Syrjäseudulta työelämään: miten saadaan harjoittelun etäohjaus onnistumaan?

Etäohjaus on yleistymässä myös nuorten työelämäprojektien tukemisen muotona. Yksi merkittävä tekijä on nuorten asuminen syrjäseudulla sekä kulkuyhteyksien puute, jotka vaikeuttavat osallistumista esimerkiksi työharjoitteluihin tai työkokeiluihin fyysisesti paikan päällä.

Kuvassa on kirjoittajien nimet ja blogiartikkelin otsikko sekä kuvituskuvana kuva työpöydästä, jossa on läppäri ja kirjoittava käsi.

Digitaaliset kohtaamiset ovat monelle nuorelle luontevia. Ohjauksen näkökulmasta etäyhteys vaatii tietoista suunnittelua ja uudenlaista ajattelua, sillä nuorten kohtaaminen etäyhteyden kautta ei aina ole yksinkertaista.

Mitä toimiva etäyhteys vaatii?

Etäohjauksessa pyritään samaan kuin kasvokkain tapahtuvassa ohjauksessa: vuorovaikutukseen nuoren kanssa. Tämä ei kuitenkaan synny itsestään.

Ohjaajan rooli korostuu erityisesti:

yhteisten pelisääntöjen luomisessa
yhteydenpidon ennakoitavuudessa
jatkuvuuden tunteen rakentamisessa.

Kun nuori tietää, milloin ja miten ohjaajaan saa yhteyden, helpottaa se työn etenemistä.

Etäohjauksen mahdollisuudet ja haasteet

Digitaaliset työkalut helpottavat työn tekemistä riippumatta siitä, missä nuori työskentelee, ja madaltavat kynnystä pyytää apua tai ottaa yhteyttä omaan ohjaajaansa. Ne avaavat myös mahdollisuuksia osallistua esimerkiksi työharjoitteluun, asuinpaikasta riippumatta. On kuitenkin tärkeä varmistaa, että nuorella on käytössään toimiva verkkoyhteys ja tarvittavat laitteet.

Etänä tapahtuvassa ohjauksessa on myös omat haasteensa. Valokuitusen YouGovilla vuonna 2025 teettämän tutkimuksen mukaan etätyöskentely suosio on laskenut COVID-19-pandemian jälkeisistä huippuvuosista. Tämä on erityisesti näkynyt alle 30-vuotiaiden nuorten osalta. Samainen tutkimus myös osoittaa, että lähes kolmannes nuorista kokee jäävänsä joko osittain, usein tai kokonaan ulkopuoliseksi työyhteisössään, kun he työskentelevät etänä. Tämä korostaa ohjauksen merkitystä: nuoret tarvitsevat tukea, jotta he eivät jäisi työyhteisön ulkopuolelle.

Selkeällä ja hyvin laaditulla suunnitelmalla sekä oikeanlaisilla digityökalulla voidaan tukea sekä nuorta että ohjaajaa. Yhteisesti sovitut tavoitteet, työskentelyn vaiheet ja seuranta tekevät etenemisestä sujuvaa ja auttavat hahmottamaan kokonaisuutta.

AIMlearning-hankkeen opit etäohjauksesta

Toimiessamme AIMlearning-hankkeen ohjaajina olemme huomanneet, että nuoret haluavat osallistua tilaisuuksiin ja työpajoihin sekä toteuttaa yritysprojekteja etänä.

On tärkeää, että heti jakson alussa:

asetetaan selkeät tavoitteet
käydään läpi käytettävät digitaaliset työkalut
sovitaan viestintätavat ja -kanavat.

Kommunikaatio on yksi kriittisimmistä tekijöistä jakson onnistumisen kannalta. Jos yhteydenpito on alusta asti haastavaa, voi se johtaa koko harjoittelujakson epäonnistumiseen.

Hankkeessa olemme huomioineet etänä osallistuvat henkilöt alusta saakka tarjoamalla hybridimahdollisuuden lähes kaikissa tilaisuuksissa sekä yhteydenpidossa. Olemme kokeilleet erilaisia toimintatapoja ja kehittäneet toimintaamme jatkuvasti.

Nyt kun hankeen loppusuora alkaa pikkuhiljaa häämöttää, olemme miettineet, kuinka voisimme jakaa näitä hyödyntämiämme toimintatapoja, jotta muut nuorten kanssa työskentelevät asiantuntijat ja organisaatiot voisivat ryhtyä mahdollisimman helposti tekemään etäohjausta. Tämän työn tueksi olemme laatineet myös oppaan etäohjaukseen, joka kokoaa yhteen keskeiset opit, käytännön vinkit ja hyödynnettävät työkalut onnistuneeseen etäohjaukseen.

Opas on ladattavissa osoitteessa: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251204114454.

AIMlearning-hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja se on saanut rahoituksen Keski-Suomen Elinvoimakeskukselta. Hanke on käynnissä 01.02.2024-30.04.2027 välisenä aikana ja sitä toteuttavat yhteistyössä Centria-ammattikorkeakoulu sekä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu.

Lisätietoa hankkeesta