatkuvasti, muodostavat tekstit omanlaisensa palasen ajankuvaan. Laadukkaisiin teksteihin on mukava palata vuosienkin jälkeen.

Kirjoittaja työskentelee Centriassa muun muassa julkaisutoiminnan parissa.