Suuret aiheet vai arjen pienet oivallukset?
Kun blogitekstiä tai asiantuntijatekstiä ryhdytään suunnittelemaan, lähtee ajatus usein kauas ja korkealle. Pitäisi keksiä jotain merkittävää, ajankohtaista, suurta ja vaikuttavaa. Sellaista, joka avaa uusia näkökulmia ja herättää keskustelua laajasti.
Ajatus käy sinänsä järkeen, sillä ammattikorkeakoulumaailmassa olemme tottuneet ajattelemaan laajoja kokonaisuuksia, strategioita ja yhteiskunnallisia muutoksia. Mutta samalla saatamme epähuomiossa ohittaa sen, mikä on kaikkein lähimpänä.
Monesti juuri ne pienet, arjen keskellä pyörivät asiat, kuten opiskelijoiden havainnot, hankkeen aikana syntyneet oivallukset tai epäonnistumisista opitut asiat, ovat sellaisia, joista lukija saisi eniten irti. Ne ovat samaistuttavia, konkreettisia ja aitoja asioita. Pieni havainto voi avata suuret ajatuksenjuoksut, ja konkreettinen esimerkki voi tehdä abstraktista asiasta ymmärrettävän.
Kirjoittamisen ei siis aina tarvitse alkaa kysymyksestä: ”Mikä on alan seuraava suuri murros?”
Se voi alkaa myös kysymyksestä: ”Mikä jäi tänään mietityttämään?”
Sama ilmiö toistuu vapaa-ajalla, erityisesti lomakaudella. Usein ajattelemme, että merkittävät kokemukset löytyvät kaukaa. Pitää matkustaa toiseen maahan, toiseen kulttuuriin tai toiseen ilmastoon kokeakseen jotakin erityistä.
Sen sijaan, että etsii kaukaa jotakin suurta, pysähtyy lähelle ja katsoo tarkemmin.
Tätä mietin viime viikolla ajaessani hieman utuisen, juuri sataneen lumen kaunistaman maiseman ohi. Kyseessä oli niin tuttu reitti, että en heti osannut arvostaa. Ajattelin, että varmasti ihailisin tuota maisemaa, saattaisin jopa ottaa siitä kuvan, jos olisin nähnyt sen jossain toisaalla, kauempana kotoa.
Sekä kirjoittamisessa että matkustamisessa, ja elämässä ylipäätään, on kysymys lopulta samasta asiasta, eli siitä, mihin suuntaamme huomiomme. Tekstin ei siis aina tarvitse sisältää suurta ja mullistavaa ajatusta. Se voi olla tarkka havainto yhdestä opetustilanteesta, pohdinta onnistumisesta tai aito kuvaus tilanteesta, jossa kaikki meni päin honkia.
Niin kirjoittamisessa kuin lomamatkailussakin voi joskus olla hyvä kokeilla toisenlaista lähestymistapaa. Sen sijaan, että etsii kaukaa jotakin suurta, pysähtyy lähelle ja katsoo tarkemmin. Saattaa huomata, että hedelmällisin näkökulma onkin ollut koko ajan siinä omalla työpöydällä, tai aivan lähimaisemassa.
Martina Store
TKI-asiantuntija
Kokkola