Teemme yhteistyötä eurooppalaisten huippututkijoiden kanssa
Mitä yhteistä on suomalaisella ammattikorkeakoululla, kampuksella säilytettävillä akuilla ja sveitsiläisellä tutkimuslaitoksella? Centria ja CSEM tekevät yhteistyötä ainakin kolmessa hankkeessa, ja muutama uusi hanke on hankevalmistelussa.
HANKEVALMISTELU JA VERKOSTOT I KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ
TEKSTI Laura Palovuori
Erika Györvary työskentelee CSEM:llä Euroopan suhteiden asiantuntijana. KUVA CSEM
– CSEM tekee muutenkin suomalaisten kanssa yhteistyötä, tänne kantoniin houkuteltaisiin mielellään suomalaisia yrittäjiä kehittämään vaikka jotain pienempää osaa omasta teknologiasta ja samalla kansainvälistymään. Muutamia suomalaisia terveys- ja mittausteknologian alan yrityksiä Neuchâtelin kantonissa jo onkin, Erika Györvary CSEM:ltä kertoo.
Erika Györvary työskentelee CSEM:llä Euroopan suhteiden asiantuntijana. Hän on alun perin kemisti ja on kotoisin Suomen Paraisilta.
– En oikein tiennyt, mitä alaa lähtisin opiskelemaan, joten menin Åbo Akademiin. Ajattelin, että jos ei muuta, niin opin ainakin ruotsin kielen, Györvary nauraa.
Hän opiskeli prosessikemiaa ja valmistui diplomi-insinööriksi polymerikemiasta, väitöskirja syntyi fysikaalisesta kemiasta.
– Suomessa tutkijan ura eteni hitaasti ja oli tylsää, joten muutin Itävaltaan. Isäni on sieltä, joten saksa on toinen kotikieleni. Tein alusta asti töitä EU-rahoitteisissa projekteissa. Itävallasta siirryin Sveitsiin ja täällä olen ollut jo kaksikymmentä vuotta.
CSEM perustettiin nelisenkymmentä vuotta sitten sveitsiläisten kellonvalmistajien tutkimuslaitosten yhdistyessä. Elektronisten kellojen tulo markkinoille melkein tuhosi sveitsiläisen mekaanisen kelloteollisuuden, joten uudenlaista valmistusteollisuutta ja digitalisaatiotutkimusta alettiin kehittää.
Nykyään CSEM:llä tutkitaan astrofysiikkaa, automaatiota, energiaa, terveysaloja, bioteknologioita, avaruusteknologioita ja myös kellojen valmistusta.
Tutkimuslaitoksen pääkonttori sijaitsee Neuchâtelissa ranskankielisellä alueella, ja sittemmin myös saksankielisiin maakuntiin on perustettu yksiköitä tukemaan paikallisten yrittäjien teknologiakehitystä.
Luotettavat asiantuntijaverkostot ovat eurooppalaisessa hankevalmistelussa olennaisessa asemassa. Ilman niitä hankkeiden läpimeno on hyvin vaikeaa. Tutkimustoimijoiden yhteistyö on arvokasta, koska kukin tuntee oman alueensa yrityskentän tarpeet ja potentiaalin.
Centrian hankevalmistelu ja verkostot -tiimin päällikkö Mikko Himanka on tyytyväinen CSEMin kanssa tehtyjen hankehakujen sujuvuuteen.
– Hankevalmisteluissa meillä on melko samantyyliset toimintatavat.Verkostoidumme monipuolisesti, myymme osaamistamme, ja kun hanke menee läpi, kehittäjät ovat ihmeissään siitä, mitä on menty lupaamaan. Mutta tällä tavalla pysymme kehityksen aallonharjalla ja kaikki oppivat jotain uutta, Himanka kertoo.
– Sekin on meillä yhteistä Centrian kanssa, että olemme molemmat melko pieniä ja monialaisia organisaatioita, jotka pystyvät ketterästi yhdistelemään osaamista oman talon sisällä, Györvary lisää.
Entä ne akut, miten ne tähän kaikkeen liittyvät? Yhteinen nimittäjä on RECIRCULATE-hanke. Akkujen uusiokäyttöön vaikuttaa paljolti se, miten niitä on menneisyydessä käytetty ja ladattu.
CSEM:in tehtävä hankkeessa on tutkia akkujen ominaisuuksia eli analysoida niiden suorituskykyä sekä selvittää, miten kestävyyttä ja kierrätettävyyttä voidaan parantaa. Hankkeen tavoitteena on löytää akuille nimenomaan uusiokäyttöä.
Jos akkua ei voida korjata, astuu Centria mukaan tutkimukseen. Centria on yhdessä oululaisen Probotin kanssa robotisoinut akkujen purkamisen. Hanke on Euroopan Unionin Horizon-tutkimushanke ja lisäksi siinä tutkitaan esimerkiksi akkujen turvallista kuljettamista.