Resilienssi on iso joukko asioita
Osallistuin toukokuussa 2026 Tallinnassa EUSBSR-konferenssiin Resilience Edition. Alkujaan matkaan oli lähdössä isompi joukko centrialaisia, Baltic Sea Regionin rahoittamissa hankkeissa toimivia asiantuntijoita ja BSR-rahoituksesta kiinnostuneita verkostoitumaan. Matkaa tein mennessä junalla, ratatyöbussilla, junalla, R-junalla kaapelirikon takia ja ratikalla ja lahden yli lautalla ja mietin, että varasuunnitelma B pitäisi aina olla suunniteltuna valmiiksi, niin sitten sitä ei tarvitsisi.
Konferenssipaikkana oli Tallinnassa KulttuuriKatel, vanha tehdasrakennus, josta oli peruskorjattu konferenssikeskus. Teemoina olivat ilmastonmuutos ja ympäristöterveys, kriisiviestintä, väestönmuutos ja ikääntyminen, meriturvallisuus, alueellinen kilpailukyky, turvallisuus ja geopolitiikka, alueellinen ja rajat ylittävä yhteistyö, ja sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus ja kestävyys. Verkostoitumiseen oli runsaasti aikaa seminaariesitysten ja työpajojen välillä.
BSR:n rahoittamilla hankkeilla oli runsaasti ständejä. Minä ajattelin resilienssiä ennen kaikkea henkisen kriisin kestävyyden kautta, mutta teema oli laajennettu koskemaan poikkeusoloista selviytymiseen kaikilla elämän alueilla. Tapahtuman puheenvuoroissa näkyi ja kuului voimakkaasti tämänhetkinen sotilaallisen uhkan tilanne ja, mitä Itämeren alueen valtioiden tulisi tehdä tai olisi pitänyt tehdä jo vuonna 2022. Virosta oli keynotepuhujina ex-presidentti Tomas Hendrik Ilves,nykyinen ulkoministeri Margus Tsakhna ja Kristi Raik Viron Ulkopoliittisesta Instituutista.
Osallistuin yhteisen ohjelman lisäksi seuraaviin työpajoihin: Caring for those who care for us: resilience of the people behind health and social care, From crisis to capacity: what we can learn from Ukraine and how to collaborate better ja Shifting tides, resilient territories: advancing spatial resilience in the Baltic Sea region. Ukrainassa on käynnissä todella mielenkiitoiset hankkeet: A Workforce under Pressure ja Guardians of Resilience, joissa tavoitteena on vahvistaa ensihoidon ja pelastusalan työntekijöiden palautumista ja vähentää kuormitusta, joka jatkuu vuosikausia eikä kriisin loppumisesta ei ole tietoa. Keskeisenä ajatuksena heillä oli A smooth sea never made skilled sailor, joka luonnehti ja kuvasi hyvin kriisien luonnetta ja etenemistä.
Toisten ihmisten kohtaaminen, luonto ja kokemusten jakaminen saman kokeneiden kesken nousivat merkitykselliseksi kuten myös se, että henkisen avun saaminen ei ole virka-aikaan sidottua. Toivoa ylläpitivät vahva yhteisöllisyyden tunne ja taito löytää pieniä hyviä hetkiä. Sodan raakuus ja mielettömyys toistuivat useassa puheenvuorossa ja pelko siitä, että edellisen suursodan tuhoa ei enää muisteta Euroopassa ja ukrainalaiset jäävät yksin sodan pitkittyessä.
Konferenssista konkreettisesti lähti mukaan hankeideoita poikkeusolojoissa selviytymiseen ja toisen aallon ensivastetoimintaan. Lisää tapahtumasta löytyy Baltic Sea Regionin kotisivuilta.
Marjut Levoska
TKI-päällikkö