Robotiikan moniosaaja rakentaa tulevaisuuden ratkaisuja

Ajay Sharma työskentelee TKI-asiantuntijana Centria-ammattikorkeakoulussa. Hän kuuluu Centrian Robotiikka ja tekoäly -kärkitutkimusryhmään. Sharman keskeisiä osaamisalueita ovat teollisuusrobotiikka, mobiilirobotiikka ja toiminnan tehokkuutta parantavien automaatioratkaisujen kehittäminen.

– Osallistun myös aktiivisesti kokonaisvaltaisten automaatiojärjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi työnkuvaani kuuluu uusien teknologioiden kartoittaminen, innovatiivisten sovellusten kehittäminen sekä uusien tutkimus- ja hankemahdollisuuksien tunnistaminen.

Sharma on tällä hetkellä mukana kahdessa TKI-hankkeessa.

– Toimin mobiilirobotiikan ja robottikaluston hallintajärjestelmien teknisenä vastuuhenkilönä RoboFlex-hankkeessa. Työni keskittyy autonomisten mobiilirobottien käytännön käyttöönottoon teollisuusympäristöissä. Hankkeen tavoitteena on kehittää tehokkaita käyttöönottostrategioita varastoihin, tuotantolaitoksiin ja logistiikkatoimintoihin Pohjois-Pohjanmaan alueella.

Sharma ratkoo myös yhtä teollisuusautomaation keskeisistä haasteista: mobiilirobottien laajempaa käyttöönottoa ja joustavaa hyödyntämistä muuttuvissa tuotantoympäristöissä. Hankkeessa keskitytään eri valmistajien mobiilirobottien integroimiseen samaan järjestelmään sekä niiden yhdistämiseen teollisuusrobotteihin autonomisen materiaalinkäsittelyn ja sisälogistiikan mahdollistamiseksi.

RoboPinta-hankkeessa, joka keskittyy biopohjaisten materiaalien lisäävään ja vähentävään valmistukseen, Sharma työskentelee robotiikan integraatioinsinöörinä. Hänen tehtävänään on kehittää ja integroida robottisoluja, jotka soveltuvat esimerkiksi 3D-tulostukseen, jyrsintään, hiontaan sekä muihin edistyneisiin valmistusprosesseihin.

– Tavoitteena on puolestaan kehittää monitoiminen robottisolu suurikokoisten venemuottien valmistukseen lisäävien ja vähentävien valmistusmenetelmien avulla. Ratkaisussa yhdistetään teknologioita, kuten robottiohjattu 3D-tulostus, jyrsintä ja hionta, joiden avulla voidaan vähentää manuaalisen työn määrää, tehostaa prosesseja ja parantaa tuotteiden laatua, tarkentaa Sharma.

Kehitystyön odotetaan tuottavan arvokasta käytännön tietoa edistyneen robotiikan käyttöönotosta ja tarjoavan uusia toimintamalleja valmistuksen ja materiaalivirtojen kehittämiseen Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla.

Sharmalla on tutkimustyössään kärkitutkimusryhmässä tiettyjä tavoitteita.

– Minulla on vuosikymmenen kokemus teollisuusrobotiikan sovelluksista. Tavoitteeni on kehittää käytännönläheisiä teollisia ratkaisuja, joiden avulla nykyisistä teollisuus- ja mobiiliroboteista voidaan tehdä älykkäämpiä, joustavampia ja autonomisempia.

Sharmaa kiehtoo robotiikassa ja tekoälyssä erityisesti se, että jokainen uusi läpimurto paljastaa uusia mahdollisuuksia ja monimutkaisuuden tasoja. Fyysisen tekoälyn kaltaisten teknologioiden kehittyessä ne muuttavat tapaa, jolla robotit havainnoivat ympäristöään, oppivat ja toimivat. Samalla ne tuovat esiin ominaisuuksia, joihin nykyinen laitteisto on jo pitkään kyennyt.

– Ala tuntuu jatkuvasti laajenevalta palapeliltä, jossa jokainen edistysaskel yhdistää aiemmin toisistaan irrallisia osia. Juuri tämä jatkuva uuden oppiminen ja oivaltaminen pitää minut motivoituneena ja innostuneena.

Kun Sharmalta kysytään, miten hän näkee robotiikan ja tekoälyn kehittyvän tulevina vuosina, hän vastaa seuraavasti:

– Vaikka robotiikka ja tekoäly ovat jo saavuttaneet merkittävän aseman käytännön sovelluksissa, yksi keskeinen kysymys on edelleen avoin: vastaavatko nykyiset teknologiat todella pitkän aikavälin tarpeisiin? Nopeasta kehityksestä huolimatta monet sovellukset edellyttävät edelleen parempaa luotettavuutta, mukautuvuutta ja ihmislähtöistä älykkyyttä toimiakseen johdonmukaisesti monimutkaisissa ympäristöissä. Viimeaikainen kehitys on tuonut esiin sekä tekoälyn mahdollisuudet että sen rajoitukset. Uskon, että seuraava merkittävä kehitysvaihe keskittyy entistä enemmän ihmislähtöisiin kyvykkyyksiin, mikä vauhdittaa siirtymää kohti Industry 5.0 -aikakautta.

Kolmivuotinen konetekniikan tutkinto loi perustan Sharman uralle ja johti hänen ensimmäiseen työpaikkaansa teollisuusrobottien ohjelmoinnin ja käytön pariin. Myöhemmin Sharma suoritti tietojenkäsittelyn korkeakoulututkinnon, joka laajensi hänen osaamistaan automaation, konevision ja älykkäiden teollisuusratkaisujen alueille.

Sharma on kotoisin Intiasta, maasta, joka tunnetaan rikkaasta kulttuurisesta monimuotoisuudestaan, vahvasta insinööriosaamisestaan ja nopeasti kasvavasta teknologiaekosysteemistään. Kasvu tällaisessa ympäristössä herätti hänen kiinnostuksensa innovaatioihin, ongelmanratkaisuun ja uusiin teknologioihin.

– Tämä kiinnostus johdatti minut lopulta tutkimus- ja kehitystyön pariin Suomessa. Tämä maahan tunnetaan innovatiivisesta toimintakulttuuristaan ja vahvasta sitoutumisestaan teknologiseen kehitykseen.

Onko Sharma huomannut Suomessa kulttuurieroja, joita luonnehtisi mielenkiintoisiksi?

– Ehdottomasti. Monet asiat Suomessa poikkeavat siitä, mihin olin Intiassa tottunut. Päivittäisen masala-teen vaihtaminen aamukahviin ja sen oppiminen, että hiljaisuus voi olla yhtä merkityksellistä kuin keskustelu, ovat olleet miellyttäviä yllätyksiä. Eniten minuun on kuitenkin tehnyt vaikutuksen matalan hierarkian työkulttuuri, jossa avoimiin keskusteluihin ja rakentavaan eriävien näkemysten esittämiseen kannustetaan. Juuri tällaisista keskusteluista syntyvät usein parhaat ideat ja innovaatiot.

Sharman kiinnostuksen kohteisiin kuuluvat kriketti, runous, tiededokumentit sekä merkittävien tutkijoiden elämäkerrat. Hän kuuntelee mielellään myös hindi- ja punjabinkielistä musiikkia, joka auttaa rentoutumaan ja säilyttämään yhteyden omiin kulttuurisiin juuriinsa.